Yrityskannan uusiutuminen on nopeaa Helsingin alueella. 25 % yritysten kotipaikoista on Helsingissä. Helsinki on Suomen tärkein yrityskeskittymä. Samalla Helsinki on Suomen startup keskus. Biotalous, kaivannaistalous ja matkailutalous sijaitsevat Helsingin ulkopuolella.
Suuret yritykset tarvitsevat enemmän startup yrityksiä kuin startup yritykset suuryrityksiä. Kutsun tätä spinn-inn ilmiöksi.
Suomi on riippuvainen viennistä ja vientituloista. On selvää, että Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä ja vientiyrityksiä. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, joten vapaakauppasopimus helpottaa suomalaisten vientiyritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille.
Startup genre on hyvin miesvaltainen ja tietoteknisintensiivinen. Startup yrittäjistä naisia on Suomessa noin 5 prosenttia.
Metropolialueen kasvu edellyttää 200.000 työpaikkaa selvitäkseen kestävyysvajeesta. Luku on sama kuin kansakunnan luku.
Työpaikkojen pitää kasvaa suhteessa asukasluvun kasvuun.
Resepti:
1) Malmin lentokentän alueen yritykset on säilytettävä. Lentoliikenteen osuus BKT:sta on 4 %. Helsinki-Malmin lentokenttää tulee kehittää, jotta voimme kouluttaaa suomalaisia lentäjiä kasvavalle toimialalle. Rakennuskielto alueelta tulee poistaa. Toimiva lentokenttä lisää Helsingin saavutettavuutta.
2) Jos Suomessa jokainen pk-yritys työllistää yhden työntekijän, niin meillä on 200.000 vähemmän työttömiä.
3) Asuntorakentamista tulee kiirehtiä mm. Östersundomiin. Tällä on työllistävä vaikutus rakennusalalle.
4) Satama tavaraliikenne on hieman piristynyt ja kasvanut maltillisesti. Kasvua oli noin 6 % vuonna 2013 ja noin 5 % vuonna 2014. Satamien ahtaajien lakot ovat kuitenkin aiheuttaneet taloudellisia vahinkoja teollisuudelle. Laittomat lakot on saatava kuriin. Lakkojen sanktioiden määrä suuremmiksi ammattiyhdistyksille. Rikkidirektiivi aiheuttaa teollisuudelle 600 miljoonan lisälaskun ja heikentää kilpailukykyä.
5) Helsingin kaupungin on lisättävä hankintojen (tavaraostot ja palveluostot) osuutta kotimaisilta yksityisltä yrityksiltä. Tämä onnistuu hankintalakia kehittämällä.Tällä hetkellä ulkoisia hankintoja on noin 43 %, joista suurin osa on palvelujen ostoa.
6) Helsingin keskusta tarvitsee kivijalkaliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita. Terassit elävöittävät Helsingin kaupunkia ja lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta. Ravintola-alan terassilupia ja muita lupia pitää helpottaa.
7) Uusyrityskeskuksiin pitää kunnissa panostaa lisää pelimerkkejä. Uusyrityskeskusten kautta perustetut yritykset ovat kannattavia. Uusyrityskeskusten kautta perustetuilla yrityksillä on nopeita vaikutuksia yrittäjyyden edistämisessä.
8) Suomeen tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen tulee tällä hetkellä noin 5000 työperäistä maahanmuuttajaa. Olen pohtinut, että määrä voisi olla jopa 15.000 työperäistä maahanmuuttajaa, jotta saadaan Suomen huoltosuhde korjattua. Osaavan ja koulutetun työvoiman maahanmuuttajat toivotan Suomeen tervetulleeksi silloin, kun heillä on valmiina työpaikka, johon tulla Suomeen työskentelemään. Suomi hyötyy tästä, koska nämä tekevät ahkerasti töitä ja maksavat ansiotuloverot Suomeen. Suomalaiset eivät suostu tekemään matalapalkka-alan töitä esim. kurkkujen ja tomaattien poimintaa (esim. Närpiön kasvihuoneissa), bussikuljettajan ja siivousalan töitä, joten on varsin perusteltua, että kasvihuoneisiin, bussikuljettajiksi ja siivousalalle saadaan ulkomaista työvoimaa. Samoin hoitoalalla on myös pulaa työntekijöistä.
Ensin täytyy leipoa kakku, jotta sitä voidaan jakaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti