Laittomat lakot saatava kuriin

Demokratiassa lakko-oikeus kuuluu ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden oikeuksiin, mutta laittomat lakot täytyy kitkeä pois yhteiskunnasta. Laittomat lakot aiheuttavat työnantajille ja teollisuudelle merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja imagovahinkoja. Viime vuonna Suomessa oli 90 laitonta lakkoa, kun puolestaan Ruotsissa oli vain 2 laitonta lakkoa viime vuonna.  

Työtuomioistuin määrää laittomasta lakosta sakkoja työntekijäliitolle esim. AKT:lle enintään 30.000 euroa. Työtuomioistuimessa määrättävä sakko on mitättömän pieni teollisuudelle aiheutettuihin vahinkoihin nähden. 

Esimerkki AKT: Työtuomioistuin on tuominnut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja sen jäsenosastot maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTAlle yhteensä 42 100 euron suuruiset hyvityssakot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. 

Esimerkki SEL: Soijatehtaan laittomasta lakosta annettiin jo neljäs tuomio – vain 30 000 euron sakot. Työtuomioistuin on tuominnut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Uudenkaupungin ammattiosaston maksamaan 30 000 euroa sakkoa Finnprotein Oy:n soijatehtaan laittomasta lakosta.

Hallituksen pitää korottaa laittomista lakoista määrättäviä sakkoja suuremmaksi. 

Valtion pakkolunastettava Malmin lentokenttä

Kävin 4.12.2014 Liikenne- ja viestintäministeriössä yleisilmailijoiden keskustelutilaisuudessa naislentäjien edustajana ja avasin sanaisan arkkuni: ilmailuteollisuus tuottaa 3,2 % Suomen BKT:sta (vrt. Nokia 0,8 %) ja lentoliikenne kasvaa maltillisesti tulevaisuudessakin. Kasvusuuntainen ilmailuteollisuus tarvitsee jatkossakin ammatillista lentäjäkoulutusta. Nuorena aloitettu lentoharrastus muuttuu useimmille lentäjän ammatiksi. Kaupallinen lentokouluyritys tarvitsee riittävän väestöpohjan kaupallisen yritystoiminnan pohjaksi.

Ehdotin liikenneministeri Paula Risikolle (kok), että valtion on lunastettava Malmin lentokentän maa-alue Helsingin kaupungilta. Malmin lentoasemalle tarvitaan kaupallinen ylläpitäjä, käytännössä esim. perustettava Helsinki City Airport säätiö (käytännössä yritys ei voi saada toimilupaa). Trafi myöntää lentokentän ylläpitäjän lupia ainoastaan Finavialle tai vastaavalle säätiölle.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolaisen mukaan Finavialla ei ole mitään Malmin lentokenttää vastaan, he vain kaupallisena toimijana eivät halua subventoida rahaa Malmille, mikä onkin aivan ymmärrettävää. Edelleen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoi, että Finavia on erittäin halukas myymään Malmin lentokentän ylläpitäjälle lennonvarmistus- ja ylläpitopalveluja.

Malmin lentoasemaa kokonaisuutena kehittämällä on dynaamisia vaikutuksia Suomen imagoon ja lentokenttäverkoston säilymiseen ICAO sopimuksen mukaisesti, Helsingin kaupungin vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä yritystoiminnan moninaisuuteen.

Perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

Talousoikeuden opiskelija kävi haastattelemassa minua pro gradu -tutkimustaan varten. Aiheena hänellä oli tuloverolaki (TVL 48.1 §:n 3 kohta) sukupolvenvaihdoshuojennukset sekä perintö- ja lahjaverolaki (PerVL 55 §), joka koskee lahjaa tai lahjanluonteisella kaupalla saatua varallisuutta. 

Erittäin antoisa haastattelu muistutti mieleeni, että lainsäätäjien täytyy yhä edelleen helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdosten edellytyksiä. Esimerkiksi TLV 48.1 § 3 kohdassa vaaditaan yritystoiminnan luovuttajalta 10 vuoden omistusaikaa. Se on mielestäni liian pitkä aika. Omistusaika pitäisi lyhentää 5 vuoteen. 

Perintö- ja lahjaveron alarajaa on kevennetty 13 prosenttiin. Perintö- ja lahjaveroa täytyy keventää 4 prosenttiin. Ruotsissa ei ole perintöveroa. Jos perintöveroa ei kohtuullisteta, niin perheyritykset siirtävät pääkonttorinsa Suomesta Ruotsiin. Tällöin Suomi muuttuu tytäryhtiötaloudeksi vähitellen. Perintöveron kevennyksen idea on tukea suomalaista omistajuutta.

Nämä muutokset helpottaisi sukupolvenvaihdoksia konkreettisesti.