Vierailin maanpuolustuskurssilaisten kanssa NATO:n päämajassa Brysselissä syyskuussa 2014. Kokosin tähän faktoja ja muitakin muistiinpanoja NATO vierailustani.
NATOn ydintehtävät:
1) jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
2) globaali kriisinhallintatoimija (esim. Kosovossa 5.000 sotilasta tai Afganistanissa 50.000 sotilasta)
3) kansainvälisen vakauden edistäjä
- Nato (North Atlantic Treaty Organisation) sopimus allekirjoitettu 1949.
- Walesin huippukokous oli elokuussa 2014
- NATO:ssa on 28 jäsenmaata. Eli 28 täysjäsentä.
- 22 EU-maata on NATO jäseniä.
- Suomi ja Ruotsi ei vielä ole NATO jäsenmaita, mutta Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet suhdetta NATOn kanssa ja solmineet isäntämaasopimuksen (host nations support agreement) NATO:n kanssa.
- NATOssa tehdään päätökset aina yhdessä, ei siis enemmistön äänten mukaan
- Suomi, Ruotsi, Georgia ja Ukraina ovat NATOn rauhankumppanuusmaita eli partnerimaita.
- NATO:n rauhankumppanit voivat osallistua NATO:n operaatioihin.
- Suomi, Ruotsi ja Australia ovat aktiivisia rauhankumppaneina toivottavia, joita pyydetään mielellään mukaan operaatioihin.
- Suomi osallistunut 1992 alkaen NACC kokouksiin tarkkailijana.
- Suomella on Brysselissä Nato edustusto.
- Nato odottaa Suomelta ja Ruotsilta jäsenhakemusta (huom! tämä siis kenraaleilta kuultua)
- Suomen täytyy huolehtia omasta puolustuksesta, jos haluaa liittyä Natoon täysjäseneksi.
- Suomi NATO:n partnerimaana liittyi 2008 NATO:n nopean toiminnan NRF joukkoihin: Suomi on reserve poolissa, mikä on kolmas NFR taso.
- NRF tarkoittaa "the Nato Response Force"
1. taso on erittäin nopean toiminnan joukot (48 tuntia) - tässä Suomi tai Ruotsi ei siis ole mukana.
2. taso on immediate NRF - Suomi tai Ruotsi eivät ole mukana.
3. taso on Nato Reserve Pool, jossa Suomi ja Ruotsi mukana. Ei ole partnermaalle sitova.
- Suomi voi osallistua nopean toiminnan joukkoihin (reserve pool). Suomi pääsee NATOn kanssa mukaan yhteisiin sotilaallisiin harjoituksiin (joint training excersices). Se on pääpointti. Koulutusplatformi. Kehittää Puolustusvoimien taisteluvalmiutta. Ei ole sitova.
- NATOn 5. artikla tarkoittaa yhteistä puolustusta.
- Suomella on NATO optio, mutta 28 jäsenmaan pitää hyväksyä Suomen jäsenhakemus.
- NATOn laajeneminen on mahdollinen. Se ei ole automaatio. 28 jäsenmaan pitää hyväksyä uusi jäsen.
- 4 maata olisi jonossa EU jäseneksi ja Nato jäsenkandidaatteina (Montenegro, Bosnia Herzegovina, Georgia, Makedonia) ja nyt lisäksi Ukraina on Nato jäsenkandidaatteina, mutta EU tai Nato ei ole hyväksynyt, koska ei täytä EU jäsenyyden kriteerejä.
- Baltiassa ja Puolassa Natolla sotilaallista läsnäoloa (ilmavalvontaa, ei omia hävittäjiä)
- Puola = ilmatyyny, ei pysyvää sotilasedustusta. Puolassa vahvat omat puolustusvoimat. Baltiassa ei ole.
- Islannilla ei ole omaa armeijaa. Vain 300.000 asukasta.
- Ukraina ei ole NATO:n täysjäsen. Ukraina on NATO:n partnerimaa eli rauhankumppani, kuten Suomi. Natolla ei ole roolia Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. NATO ei puutu sotilaallisesti Ukrainan kriisiin. Nato keskittyy vain ja ainoastaan liittokunnan jäsenmaiden puolustukseen.
- Ukraina, Suomi, Baltia ovat Venäjän rajanaapureia.
- Venäjän tekemät ilmatilan loukkaukset aiheuttavat epävakautta Suomessa.
- Ukraina luopui ydinaseistaan.
- Ukrainan kriisin takia Nato jäädyttänyt käytännön yhteistyön Venäjän kanssa.
- EU jäsenvaltiot laittavat talouspakotteita Venäjälle, mutta Nato ei pakotteita laita.
- Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei käynyt sattumalta Virossa syyskuussa. Obama kävi vakuuttamassa Baltian maissa, että me (Nato/USA) puolustamme Baltiaa, jos tilanne vaatii. Virossa on nyt 150 Nato sotilasta.
- Nato mahdollisesti siirtää joukkojaan Baltiaan.
- Nato jäsenyys tarkoittaa puolustusyhteistyötä.
EDA, European Defence agency
- Lissabonin sopimus, jossa mainittu luonnonkatastrofit, ei ole noteerattu EU:ssa mitenkään.
- Ranska yksittäisenä EU-maana on lähtenyt antamaan sotilaallista tukea Yhdysvaltojen lisäksi Irakin tai Syyrian operaatioon. Yleensä Ranska tekee mitä sanoo.
- Suomen Puolustusvoimien tekemät taisteluvälineet ovat Nato yhteensopivia.
- Puolustuksen yhteishankinnat tai materiaalihankinnat ovat osa yhteistä taisteluvalmiutta.
- EU:lla ja USA:lla on lähimmät suhteet. Obaman johdolla, USA ja EU valmistelevat pohjoisatlantin vapaakauppa-aluetta (U.S.-EU free trade agreement).
