Vinkkejä yrittäjänaisille jaksamiseen

1) KOTITÖIDEN JAKAMINEN PUOLISOJEN KESKEN
Sanomattakin pitäisi olla selvää, että modernissa perheessä kotityöt jaetaan. Mikäli näin ei ole, on aika tarkistaa asenteitaan.

2) ULKOISTAMINEN JA DELEGOINTI
- Yrittäjänaisen pitää oppia yrityksesään ulkoistamaan muutakin kuin kirjanpito ja palkanlaskenta.
- Aloita myynnistä. Hanki myyjä, joka tekee myyntisoittoja sinun puolestasi.
- Älä tee kaikkea itse, keskity innovointiin ja yrityksen strategian toteuttamiseen. Delegoi tehtäviäsi työntekijöillesi. Tällä on työllistävä vaikutus.

3) KÄYTÄ KOTITALOUDESSA OSTOPALVELUITA
Yrittäjänaisen tulee oppia käyttämään kotitaloudessa ostopalveluja kotitöissä (siivouspalvelu, pesulapalvelu, lastenhoitopalvelu, ruohonleikkaus) aivan kuten miehetkin käyttävät ostopalveluita (auton huoltopalvelu tai korjauspalvelu, talon tai mökin remontointipalvelu, huonekalujen kasauspalvelu). On ok ostaa erilaisia kotipalveluita. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse työpäivän jälkeen. Saat kotitalousvähennyksen. Tälläkin on työllistävä vaikutus.

4) TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
- riittävä uni, päivittäin liikuntaa, terveellinen ruoka, juo vettä
- Hyvä fyysinen työkyky edistää yrittäjänaisen jaksamista.

5) VARAA LAATUAIKAA MYÖS PUOLISOLLE TAI YSTÄVILLE
- Älä uppoudu pelkästään työhön tai lasten hoitamiseen.
- Tehkää treffit puolisosi kanssa ainakin kerran kuukaudessa.

6) SUUNNITTELE AJANKÄYTTÖSI
- Älä roiku sosiaalisessa mediassa ja sähköpostissa.
- Lue sähköpostit kerran päivässä.
- Käytä sosiaalista mediaa markkinoinnin työvälineenä, ei aikavarkaana ja viihteenä
- Lopeta turhien asiakaslehtien (Yhteishyvä, Pirkka) tilaaminen. Ne ovat sinulle aikavarkaita. Huomaat lukevasi mainoksia. Lue mieluummin ammattikirjallisuutta.
- Vältä turhia iltatilaisuuksia

7) LOPETA STRESSAAMINEN
- Hymyile ja ajattele positiivisesti.
- Päivä se on huomennakin.
- 80 % on usein riittävän hyvä (good enough).

Omistajanvaihdoksen avulla ekonomiyrittäjäksi

Suomessa 55–74 vuotiaita yrittäjiä on 69 000, joista noin 14 000 on ilman jatkajaa. Toisen lähteen mukaan 50 000 yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnasta eli suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä luo huomattavan haasteen: Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan kun työllistämisen vastuu on siirtymässä yhä enemmän pk-yrityksille ja uusia yrityksiä perustetaan yhä useammin muihin edullisemman verotuksen maihin esimerkiksi Viroon, jossa osakeyhtiöissä voittoja ei veroteta, ennen kuin osingot nostetaan yhtiöstä pois.

Yksittäisen yrityksen näkökulmasta omistajanvaihdos tarkoittaa uutta yrittäjää vetäjäksi ja myyjän siirtymistä eläkkeelle tai muihin toimintoihin. Onnistuessaan omistajanvaihdos tarkoittaa liiketoiminnan jatkuvuutta, kehittymistä ja työpaikkojen turvaamista.

Kokemukseni mukaan keskeisimpiä haasteita omistajanvaihdoksissa ovat muun muassa motivoituneen jatkajan löytyminen, yrityksen arvonmääritys, yrityskauppahinnan neuvottelut, rahoituksen ja takuiden järjestelyt, verotuksen suunnittelu, luopujan eläkkeen riittävyys, omistaja-johtajanvaihdoksen siirtymäkauden sujuminen ja hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen varmistaminen edeltäjältä jatkajalle.

Yhteiskunnassa on paljon keskusteltu, mistä yrityksille löytyy kehittämistahoisia ostajia. Jatkaja voi löytyä omasta perheestä, mutta yhä useimmin myös henkilöstöstä, yrityksen asiakkaista, sidosryhmistä ja kilpailijoilta. Esimerkiksi nuorkauppakamarit eri puolella Suomea järjestävät yhdessä kumppaneiden kanssa Jatkoon! –seminaareja, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä herätellään miettimään toimivan yrityksen ostamista yhtenä vaihtoehtona yrittäjäksi ryhtymisessä.

Mielestäni tässä muutoksessa on mahdollisuus myös ekonomeille. Ekonomithan ovat luonteva ja erinomainen vaihtoehto yrityksen jatkajaksi, varsinkin kun yhteiskunta kaipaa enemmän kasvuyrittäjiä Suomeen. 

Viestin Vaihto helpottaa omistajanvaihdoksia

ELY-keskukset ovat tuotteistaneet omistajanvaihdosten suunnitteluun kohdennetun tuotteistetun ViestinVaihto –palvelun helpottamaan PK-yritysten omistajanvaihdoksia. Omistajanvaihdoksen asiantuntijoiden (esimerkiksiViestinVaihto -konsultit) hyödyntäminen omistajanvaihdoksen tai yrityskaupan suunnittelussa ja toteutuksessa on erittäin suositeltavaa.

Useimmille yrittäjille yrityksen luovutus (myynti) on kerran elämässä tapahtuva prosessi. Omistajanvaihdosasiantuntija osaa neuvoa, miten myyjä saa yrityksensä myyntikuntoon ja miten ostaja ja myyjä välttävät suurimmat sudenkuopat omistajan/sukupolvenvaihdoksissa. Myyjän intressinä on usein tehdä osakekauppa, ostaja haluaa tehdä mieluummin liiketoimintakaupan. Jokainen omistajanvaihdos on ainutlaatuinen ja vaatii huolellista suunnittelua verotukselliset, rahoitukselliset, eläkkeelle jäämisen ajankohdan ja jatkajan aikataululliset näkökulmat huomioiden.

Omistajanvaihdos voidaan toteuttaa useiden erilaisten yritysjärjestelyiden avulla, joista yleisimmät ovat liiketoimintakauppa, osakekauppa, lahjanluontoinen kauppa tai yrityksen lahjoitus. Muitakin vaihtoehtoja on, kuten yrityksen omien osakkeiden hankkiminen, jatkajalle perustetaan apuyhtiö, luopujalle jää keskinäinen kiinteistöyhtiö.

Sukupolvenvaihdoksiin on mahdollista saada sukupolvenvaihdoshuojennuksia, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Tällöin yrityksen myyjä (luopuja) voi myydä perilliselle yrityksen osakkeet tai yhtiöosuuden ilman luovutusvoittoveroa. Myös perinnönjakokysymykset eli muut perilliset on otettava huomioon mahdollisessa osakkeiden antamisessa lahjana, perintönä taiennakkoperintönä.

Suomen Ekonomiliiton yrittäjäneuvottelukunta haluaa edistää ekonomiyrittäjyyttä. Samaan aikaa moni yrittäjä pohtii yrityksen myymistä ja kaipaa kipeästi jatkajaa yritystoiminnalleen. Nyt jos koskaan on aika ryhtyä ekonomiyrittäjäksi sukupolven- tai omistajanvaihdoksen avulla! Suomi tarvitsee ekonomiosaamista myös pk-yrityksiin.

Teksti on julkaisu Suomen Ekonomiliiton sivuilla 12.11.2012 http://blogi.ekonomit.fi/?p=417

JC:t aktiivisina kansalaisina

Teksti julkastu 25.3.2015 Keskuspuiston nuorkauppakamarin verkkosivuilla: http://www.keskuspuisto.org/2015/jct-aktiivisina-kansalaisina/

Kamarin tiedotuksessa aloittaa uusi juttusarja “JCt: aktiivisina kansalaisina”. Sarjassa haastatellaan aktiivisia ja monessa mukana olevia kamarilaisia. Kamaritoiminta tunnetusti vetää puoleensa intohimoisia toimijoita ja tässä sarjassa tutustutaan missä kaikessa nuorkauppakamarilaiset vaikuttavat.

Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan kunniakkaan uran Keskuspuiston nuorkauppakamarissa tehneeseen Taru Päivikkeeseen. Tänä keväänä hän on edistämässä tärkeäksi kokemiaan teemoja Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä. Hän on kiinnostunut erityisesti yrittäjyydestä sekä talouspolitiikasta.

Kerro lyhyesti kamariurastasi ja suhteestasi Keskuspuiston nuorkauppakamaiin

Liityin Keskuspuiston nuorkauppakamariin 2007. Alussa olin mukana niin rapujuhlatiimissä kuin projektipäällikkönä Seuraava porras yrittäjyyden edistämisprojektissa. Olin parissa hallitusvirassa, ensin INT 2010 eli kansainvälisyysvastaava ja sitten DP 2011 eli valmistautuva puheenjohtaja. Vuonna 2012 olin SNKK:n Keskusliitossa kansallisena projektipäällikkönä Vuoden Nuori Johtaja –projektissa. Nykyään olen Keskuspuiston nkk:n kunniajäsen ja JCI Finland Foundation lahjoittaja. Vaikka yli-ikäinen olenkin jo, niin aina pyydettäessä autan kamarilaisia niiltä osin kuin pystyn vaikuttamaan asiaan. Tänä vuonna olen ollut Keskuspuiston Yrittäjäkoulussa kouluttajana ja mentorina alkaville yrittäjille.

Mikä sai sinut aikoinaan mukaan JC toimintaan?

Vuonna 2007 olin konsulttiyrittäjä, jolloin liittyessäni JC-toimintaan ensisijainen tavoitteeni oli laajentaa omia bisnesverkostojani ja saada uusia ystäviä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan politiikasta?

Eduskuntavaaliehdokkuus on luottamustehtävä, johon puoluekoneisto asettaa ehdokkaan ja kansalaiset valitsevat itselleen sopivan ehdokkaan ajamaan yhteisiä asioita ja päämääriä. Helsingin Keskusta valitsi minut kansanedustajaehdokkaaksi. Markkinatalouden kannattajana olen ollut jo pitkään huolissani Suomen valtiontaloudesta ja kilpailukyvystä. Keskustan yrittäjämyönteinen vaaliohjelma ja halu säilyttää Malmin lentokenttä saivat minulla lopullisen politiikanpalon silmiini syttymään, että poliittisena päättäjänä voin palvella helsinkiläisiä ja koko yhteiskuntaa viemällä oikeaan suuntaan yhteisiä asioitamme.

Koetko näissä vaikuttamisen tehtävissä olleen jotakin samaa?

Sekä JCI että puoluepolitiikka ovat järjestötoimintaa, jossa kummassakin järjestössä on mahdollisuus vaikuttaa, laajentaa verkostojaan, kehittää taitojaan vaikkapa julkisessa puheenpitämisessä tai debatoinnissa kuin ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta kohti parempaa tulevaisuutta.

Teksti: Taru Päivike, Keskuspuiston nkk kunniajäsen ja Helsingin Keskustan eduskuntavaaliehdokas

Päiviken koulutuspoliittiset linjaukset

Taru Päivike vastaa korkeakouluopiskelijoiden (Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL & Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK) esittämiin koulutuspoliittisiin ja opintososiaalisiin kysymyksiin. Päiviken vastaukset on merkitty punaisella värillä.

Teemoja on neljä: koulutuksen rahoitus, maksuton koulutus, YTHS sekä opiskelijan toimeentulo. Näiden teemojen lisäksi Helsingin vaalipiirin ehdokkailta kysytään mielipidettä opiskelija-asumisesta. Toivon vastaustasi numeroituihin kysymyksiin. 

Varmistetaan suomalainen menestystarina – ei leikata koulutuksesta

Kuluvalla hallituskaudella korkeakoulutuksesta on leikattu satoja miljoonia euroja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovat eläneet jatkuvien säästöjen sekä epävarmuuden keskellä. Leikkaamisen aika on nyt ohi. Ei katkota jalkoja Suomen tulevaisuudelta leikkaamalla koulutuksesta.

Koulutus on tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava yksittäinen tekijä. Vain riittävästi resursoitu ja laadukas korkeakoulutus tuottaa osaamista, jolla pystymme luomaan innovaatioita ja vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Innovaatiot luovat talouskasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja. Näin huolehdimme kansainvälisestä kilpailukyvystä ja nostamme Suomen takaisin jaloilleen suosta, johon olemme vajonneet.

1. Korkeakoulutuksen rahoituksesta on neljän vuoden aikana arvioiden mukaan leikattu yli 400 miljoonaa. Oletko sitä mieltä että korkeakoulutuksen julkisesta rahoituksesta ei tule enää seuraavalla hallituskaudella leikata? 

TARU PÄIVIKE: Korkeakoulurahoituksen suhteen olen Keskustan vaaliohjelman linjoilla, jossa koulutus ja osaaminen ovat kansakuntamme kivijalka. Korkeakoulutuksen rahoitukseen ei ole tulossa leikkauksia.

Annetaan opiskelijoille mahdollisuus keskittyä opiskeluun eikä heikennetä opintotukea

Opintotuen kiristämisen tie on käyty loppuun. Nyt on aika kääntää katseet korkeakouluihin ja niihin järjestelmiin, joilla tuetaan opiskelijoiden sujuvaa valmistumista: joustavilla opiskelumenetelmillä, mahdollisuudella opiskella ympärivuotisesti ja hyvällä opinto-ohjauksella. Nyt on aika olla tekemättä enää uusia heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon vaan annetaan opiskelijoille mahdollisuus tehdä työnsä, opiskella ja valmistua. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa perheenlisäyksen tuomia kustannuksia ei oteta huomioon opintotuessa. 60 % opiskelijalapsiperheistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Suomen tulee tarttua toimeen opiskelijalapsiperheiden aseman parantamiseksi palauttamalla opintotuen huoltajakorotus.

2. Opintotukeen on tehty tällä vaalikaudella toistakymmentä muutosta, jotka vaikeuttavat sen alkuperäistä käyttöä opiskelijoiden sosiaaliturvana. Pitäisikö opintotuki mielestäsi säilyttää nykymallisena, opintorahapainotteisena? 

3. Mitä mieltä olet, pitäisikö opiskelijan perheellisyys ottaa huomioon opintotuessa?

TARU PÄIVIKE: Opintoraha tulee säilyttää entisellä tasolla. Valtion takaama opintolaina täydentää opintorahaa niin perheettömällä kuin perheellisellä opiskelijalla. Tässä valtiontalouden tilanteessa ei toistaiseksi ole mahdollista harkita huoltajakorotusta. Lapsilisä kuuluu kaikille perheille, myös opiskelijakotitalouksille. Perheellisille opiskelijatalouksille vuokrataan kohtuuhintaisia perheasuntoja.

Maksuton koulutus kaikille turvaa tasa-arvon ja kukoistavan talouden

Laadukas maksuton koulutus muodostaa perustan Suomen talouskasvulle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Koulutuksen maksuttomuus mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja sivistyksen kansalaisuudesta tai taustasta riippumatta. Tämä turvaa sen, että pieni maa pystyy valjastamaan saatavilla olevan osaamispotentiaalin täysimääräisesti. Se on välttämätöntä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sillä kehittyneiden OECD-maiden välisessä kilpailussa korkea koulutus on keskeinen talouskasvun eroja selittävä tekijä.

Oikeudenmukaisessa Suomessa koulutus ja sivistys on oikeus, ei etuoikeus. Maksuton koulutus on paras keino turvata yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet kaikille. Koulutuksen saavutettavuus ei saa olla kiinni yksilön taustasta tai varallisuudesta. Maksuton koulutus on sekä talouden että tasa-arvon näkökulmasta paras mahdollinen investointi.

4. Mitä mieltä olet tuleeko korkeakoulutus säilyttää jatkossa maksuttomana kaikille?

TARU PÄIVIKE: Kannatan maksutonta korkeakoulutusta tai yliopistokoulutusta kaikille Suomen kansalaisille sekä EU/ETA-alueelta tuleville. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen hyvinvoinnin kivijalkoja. Maksuton korkeakoulutus ehkäisee luokkayhteiskunnan syntymistä.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä enemmän ulkomaista työperäistä työvoimaa huoltosuhteen korjaamiseksi. Näin ollen olen ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat EU/ETA-alueelta pitää toivottaa suomalaisiin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin tervetulleeksi. Keskustan linja on, että lukukausimaksu EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on mahdollistettava. Ulkomaiset opiskelijat jäävät pääsääntöisesti myös Suomeen töihin opiskelujen jälkeen, joten ulkomaalaisten EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kohdallakin lukukausimaksu pitäisi olla erittäin maltillinen (esim. 2500 EUR).

YTHS:n laajennus kaikille korkeakouluopiskelijoille takaa huomisen terveet työntekijät

Hyvä opiskelukyky edistää oppimista ja opintojen etenemistä ja sillä luodaan pohja tulevalle työkyvylle. Opiskelukykyinen opiskelija on huomisen terve ja työkykyinen työntekijä. Hyvinvoivat opiskelijat ovat lupaus pitkistä työurista.

Yli puolella opiskelijoista on terveysongelmia, jotka vaikuttavat opintojen sujumiseen. Siksi opiskelijoiden terveydenhuoltoon täytyy panostaa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) on paras osaaminen opiskelijoiden terveydestä, se tarjoaa laadukkaan ja lain edellyttämän tasoisen opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijat ovat siihen tyytyväisiä.

YTHS:n toimintaedellytykset on turvattava terveydenhuollon rakennetta ja rahoitusta uudistettaessa. Lisäksi YTHS on laajennettava AMK-opiskelijoille, joiden nykyisissä terveyspalveluissa on pahoja puutteita. Näin opiskelijat saadaan yhdenvertaiseen asemaan ja hyvän terveydenhuollon piiriin.

5. Koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä rahoitusta ollaan uudistamassa, ja opiskeluterveydenhuollon tulevaisuus on uhattuna. Tulisiko mielestäsi YTHS:n asema turvata sote- ja rahoitusuudistuksessa? 

6. Tulisiko YTHS mielestäsi laajentaa AMK opiskelijoille?

TARU PÄIVIKE: Ensin täytyisi selvittää, kuinka monta AMK opiskelijaa tulisi käyttämään YTHS palveluita ja sen jälkeen keskustella kaikkien osapuolten edustajien (SYL, SAMOK, HYY, YTHS, valtiovarainministeriö) kesken, onko tässä valtiontalouden tilanteessa järkevää ylläpitää kahta rinnakkaista terveydenhuollon järjestelmää (kunnallinen terveydenhuolto ja ylioppilaiden terveydenhuolto). Mikäli yhteinen tahtotila löytyy, niin täytyy selvittää kahden päällekkäisen terveydenhuoltojärjestelmän lisäkustannukset STM:n alaisiin KELA-korvauksiin ja OKM:n budjettiin.

Kannatan ajatusta laajentaa YTHS palvelut AMK opiskelijoille, jos se ei lisää valtion velan määrää. Valtiontalouden tasapainottamiseksi toivon, että korkeakouluopiskelijat voivat vastaavasti ehdottaa kansanedustajille ja erityisesti valtiovarainministeriölle, mistä valtiontalouden budjetin kohdista - STM (kela-korvaukset) ja OKM - vastaavasti leikataan valtion menoja.

Valtion tuki kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen rakentamiseen

Yksin asuvilla opiskelijoilla kuluu asumiseen keskimäärin 72 % tuloista, mutta suurien korkeakoulukaupunkien opiskelija-asuntokapasiteetti ei riitä tarjoamaan asunnon kuin vajaalle 30 %:lle opiskelijoista. Valtaväestöllä asumismenoihin kuluu vastaavasti keskimäärin noin 22 % tuloista.

Uudet asuntohankkeet rahoitetaan pääosin ARA:n korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Näitä rahoitusmuotoja esitetään tällä hetkellä heikennettävän siten, että muutosten yhteisvaikutus voi näkyä jopa 100 - 150 euron korotuksena opiskelijoiden vuokrissa.

7. Oletko valmis kansanedustajana pitämään ARA:n erityisryhmien rakentamistuet nykytasolla ja siten edesauttamaan kohtuuhintaisten asuntojen lisärakentamista?

TARU PÄIVIKE: Kannatan rakentamistukien säilyttämistä nykytasolla. Pääkaupunkiseudun rakennuskustannukset ARA erityisryhmien asunnoille ovat 3300-3500 asm2, kun muualla Suomessa rakennuskustannukset ovat alle 3000 asm2. Kannatan ”kohtuuhintaisten” asuntojen rakentamista pääkaupunkiseudulla kuin muualle Suomeen, jos kaupungin päättäjät kaavoittavat rakennusmaata "kohtuuhintaisten" opiskelija-asuntojen rakentamiseksi. Erityisesti kasvukeskuksissa kannatan olemassa olevien asuntojen täydennysrakentamista (kerrostalojen lisäkerrosten rakentaminen). Rakennuskustannukset nousevat kuitenkin vuosittain, joten maltillinen vuokraindeksitarkastus on välttämätön.

Lopuksi: KTT Taru Päivike on opiskellut kauppatieteitä Vaasan yliopistossa. Parhaillaan Päivike opiskelee - työn ohella - talousoikeutta Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa.

Autovero pitää poistaa asteittain kokonaan

Tulevalla hallituskaudella on aika tehdä uudistuksia järjettömään autoverojärjestelmään! 

Moni kansalainen tuntuu sekottavan autoveron ja ajoneuvoveron. Autovero koskee Suomeen tuotavien autojen ensiverotusta, josta vastaa Tulli.  Autoveron määrään vaikuttaa CO2-pitoisuus. Autoveropäätös tulee sinällään suhteellisen nopeasti. Ajoneuvovero puolestaan koostuu perusverosta ja kayttövoimaverosta (entinen diesel-vero). Tästä vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Autovero tuottaa verotuloja
Autovero tuottaa lähes miljardin vuodessa valtion kassaan (993 milj. € vuonna 2015). Autoverosta vastaa Tulli. Kun autovero poistuu, niin valtio saa säästöjä budjettiinsa myös Tullin suojatyöpaikkojen vähenemisestä.

Persut ovat esittäneet autoveron poistamista kokonaan ilman muita muutoksia budjettiin. Valtiontalouden tilan kun kaikki tiedämme, ei voi pitää realistisena persujen lähestymistä. Vaikka polttoainevero onkin korkea, tulee auton ajamista eli auton käyttämistä jotenkin verottaa. Sen voisi tehdä osittain em veroa maltillisesti korottaen ja osittain hiilidioksiidipäästöihin liittyen. 

Autoveron poistamisesta aiheutuva lähes 1 miljardin euron kassavaje voidaan paikata korottamalla auton käyttöön perustuvaa ajoneuvoveroa noin 300 €/vuosi/auto. Tämä kannustaisi suomalaisia ostamaan uusia autoja. Lopputuloksen tulisi olla suunnilleen veroneutraali valtiontalouden kannalta.


Autoverokiista EY tuomioistuimessa

EY:n tuomioistuimen mukaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 90 artiklan (aik. 95 artikla) tarkoitus on varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa poistamalla kaikenlainen suojelu, johon syrjivien sisäisten verojen ja maksujen soveltaminen voi johtaa, ja siten taata valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalisuus kotimaisten tuotteiden ja tuontituotteiden välillä.

Syrjimättömyyden vaatimus koskee sekä uusien että käytettyjen autojen verotusta, vaikka syrjivyyttä onkin tarkasteltu yleensä ensisijaisesti käytettyjen autojen näkökulmasta. Suomi on hävinnyt 5 kertaa EY tuomioistuimessa autoverokiistan. Tästä huolimatta Tulli perii Suomessa autoveroa. Autoverovalitus on tehtävä 3 vuoden kuluessa. Kymmeniä tuhansia autoverovalituksia on vireillä. Tämä työllistää juristeja. Autoverovalituksista aiheutuu valtiolle juristikuluja korkojen kera. EY tuomioistuin on huomattanut Suomelle useasti autoverosta, että Suomen menettelytavat ovat syrjiviä ja laittomia.

Ollilan kilometrivero romukoppaan
Hallituskauden alussa oli Jorma Ollilan johdolla työryhmä, joka esitti autojen varustamista paikannuslaitteella, joka olisi kertonut ajettujen kilometrien määrän, jonka perusteella olisi sitten ajamista verotettu. Mielestäni se oli ihan hullu ajatus, isoveli valvoo kyttäystä... Investoinnit olisivat olleet tosi korkeat, eikä missään muualla tällaista ole toteutettu. Ehdotus on taidettu onneksi haudata sinne, minne se kuuluu! 

Autovero poistettava asteittain
Suomi, Tanska ja Kreikka ovat maailmassa ainoat maat, joissa autovero on käytössä. Muissa Euroopan maissa autoveroa ei ole. Autoverolakia on muutettava tulevalla hallituskaudella vastaamaan Eurooppalaista autoverotonta käytäntöä. Ehdotan, että autovero pitää poistaa kokonaan asteittan 2-4 erässä. 

Autoveroa ei myöskään voi poistaa kokonaan yhdellä kerralla, muuten satoja autoliikkeitä menee konkurssiin ja rahoitusyhtiöille tulee vaikeuksia. Samoin yksityiset autonomistajat häviävät auton arvossa, jos autovero poistetaan kertarysäyksellä. Luxusautokauppias Miika Toivonen suosittelee, että autovero täytyy poistaa asteittain kokonaan.

Autoveron alentaminen elvyttää valtion taloutta

Autoveron alentamisella tai poistamisella on myös taloutta elvyttävä vaikutus. Autoveron alentaminen ja poistaminen lisää kysyntää ajoneuvoalan elinkeinotoimintaa, mikä taas tuottaa lisää arvonlisäveroja valtion kassaan. Lisääntynyt ajoneuvokauppa edistää autokaupan alan työllisyyttä ja investointeja.

     Suomen autokanta on vanha

Suomen autoverojärjestelmän ongelma on se, että uuden auton omistamista verotetaan rankasti. Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia, eikä se millään muulla keinolla tule merkittävästi nuortumaan kuin uuden ajoneuvon verotuksen alentamisen tai poistamisen kautta.

Päästöt vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee

Suomen vanhaa autokantaa on täysin perusteltua nuorentaa ympäristönäkökulmien että liikenneturvallisuuden takia. Moderneissa autoissa on huomioitu paremmin ekologiset aspektit, kuten oleellisesti alemmat CO2-päästöt ja autonosien kierrätettävyys.  Modernien autojen ominaisuuksiin kuuluu liikenneturvallisuuden paraneminen, koska uusissa autoissa on runsaasti turvallisuutta edistäviä varusteita (ABS, turvatyynyt ym.) ja ne on suunniteltu paremmin kestämään törmäystä.

Kuva: Suomen vanhentunut autokanta on liikenneturvallisuusriski. Kuvassa ollut ajoneuvo syttyi palamaan omalla kotikadullani Meilahdessa.

Minä uskon, että autoveron poistaminen asteittain on koko autoilevan kansakunnan yhtenäinen näkemys. Lupaan parhaani mukaan edistää tätä asiaa tulevalla hallituskaudella.

*  *   *   *

Blogitekstiä varten olen haastatellut Auto-Outlet Oy:n omistajayrittäjä Miika Toivosta sekä Delta Motor Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälää. Kiitos Miikalle ja Jukalle asiantuntevista kommenteista ja keskustelusta!