Vinkkejä asuntotilanteen helpottamiseksi Helsingissä

Helsingin maakäytön kaavan tavoitteena on mahduttaa 250.000 asukasta lisää Helsinkiin. Huhtikuussa 2015 Kuluttajaliiton ja Helsingin Kuluttajat ry:n järjestämässä vaalipaneelissa keskusteltiin asuntopolitiikasta ja erityisesti Helsingin vuokra-asuntotilanteesta. Olen tähän koonnut yhteenvedoksi vinkkejä, joilla Helsingin asuntotilannetta voidaan helpottaa.


1. Helsinkiin pitää rakentaa enemmän pieniä 20 m2 asuntoja. Suuri osa vuokra-asunnon tarvitsijoista on sinkkutalouksia.


2. Helsingin pitää suosia täydennysrakentamista. Lisää asukkaita saadaan olemassa olevaan infraan, kun 5 kerroksiseen kerrostaloon rakennetaan 6. kerros lisää.


3. Helsingistä esim. Mellunmäestä löytyy kolmikerroksisia putkiremontin alla olevia kerrostaloja, joissa on suunnitteilla ns. "kortteliprojekti". Vanha kerrostalo voidaan purkaa kokonaan ja rakentaa tilalle kuusikerroksisia kerrostaloja. Uudet asunnot myydään tuleville asukkaille ja näistä taloyhtiö saa rahaa rakentaa kokonaan uuden kerrostalon. Putkiremontti rahoitetaan uusista asunnoista saaduilla tuloilla. Entiset asukkaat saavat itselleen uuden energiatehokkaan ja hissillä varustetun asunto-osakkeen, ja Helsinkiin saadaan lisää täydennysrakentamista.


4. Rakennetaan uudet omistusasunnot 75 % valmiiksi. Tulevat asukkaat saavat itse sisustaa asuntoon keittiökaapit ja vaatekomerot oman budjettinsa mukaan.


5. Uusissa kerros- ja rivitaloissa autopaikat erotetaan omaksi osakkeeksi erilleen asunnon hinnasta. Autottomat eivät osallistu autopaikkojen rakennuskustannuksiin. Autolliset kotitaloudet puolestaan voivat ostaa pari autopaikkaa.


6. Östersundomin asuntorakentamista täytyy vauhdittaa. Alueelle on kaavoitettu asuntoja 70.000-100.000 helsinkiläiselle asukkaalle. Saman verran asukkaita on muuttamassa Östersundomiin vuoteen 2060 mennessä kuin Hämeenlinnassa on nykyään asukkaita.


7. Osa Viikin pelloista voidaan kaavoittaa asuntorakentamiselle.  Kehä I lähellä myös julkinen liikenne ja bussiyhteydet ovat valmiina Viikkiin. Arto Pesonen on HS mielipidesivulla 3.4.2014 todennut, että kohtuullisella tehokkuudella Viikkiin mahtuisi 50.000 asukkaan kompakti ekokaupunki kortteliviljelmineen ja kasvihuoneineen. 


8. Helsingin kaupungin omistamat Tuomarinkylän ja Haltialan pellot sijaitsevat Pohjois-Helsingissä. Samoin osa Tuomarinkylän ja Haltialan pelloista voidaan kaavoittaa asuntorakentamiselle siten, että koira- ja hevosharrastajien harrastusmahdollisuudet eivät Tuomarinkylässä kuitenkaan heikkene. Tuomarinkylän ja Haltialan pelloilla kasvaa tällä hetkellä herneitä ja kukkia. Arto Pesosen mukaan Haltialan pelloille mahtuisi rakentaa asuntoja 25.000 asukkaalle - eli saman verran kuin Malmin lentokentälle on nyt suunniteltu.


9. Onko kaikkien pakko muuttaa Helsinkiin, kun asuminen joka tapauksessa on Helsingissä kallista. Hyvien liikenneyhteyksien päässä Vantaalla, Keravalla, Keski-Uudenmaan kehyskunnissa (Tuusula, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen Järvenpää), Espoossa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Porvoossa on pääsääntöisesti edullisempi asumistaso ja vuokrataso kuin Helsingissä.


10. Martelan toimitusjohtaja Heikki Martela totesi 20.4.2015 Kauppalehdessä, että pääkaupunkiseudulla on runsaasti vapaana toimistotiloja ja että tyhjät toimistotilat ovat ongelmajätettä. Nyt on aika muuttaa tyhjät toimistotilat asuntokäyttöön. 


11. Pääkaupunkiseudulla oli asunnot.oikotie.fi palvelussa tänään yli 10.000 myynnissä olevaa omistusasuntoa; niin uudiskohteita kuin vanhoja asuntoja. Vuokra-asuntoja oli tarjolla 2788 kpl yksityisillä vuokramarkkinoilla sekä 

12. Asumisoikeusasuntoja on tarjolla mm. Vantaalla Leinelässä tai Espoon Gumbölessä.


13. Nykyiset vuokra-asunnot ovat liian hyvin varusteltuja. Karsitaan sauna pois vuokra-asuntojen asuinneliöistä, niin saadaan edullisempia vuokra-asuntoja.


14. Helsingin kaupunki omistaa HeKan tai muun yhtiön kautta yhteensä noin 62.000 vuokra-asuntoa. Kaupungin pitäisi talo kerrallaan myydä vuokra-asunnot ensisijaisesti vuokralaisille, jos he ovat halukkaita ostamaan vuokra-asunnon omaksi. Mikäli vuokralainen ei halua tai voi ostaa asuntoa omaksi, niin asunto pitää myydä sijoittajille. Kaupunki saa rahaa myymistään vuokra-asunnoista, ja näillä rahoilla kaupunki voi sitten rakentaa uusia (tuettuja) vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

15. Malmille lentokentän vasemmalle puolelle (katso kuva alapuolella) mahtuu toden totta rakentamaan uusiakin taloja. Kun tavoite on tiivistää asuinrakentamista ja rakentaa asuntoja juurikin rakentamattomille maa-alueille, jossa etuna on Malmin juna-aseman läheisyys. 

Vanhemmuuden kustannukset on nostettava esille Eduskunnassa

Perhevapaiden kustannusten jakamisesta ja niistä aiheutuvista kustannuksisa ja kustannusten tasaamisesta paremmin mies- ja naisvaltaisten alojen välillä on puhuttu ja väännetty jo vuosia. Tuloksetta. Edellinen hallitus ei ole tätäkään teemaa pystynyt ratkaisemaan. On aika ottaa edistysaskel työelämän tasa-arvossa, niin että naisvaltaisten alojen rankaiseminen loppuu. Tämä edistää samalla naisten palkkakehitystä ja lopuksi myös naisten eläketasoa.

Koska olen ollut yli kuusi vuotta Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtajana, olen päässyt erittäin läheltä seuraamaan satojen naisyrittäjien toimintaa. Pienyrittäjälle nuoren naisen palkkaaminen on suuri riski, koska yrittäjä voi joutua maksamaan äitiyslomalle jäävälle naiselle 2-3 kk täyden palkan, sijaisten rekrytoinnin ja perehdyttämisen sekä sairaalakäynnit tai poissaolot raskausaikana sekä sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat poissaolot aiheuttavat tuottavuuden laskua yrityksissä.  

Kannatan Juha Sipilän ehdotusta, jossa vanhemmuuden kustannukset tasattaisiin nykyisen järjestelmän sisällä esimerkiksi siten, että työnantajalle maksettaisiin 2500 euron kertakorvaus äitiysvapaalle jäävää kohti. Sen kustantamiseksi kerättäisiin työnantajilta ja työntekijöiltä yhteensä 125 miljoonaa euroa vuodessa ja tuo summa palautettaisiin kokonaisuudessaan nuoria naisia työllistäville yrityksille. Se tarkoittaisi sairausvakuutusmaksun korotusta noin 0,08 %:lla. Jos tuo jaettaisiin tasan työnantajan ja työntekijän kesken, maksua pitäisi korottaa 0,04 %:lla. Se on 3000 euron palkassa 1,2 euroa kuukaudessa. Tällä ratkaistaisiin osittain perhevapaiden kannalta suurimpana koettu ongelma, eli ensimmäisen 2–3 kuukauden täyspalkka, joka äidille maksetaan, kun hän jää vanhempainvapaalle. Samalla se helpottaisi pienten ja keskisuurten yritysten asemaa ja madaltaisi kynnystä palkata nuoria naisia. Perhevapaakustannusten tasaamiseen auttaa myös se, että isät pitävät entistä enemmän perhevapaita. Yksikään tuntemani nuori perheen isä ei ole katunut myöhemmin päätöstään olla hoitamassa omia lapsiaan.

Ehdottomasti kannatan ajatusta perhevapaiden kustannusten jakamisesta. Kahden lapsen äitinä vanhemmuuden kustannusten jakaminen sekä molempien puolisojen kannustaminen osallistumaan perhevapaisiin ovat minulle tärkeitä asioita. Perhevapaiden kustannusten jakaminen on ensikädessä nostettava esille tulevalla hallituskaudella.  

Yksittäisenä kansanedustajana voin yksinkin tehdä aloitteen, kirjallisen ehdotuksen uuden lain säätämisestä. Yrittäjätaustaisena puheenjohtaja Juha Sipilä ymmärtää tämän asian merkityksen, joten olen luottavainen, että asia edistyy Keskusta puolueen tekemänä ehdotuksena eduskunnalle.

Sanotaan, että naisten euro on 80 senttiä. Ja niin on naisten eläke myös. Yleisesti ottaen naisten matalampia palkkoja selittää se, että naiset päätyvät miehiä useammin töihin niin kuntasektorille (esim. hoitoala) töihin kuin matalapalkkaisille palvelualoille. Mutta kun vertaillaan täsmälleen samasta työstä maksettavaa palkkaa, on voitu osoittaa että ”naisen euro” on kutakuinkin 97 senttiä.

Muutama keino ”segregaation” purkamiseksi:

• Tyttöjä tai nuoria naisia pitää kannustaa opiskelemaan naisille ei-tyypillisiä aloja kuten tekniikkaa.

• Nuorten naisten määräaikaiset työsopimukset osaltaan heikentävät naisten palkkakehitystä. Naisten pitää oppia neuvottelemaan toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia eikä suostua määräaikaisiin työsopimuksiin.

• Naisten pitäisi mennä enemmän yksityiselle sektorille sekä miesvaltaisille aloille töihin, jotta palkkaerot kaventuisivat. Suomessa työtehtävät ovat jakautuneet ”miesten töihin” ja ”naisten töihin”. Miehet ovat logistiikan, prosessiteollisuuden ja rakennusalan töissä.

• Naisten palkkakehitystä hidastaa se, että naiset ovat kolme vuotta perhevapaalla tai hoitovapaalla ja poissa työelämästä. Hoitovapaan lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen edistäisi naisten osallistumista työelämään, jolloin palkkaerot samalla pienenisivät.

• Isiä pitää kannustaa jäämään hoitovapaalle. Isyysvapaat eli ”pappaledighet” ovat mm. Ruotsissa suosittuja. Isien osallistuminen hoitovapaalle lasta hoitamaan edistäisi naisten ura- ja palkkakehitystä. Uskon, että Suomessa nuoret miehet alkavat vähitellen jäädä yhä useammin isyysvapaalle.

Nyt on kyseessä muutosvaalit. Yhdessä me rakennamme entistä paremman Suomen. Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon asia kerrallan.  

Lentäjien jatkokoulutusmahdollisuuksia täytyy parantaa

Taru Päivike Suomen Lentäjäliiton (Finnish Pilots' Association) vaalitentissä

Tulisiko mielestänne lentoyhtiöihin soveltaa merenkulussa käytössä olevaa mallia, jossa globaalisti yhtäläiset kilpailuedellytykset luodaan erilaisilla tuki- ja verotusjärjestelmillä ja joissa erot verotuksessa ja valvonnassa ovat suuria yhtiöiden alkuperäisen kotimaan ja niin kutsuttujen mukavuuslippumaiden välillä?

TARU: Uskon vapaaseen kilpailuun ja markkinatalouteen, jolloin valtion ei pääsääntöisesti tule sekaantua lentoyhtiöiden tuki- ja verojärjestelmiin. Lentoyhtiöiden tulee operoida kansallisten työlainsäädäntöjen ja turvallisuussääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi halpalentoyhtiö Norwegian saa aasialaisen matkustamohenkilökunnan lisäksi merkittävää kilpailuetua 30 % matalampina polttoainekuluina, koska yhtiön käyttämä lentolaivuekalusto on uudempaa kuin kilpailijoillaan.

Tulisiko kotimaan kannattamattomien lentoasemien ylläpito rahoittaa edelleen osana Finavian toimintaa, siirtää ne osaksi valtion ylläpitämää infrastruktuuria, vai pyrkiä siirtämään ylläpito ja kustannukset paikallisesti kuntien ja teollisuuden vastuulle sekä lopettaa lentokentät, joiden toimintaan rahoitusta ei ole löydettävissä?

TARU: Suomi on allekirjoittanut ICAO sopimuksen, jossa valtio pyrkii turvaamaan riittävän lentokenttäverkoston. Lentokenttäverkoston supistaminen on ICAO sopimuksen vastaista toimintaa. Kannattamattomia lentokenttiä ei pidä lopettaa, vaan niille tulee etsiä uusi ylläpitäjä. Tällä hetkellä kotimainen lentoasemaverkosto koostuu Finavian ylläpitämistä lentoasemista (24 kpl), kuntien ylläpitämistä lentoasemista (esim. Mikkelin lentoasema), säätiöiden ylläpitämistä lentoasemista (esim. Seinäjoen lentoasemaa ylläpitää Rengonharjusäätiö) sekä yhdistysten ylläpitämistä lentoasemista (esim. Immolan lentokenttä Imatralla, jota ylläpitää Imatran Lentokentän kannatusyhdistys ry). Finavian tulee ylläpitää myös kannattamattomia lentoasemia riittävän tiheän lentokenttäverkoston turvaamiseksi. Finavia voi luopua kannattamattoman lentoaseman ylläpitämisestä, jos lentokentän ylläpitäjä on löydettävistä esim. kunta tai säätiö, joka saa Trafilta luvan. Erityisesti Helsinki-Malmin lentoaseman ylläpitäjä voisi tulevaisuudessa olla Helsingin kaupunki, joka omistaa lentokentän maa-alueen. Toisena vaihtoehtona Helsinki-Malmin lentoasemalle olisi säätiön perustaminen. Tällöin Helsingin kaupunki saisi vuokratuloja lentoaseman ylläpitävältä säätiöltä esim. Helsinki City Airport tai kannatusyhdistykseltä esim. Malmin Lentokentän Ystävät ry.

Tulisiko lentäjäkoulutus saattaa osaksi AMK-tutkintojärjestelmää, luoden Suomeen ilmailutoimialaa tukevaa uutta kansainvälistä tutkimusta ja koulutusta, vai jatkaa nykyistä yhtiöiden lentäjäreservitarpeen sanelemaa ja työttömyyttä generoivaa erilliskoulutusta? 

TARU: Kansantalouden kannalta opiskelijat on saatava nopeasti työelämään. Kannatan lentäjäkoulutuksen nykyistä koulutusmallia, jossa Suomen Ilmailuopistosta tulee 2,5 vuodessa ammattilentäjiä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää noin 4 vuotta, mikä aiheuttaisi lisäkuluja OKM:n budjettiin. Ammattilentäjien koulutusjärjestelmää tulisi kuitenkin kehittää siten, että nykyinen lentäjäkoulutus tarjoaisi lentäjille paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet.

Biotalouteen täytyy satsata

Taru Päivike metsätalouden ja biotalouden vaalitentissä

Kuinka realistisena näet tavoitteen kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa?

TARU: Biotalous on ehdottomasti yksi niistä aloista, joihin satsaaminen on lähitulevaisuudessa kansallisessa elinkeinopolitiikassa erittäin tärkeää. 100 miljardin euron tuotostavoite vuoteen 2025 mennessä lienee kuitenkin lukuna epärealistinen; vertailun vuoksi Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin reaaliarvo vuonna 2014 oli Metlan mukaan noin 10,9 mrd euroa ja koko Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto vuonna 2013 noin 64,1 mrd euroa. Uusien työpaikkojen luominen riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä, mutta mikäli biotalous onnistutaan nostamaan yhdeksi Suomen päätoimialoista ja siihen luetaan mukaan perinteinen metsäteollisuus, ja myös euroalueen talous kääntyy kasvu-uralle, voidaan 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitella.

Mitä toimenpiteitä seuraavan hallituskauden aikana tulisi mielestäsi toteuttaa jotta tavoitteeseen päästäisiin?

TARU: Energian hinta tulee pitää kohtuullisena sekä veropolitiikalla että riittävin energiainvestoinnein. Muun muassa Olkiluoto 3:n valmistuminen sekä Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen toteutuminen ovat suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeitä, eikä ydinvoimaan satsaaminen heikennä biopohjaisen energiantuotannon asemaa. Biotalousalan tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee tukea myös julkisen vallan panostuksin, ja toimialan asemaa suomalaissa koulutusjärjestelmässä tulee vahvistaa. Lisäksi on yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa pohdittava sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jolla edistettäisiin uusien työpaikkojen syntymistä Suomeen myös biotalouden alalle.

Mikä on mielestäsi keskeisin toimenpide, jolla raaka-ainemarkkinoiden toimivuutta voidaan Suomessa edistää?

TARU: Energian hinnan pitäminen kohtuullisena, veropolitiikka sekä investoinnit logistiikkahankkeisiin muodostavat kokonaisuuden, jolla raaka-ainemarkkinoiden toimivuuteen voidaan vaikuttaa. Ajattelemattomat kustannuksia nostavat toimenpiteet, kuten kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan tai liikkumisen ja polttoaineiden verotuksen kiristäminen, tulee torjua.

Osataanko Suomessa ottaa riittävällä tavalla huomioon megatrendien tuomat taloudelliset mahdollisuudet?

TARU: Suomi elää viennistä, joten megatrendien vaikutukset nähdään täällä nopeasti. Toisaalta niihin reagoiminen on moneen muuhun länsimaahan verrattuna hidasta, ja suomalainen yhteiskunta pitäisi saada siinä nopealiikkeisemmäksi. Esimerkiksi koulutusviennissä on hukattu hyviä mahdollisuuksia hitaan reagoinnin vuoksi.

                                           Kuva: Kirkkonummen metsät ilmasta kuvattuna

Koetko, että olet saanut riittävästi tietoa ymmärtääksesi mistä puupohjaisessa biotaloudessa on kyse?

TARU: Asiasta puhutaan tarpeettoman paljon ylisanoin ja yleisellä tasolla. Tulisi puhua yksityiskohtaisemmin siitä, mikä on puun rooli esimerkiksi ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineissa ja mitä biotuotteita voitaisiin välittömästi valmistaa metsäteollisuuden perinteisen tuotannon yhteydessä. Samoin siitä, mille biotuotteille löytyisi välittömästi markkinoita, mille lähitulevaisuudessa ja mille mahdollisesti kauempana tulevaisuudessa. Samalla tulisi käsitellä tuotannon markkinaehtoisuutta, eli puhua siitä että mikä olisi markkinaehtoisesti kannattavaa jo nyt tai lähitulevaisuudessa, mikä taas todennäköisesti vielä pitkään riippuvaista julkisesta tuesta.

Suomi menestyy yrittäjyydellä, työtä tekemällä ja viennillä

Mikään kansakunta ei ole menestynyt kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Tähän lisäisin myös viennnin.

Yrityskannan uusiutuminen on nopeaa Helsingin alueella. 25 % yritysten kotipaikoista on Helsingissä. Helsinki on Suomen tärkein yrityskeskittymä. Samalla Helsinki on Suomen startup keskus. Biotalous, kaivannaistalous ja matkailutalous sijaitsevat Helsingin ulkopuolella.

Suuret yritykset tarvitsevat enemmän startup yrityksiä kuin startup yritykset suuryrityksiä. Kutsun tätä spinn-inn ilmiöksi. 

Suomi on riippuvainen viennistä ja vientituloista. On selvää, että Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä ja vientiyrityksiä. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, joten vapaakauppasopimus helpottaa suomalaisten vientiyritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille.

Startup genre on hyvin miesvaltainen ja tietoteknisintensiivinen. Startup yrittäjistä naisia on Suomessa noin 5 prosenttia. 

Metropolialueen kasvu edellyttää 200.000 työpaikkaa selvitäkseen kestävyysvajeesta. Luku on sama kuin kansakunnan luku. 

Työpaikkojen pitää kasvaa suhteessa asukasluvun kasvuun. 

Resepti:

1) Malmin lentokentän alueen yritykset on säilytettävä. Lentoliikenteen osuus BKT:sta on 4 %. Helsinki-Malmin lentokenttää tulee kehittää, jotta voimme kouluttaaa suomalaisia lentäjiä kasvavalle toimialalle. Rakennuskielto alueelta tulee poistaa. Toimiva lentokenttä lisää Helsingin saavutettavuutta.

2) Jos Suomessa jokainen pk-yritys työllistää yhden työntekijän, niin meillä on 200.000 vähemmän työttömiä.

3) Asuntorakentamista tulee kiirehtiä mm. Östersundomiin. Tällä on työllistävä vaikutus rakennusalalle.

4) Satama tavaraliikenne on hieman piristynyt ja kasvanut maltillisesti. Kasvua oli noin 6 % vuonna 2013 ja noin 5 % vuonna 2014. Satamien ahtaajien lakot ovat kuitenkin aiheuttaneet taloudellisia vahinkoja teollisuudelle. Laittomat lakot on saatava kuriin. Lakkojen sanktioiden määrä suuremmiksi ammattiyhdistyksille. Rikkidirektiivi aiheuttaa teollisuudelle 600 miljoonan lisälaskun ja heikentää kilpailukykyä.

5) Helsingin kaupungin on lisättävä hankintojen (tavaraostot ja palveluostot) osuutta kotimaisilta yksityisltä yrityksiltä. Tämä onnistuu hankintalakia kehittämällä.Tällä hetkellä ulkoisia hankintoja on noin 43 %, joista suurin osa on palvelujen ostoa. 

6) Helsingin keskusta tarvitsee kivijalkaliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita. Terassit elävöittävät Helsingin kaupunkia ja lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta. Ravintola-alan terassilupia ja muita lupia pitää helpottaa.

7) Uusyrityskeskuksiin pitää kunnissa panostaa lisää pelimerkkejä. Uusyrityskeskusten kautta perustetut yritykset ovat kannattavia. Uusyrityskeskusten kautta perustetuilla yrityksillä on nopeita vaikutuksia yrittäjyyden edistämisessä.

8) Suomeen tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen tulee tällä hetkellä noin 5000 työperäistä maahanmuuttajaa. Olen pohtinut, että määrä voisi olla jopa 15.000 työperäistä maahanmuuttajaa, jotta saadaan Suomen huoltosuhde korjattua. Osaavan ja koulutetun työvoiman maahanmuuttajat toivotan Suomeen tervetulleeksi silloin, kun heillä on valmiina työpaikka, johon tulla Suomeen työskentelemään. Suomi hyötyy tästä, koska nämä tekevät ahkerasti töitä ja maksavat ansiotuloverot Suomeen. Suomalaiset eivät suostu tekemään matalapalkka-alan töitä esim. kurkkujen ja tomaattien poimintaa (esim. Närpiön kasvihuoneissa), bussikuljettajan ja siivousalan töitä, joten on varsin perusteltua, että kasvihuoneisiin, bussikuljettajiksi ja siivousalalle saadaan ulkomaista työvoimaa. Samoin hoitoalalla on myös pulaa työntekijöistä.

Ensin täytyy leipoa kakku, jotta sitä voidaan jakaa.