Suomi tarvitsee Malmin lentoaseman ilmailukäyttöön

Helsinki-Malmin kenttä sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla maa-alueella, joten Helsingin kaupunginvaltuusto viime kädessä päättää Helsinki-Malmin lentoaseman kohtalosta.

Helsinkiläiset, nyt on aika toimia vastuullisesti ja allekirjoittaa valtuustokäsittelyn menevä kuntalaisaloite Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta. 

1. Oma city lentokenttä on Helsingille imagotekijä ja parantaa Helsingin ja Suomen kilpailukykyä. Kansalaisille on turvattava nopeat yhteydet Helsingistä maakuntiin, Baltiaan ja Skandinaviaan.
2. Malmilla koulutetaan 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Kuten jokainen ymmärtää, Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema ei turvallisuussyistä ole korvaava kenttä lento-oppilaille, jotka vasta opettelevat lentämään.
3. Jo 20 pienkonetta saavat Helsinki-Vantaan lentoaseman tukkoon, jolloin matkustajalentokoneet myöhästelevät. Jatkolennoilta myöhästely ei edistä Suomen mainetta Aasian lentoreittien solmukohtana.
4. Maakunnista Helsinkiin on päästävä liikkumaan kätevästi. Malmille on mahdollisuus saapua maakunnista oman aikataulunsa mukaan, ei silloin kuin Helsinki-Vantaa antaa sinulle 2 min slotin laskeutua.
5. Ammattilentäjien koulutus täytyy tapahtua PK-seudulla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä kustannustehokkuuden takia, koska lennonopettajat asuvat PK-seudulla Vantaan kentän lähistöllä. Ei ole realistinen ajatus, että PK-seudulla asuva liikennelentäjä, joka sivutyönään tekee lennonopetusta, lähtisi työpäivän jälkeen Pirkkalaan tai Poriin antamaan 45 min lentotuntia ja mahdollisesti sää voi muuttua jo siinä matkan varrella niin, ettei koko lentotuntia pystytä pitämään.
6. Rajavartiolaitoksen meripelastusoperaatiot pitää säilyä mahdollisimman lähellä merenrantaa, sillä merihädässä olevia täytyy päästä pelastamaan kopterilla parissa minuutissa. Veden armoilla oleville jokainen ylimääräinen minuutti merkitsee elämästä ja kuolemasta taistelua.
7. Malmin lentoasema on merkittävä työpaikka 300-400 työntekijälle ja yrittäjälle. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 20 miljoonaa euroa. Pelkästään 500.000 euroa tulee verotuloja lentobensiinin verosta valtiolle. Onko Suomen hallituksella tai Helsingin valtuuston päättäjillä ideoita, mistä 400 työntekijälle saadaan uusia työpaikkoja, jos Malmin lentokenttä lakkautetaan?
8. Haluaako Helsinki todellakin menettää vaikkapa 700 helsinkiläisen ilmailijan/veronmaksajan verotulot? Jos yhden harraste/ansiolentäjän palkka olisi vaikka 50.000 euroa vuodessa, tämä on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Tämä lentäjäporukka maksaa veroja 10 miljoonaa euroa kunnalle/valtiolle. Toivottavasti nämä veroeurot kelpaavat Helsingin kaupungille, koska ilmeisesti muualle näitä lentäjiä ollaan nyt Helsingistä mielellään siirtämässä.
MINÄ VAADIN VASTINETTA VEROEUROILLE. Kiitos, että luit loppuun.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/983

Yliopistojen uusiutuva rooli ja trendejä

Koska syksy on koulujen alkamisen aikaa, aloin pohtia yliopistojen roolia ja trendejä yhteiskunnassa. Yliopistot valmistautuvat tulevaan lukukauteen. Ensimmäisen vuosikurssin yliopisto-opiskelijat ovat intoa täynnä. Kansallisesti ajateltuna yliopistolla on ollut ja tulee olemaan sivistysrooli. Nuorille aikuisille yliopisto tarjoaa pääsylipun asiantuntijoiden luokkaan, valkokaulusporukkaan.

Siinä missä Yhdysvalloissa podetaan taloudellista taantumaa ja asuntojen, autojen ja muiden hyödykkeiden hinnat ovat olleet laskussa, niin yliopistot porskuttavat. The Economist lehden mukaan yhdysvaltalaiset yliopistot ovat vuodessa nostaneet lukukausimaksujaan 20 %. Globaalistikin tarkasteluna Suomessa yliopisto-opiskelijoilla on edelleen mieletön etuoikeus, koska yhteiskunta tarjoaa maksutonta yliopisto-opetusta ilman lukukausimaksuja ei vain ensimmäiseen korkeakoulututukintoon, vaan myös toiseen tai kolmenteenkin yliopistotutkintoon. Yliopistokenttä on murroksessa ja valinnassa tullaan huomioimaan ensimmäistä yliopistotutkintoa suorittavia. Toista ja kolmatta yliopistotutkintoa suorittavat ohjataan jatkossa maksullisiin täydennyskoulutuksiin tai ulkomaisiin maksullisiin yliopistoihin.

Olen huomannut yliopistosektorilla tiettyjä trendejä. Tärkeimpänä trendinä on yliopistojen kansainvälistyminen. Vaihto-opiskeluohjelmat ovat suosittuja perustutkinto ja jatkotutkinto-opiskelijoiden keskuudessa ja ulkomaalaisten vaihto- ja tohtoriopiskelijoiden määrä on ollut kasvussa. Tutkijat lähtevät ulkomaiseen yliopistoon vierailijaprofessoriksi tai vierailevaksi tutkijaksi. Tieteen saralla yksittäisen tutkijan on toisinaan melko vaikeaa ja hidastakin saada yksin julkaistuksi tieteellistä artikkelia huippujournaleissa. Tutkijat ja professorit ovat ansiokkaasti ymmärtäneet liittoutua kansainvälisten tutkimustiimien kanssa, mikä mahdollistaa tieteellisten artikkelien todennäköisemmän hyväksymisen B-luokan tai jopa A-luokan julkaisuissa. If you can’t beat them, join them -asenteen omaksumisesta on alkanut tuottaa tuloksia yliopistoissa. Osana kansainvälistä tutkimustiimiä yhä useammalla suomalaisen tutkijan julkaisulla on pääsy korkeatasoisiin julkaisuihin, joista yliopistot saavat kerättyä krediittiä.

Toiseksi yliopistoja koskettaa tietoyhteiskunnassamme ja teknologiassa olevat kehitystrendit. Tietoteknisen kompetenssitason nousu, tietokoneiden ja tietoverkkojen yleistyminen opiskelijoiden keskuudessa on luonut yliopistoille paineita alkaa tarjota yliopistokoulutusta verkko-opiskeluna tai etäopiskeluna tulevalle diginatiivisukupolvelle. Yhdysvalloissa osa perinteisistä ja maineikkaista yliopistoista tarjoaa jo verkkokursseja opiskelijoille. Bostonissa maineikas Harvard Business School tarjoaa jo pre-MBA kurssia 1.500 dollarin hintaan. On-line kurssit tuovat elinkeinoelämää hyödyttävää joustavuutta yliopistomaailmaan. Yhdysvalloissa on-line verkkokurssien suorittajien keski-ikä on 31 vuotta on korkeampi kuin perusopiskelijoiden keski-ikä, joten työelämässä ruuhkavuosia viettävät aikuiset olevat ovat löytäneet verkkokurssit. Samalla on-line verkkokurssien yleistyminen tarkoittaa sitä, että yliopistot muuttuvat yhä kansainvälisimmiksi, koska verkkokurssin opiskelija voi olla yhtä lailla kehittyvien talouksien maista vaikkapa Brasiliasta kuin kehittyneistä länsimaista. Mikäli koulutusmarkkinoiden globaalisuus alkaa houkutella suomalaisia yliopisto-opiskelijoita suorittamaan verkkokursseja ulkomaisista yliopistoissa, niin haasteita voi tulla opintojen hyväksilukemisessa suomalaisissa yliopistoissa.

Maakunnallisen yliopistoverkoston rakentaminen 60- ja 70-luvuilla antoi sysäyksen suomalaisen tieteen ja tutkimuksen kehitykseen. Ammattikorkeakouluverkosto muodostui 90-luvulla. Koulutuspääoma on kerääntynyt erityisesti yliopistokaupunkien ympärille. Yliopistot ovat merkittävästi lisänneet ja monipuolistaneet yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, jolloin kumpikin osapuoli saa synergiahyötyjä yhteisistä resursseista. Yhteistyö voi käytännössä tarkoittaa mm. yhteisiä laboratoriotiloja, yhteisiä kirjastofasiliteetteja, yhteisiä koulutusohjelmia ja sivuaineopintoja, yhteisiä kieliopintoja esimerkiksi harvinaisempien kielten opetuksen osalta, yhteisiä tutkimusprojekteja, yhteisiä henkilöresursseja tai opetus- ja tutkimushenkilöstön liikkuvuutta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tuottaa merkittävää hyötyä elinkeinoelämälle. Harvalla yrityksellä on omia tutkimusosastoja. Yritysten on luotava kiinteä suhde yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusresursseihin.

Neljäntenä trendinä olen seurannut, miten akateeminen yrittäjyys on nousemassa. Suomalaista yliopistokenttää on pitkään moitittu siitä, että yliopiston suorittaneet akateemiset eivät lähde yrittäjiksi. Meillä on tutkimustietoa, että akateemisten perustamat yritykset ovat jo perustamisvaiheessa kooltaan suurempia kuin ei-akateemisten perustamat yritykset. Tämäkin kertoo siitä, että akateemisilla on potentiaalia delegoida työtehtäviä osakkaiden kesken, mikä edistää yrityksen starttivaihetta ja nopeuttaa kasvua. Pääomasijoittajat ovat todennäköisemmin mukana potentiaalissa kasvuyrityksissä, jossa osakkaana on akateemisia yrittäjiä. Kannatan ajatusta, että yliopistoissa kolmas lukukausi eli kesälukukausi voisi olla omistettu akateemisten opiskelijoiden yrittäjyyden summer campeiksi tai bootcampeiksi. Kaikista ei tietenkään voi tulla yrittäjiä, mutta Suomi tarvitsee pieniin start-up yrityksiin myös akateemisia osaajia asiantuntijoiksi. Yrittäjyyden summer camp valmentaa akateemisia sekä yrittäjiksi että asiantuntijoiksi start-uppien tarpeisiin. Näin ollen sivistysroolin lisäksi yliopiston muuntuvaksi rooliksi tulee nuorten aikuisten kasvattaminen vastuullisiksi työnantajiksi yrittäjänä.

Malmin lentokenttä on hyvä paikka verkostoitua

Heinäkuussa lauantai-iltana olin lähdössä iltalennolle Malmin lentokentältä. Rallilegenda Ari Vatanen tuli parkkipaikalla kysymään, onko minulla lentokentän portin avaimia, jottei tarvitse kentän päivystäjälle soittaa. Olihan minulla, joten avasin Vataselle lentokentän portin, jotta hän pääsee helikopteriin. Uteliaisuuttani tiedustelin, kuka kopteria lentää. Vatanen sanoi, että hän itse. Jäätiin siinä sitten juttelemaan niitä näitä. Vatanen kertoi, että hänellä on ollut 31 vuotta helikopterilupakirja. Kuulemma myös  vaimolla lentolupakirja. Ja tarkoituksena hänellä oli lentää Lohjalle Sammattiin ja ehdotti, että nyt pääsisi kopterin kyydissä Lohjalle Sammattiin. Valitettavasti ei ole ollut viime aikoina Lohjalle asiaa lauantai-iltana, joten kieltäydyin ystävällisestä kopterilentäjän kyytitarjouksesta 

Sitten olimme lentoystävän kanssa tankkaamassa lentokonetta, niin Vatanen tulee uudelleen juttelemaan ja kyselemään, sattuisiko olemaan työkalupakkia mukana, kun pitäisi kopterista pitotputkea korjata! No, eipä ollut pihtejä mukana. Supliikki ex-kokoomuspoliitikko Vatanen letkautti minulle kuitenkin, jos olisin muutanut mieleni lähteä Lohjalle :)

Malmilla sattuu ja tapahtuu...


PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin pääkaupungin ainoan lentokentän - Malmin lentoaseman - säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Lentoliikenne tärkeämpi Suomen BKT:lle kuin Nokia!

Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä. Lentoliikenteen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 prosenttia. Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle 2,5 miljardia euroa. (lähde: Finavia).

Vertailun vuoksi Nokian osuus BKT:sta oli enää 0,8 prosenttia vuonna 2013 (kun se parhaimmillaan 2003-2008 oli 3-4 % BKT:sta).

Ymmärtääkö Suomen hallitus lentoliikenteen ja toimivan lentokenttäverkon merkityksen Suomen BKT:lle? Helsinki-Malmin lentoaseman lopetus vähentää merkittävästi työpaikkoja, vähentää verotuloja, heikentää Suomen BKT:ta sekä lisää paineita Helsingin kaupungille nostaa kunnallisveroja entisestään. Kysynpä vaan, että miten pitkällä tähtäimellä olevia päätöksiä istuva hallitus onkaan kehitysriihessään tehnyt? Kannattaisiko kehittää sitä lentoliikenteen aluetta, jossa on kasvunäkymiä BKT:hen?

Suomen Luonnonsuojeluliitto kannattaa Malmin kentän säilyttämistä

Olen saanut useita puheluita ammattilentäjiltä ja ilmailualan yrittäjiltä, joiden työpaikat ovat vaakalaudalla, jos Helsinki-Malmin lentoasema lakkautetaan. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 suomalaisista ammattilentäjistä. Haluamme varmaan, että myös tulevaisuudesta saamme matkustaa suomalaisen ja Suomessa koulutuksensa saaneen ammattilentäjän kyydissä. Korkeatasoisen ja kustannustehokkaan lentäjäkoulutuksen edellytyksenä on Helsinki-Vantaan kentän läheinen sijainti. 


Helsingin kaupungin päättäjät on saatava ymmärtämään, mitkä dynaamiset vaikutukset lentokentän lopettamispäätöksellä olisi Helsingin kokonaistaloudelle. Työpaikkojen lakkautus lisää työttömyyttä, mikä nostaa Helsingin veroäyriä. Fakta on, että olemassa olevan infran takia lentäjäkoulutusta ei voida siirtää muualle Etelä-Suomeen.
Toinen fakta on, että mitään uutta korvaavaa lentokenttää ei voi Etelä-Suomeen perustaa, koska Suomen Luonnonsuojeluliitto tulisi vastustamaan jokaista uutta lentokenttähanketta. 
Jotta lentokenttätominta olisi taloudellisesti kannattavaa, uuden kentän pitäisi olla Malmia suurempi. Kentälle tulisi siksi pienkoneiden ja helikopterien lisäksi rahti- ja halpalentokoneita. Isot koneet vaativat myös pidemmät kiitotiet ja terminaalit ja muutenkin isommat tilat. Isompi kenttä johtaisi myös suurempiin ympäristöongelmiin.

Luonnonsuojeluliiton kanta

• Se on jo olemassa oleva ratkaisu, jollaisia pitäisi suosia. Missään nimessä olemassa olevia lentokenttiä ei pitäisi siirtää neitseellisille luonnonalueille.

• Kun uusien kenttien ympäristövaikutuksia arvioidaan, Malmin lentokentän säilyttäminen pitää arvioida ns. nollavaihtoehtona uudelle kentälle, ja sen kiitoradan mahdollinen kääntäminen 0+-vaihtoehtona.

• Malmin kentän alue on niin pieni, että se ei vaikuta pääkaupunkiseudun kaavoitukseen. Pääkaupunkiseudun kaavoissa on jo nyt valmista rakennustilaa yli sadalle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Koska Malmin kentälle ei ole löytynyt parempia vaihtoehtoja, se tulee pitää Helsingissä.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa uuden kentän rakentamista Etelä-Suomeen. Uusien kenttien sijaan tulee kehittää jo olemassa olevia lentokenttiä.

Ehdotan, että Malmin kentällä oleva rakennuskielto päätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat viimeinkin alkaa investoida rakentamaan lisää lentokonehalleja, lisää huoltotilaa, lisää koulutustilaa yrityksille. Tällä hetkellä Malmin lentokentän yritysten investointihalu on täysi nolla, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta. Rakennuskieltopäätöksen kumoaminen edistää uusien työpaikkojen syntymistä.

PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Brändätään Suomi formulamaaksi

Teksti julkaistu Suomen Ekonomiliiton blogissa lokakuussa 2013 http://blogi.ekonomit.fi/?p=878

Suomessa käydään kiivasta keskustelua amerikkalaisen Guggenheim museon tuomisesta Helsinkiin. Guggenheimin saaminen Helsinkiin maksaa arvioiden mukaan 130–140 miljoonaa euroa valtiolle ja Helsingin kaupungille. Investointi on iso, ja sen uskotaan tuovan Helsinkiin ja myös muualle Suomeen paljon matkailijoita ja heidän kauttaan tuloja.

Samaan aikaan Meilahteen tarvitaan nopeasti uusi lastensairaala, jonka kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Millainen arvomaailma meidän kansanedustajillamme on, jos tekevät myönteisen päätöksen Guggenheimista. Museoon riittää rahaa, mutta ei uuteen lastensairaalaan. Lastensairaala hanke on jo saanut tukea yrityksiltä ja säätiöiltä.

Heitän kehiin pari muutakin ideaa, mihin tuo rahasumma voitaisiin käyttää. Suomi on jo vuosia PISA-tutkimuksissa keikkunut korkealla ja brändätty korkean koulutustason maaksi. Siihen Guggenheimin museon tilalle ehdotan, että rakennetaan maailman ensimmäinen Yrittäjä Yliopisto. Samalla Suomi brändätään yrittäjäkoulutusmaaksi.

Guggenheim on kovin pienen piirin juttu. En usko, että kukaan tulee Helsinkiin pelkästään Guggenheimin takia. Guggenheimin arvioidut kävijätilastot ovat luonnollisesti liioiteltuja.

Suomalaiset on Euroopan innokkain formulakansa. Vuonna 2001 jopa 1,2 miljoonaa suomalaista katsoi TV:stä Mika Häkkisen Gran Prix kisaa. Miksi Suomeen ei sitten ole saatu formularataa aikaiseksi? Ranskassa on Disneyland ja shamppanjat. Saksassa on Porsche, BMW ja Mercedes Benz. Englannissa on Jaguar ja Aston Martin. Tanskassa on Legoland. Ruotsissa on Nobel-palkinnot. Norjassa on öljyporauslautat. Suomessa oli Nokia ja paperitehtaat. Leikittelen visiolla, että Suomi brändätään formulamaaksi ihan virallisesti, että Suomi on kansainvälisesti tunnettu formulamaana vuonna 2020. Ei pelkästään taitavien ja menestyneiden formulakuljettajien ansiosta. Lisäksi Suomi kaipaa kipeästi formulamatkailijoiden tuomia tuloja. Jokainen formulakävijä lisää hotelli- ja ravintolapalvelujen kysyntää eli edistää yrittäjyyttä ja vähentää työttömyyttä. Guggenheimin sijaan Helsinkiin pitäisi perustaa jotain omaperäisempää kuten Motor Sport Museo Oy, jossa kunnioitetaan suomalaisia menestyneitä ralli- ja kilpa-autoilijoita Henri Toivosta, Markku Àlenia, Timo Salosta kuin myös formulakuljettajia Rosbergeja, Häkkistä, Räikköstä ja Kovalaista.

Nyt on aika saada Suomeen kansainvälinen brändi F1. Markkinatalouden kannattajana en edes kehtaa ehdottaa, että otetaan rahat valtion kassasta formularataan Guggenheimin sijasta. No ei todellakaan oteta!  Tässä tarvitaan yritteliäisyyttä ja markkinataloutta, jotta saadaan Suomeen rakennettua kansainväliset standardit täyttävä moottorirata/formularata. Verorahat voidaan käyttää nimenomaan Lastensairaalan rakentamiseksi.

Formularadan aiheuttamat meluhaitat aiheuttavat varmasti spekulointia. Suomen keliolosuhteita moititaan. Talvella formularata routii ja rataa voisi käyttää kesäkautena. Eihän se formulakausikaan koko vuotta kestä. Ja miten niin talvella ei voi ajaa formulaa? Pistetään autoihin dynaamiset nastarenkaat, niin saadaan kisaan hieman jännitystä. Salolainen perheyritys Finnfoam voi tehdä formularadan routaeristeitä samalla tavoin kuten lentokenttien kiitoteiden eristeet tehdään.

Vastustajat vetoavat, että vaikka olisi formularata, niin on vaikea saada MM-osakilpailuja Suomeen. On täysi myytti, että suomalaiset eivät osaa markkinoida. Laitetaan ministeri Stubb, ekonomi Hjallis Harkimo, Keke Rosberg, Hans-Peter Siefen ja pari muuta pätevää liikemiestä markkinoimaan osakilpailua Bernie Ecclestonelle. Hän on britti, joka pyörittää koko formulasirkusta eli on Formula 1 -sarjaa hallinnoivien Formula One Management sekä Formula One Administration -yhtiöiden pää- ja toimitusjohtaja.

Suomi on formulakansa ja tarvitsee tänne Pohjolaan oman formularadan. Formularadan vastustajat väittävät, että Suomessa ei ole rahaa ja että formularata on liian kallis investointi. Lasketaanpa vähän… Ehdotan, että aletaan kerätä joukkorahoitusta formularadan rahoittamiseksi ja perustamiseksi. Kun jokainen suomalainen tulonsaaja, joita on tilastojen mukaan 4.592.373, sijoittaa 32 euroa moottoriratahankkeeseen, niin saadaan 150 miljoonaa kerättyä joukkorahoituksella.

Guggenheim-museon puoltajille rohkenen ehdottaa, että perustavat Guggemuseo Oy Ab ja lähtevät yhtiömuodossa omilla rahoilla tähän mielestänne hyvin tuottoisaan museohankkeeseen. Jos se osoittautuu väitetyksi rahasammoksi, mielihyvin suon teille verovapaana tulevat osingot ja kaiken glorian!

Formularataa ylläpidetään keräämällä radanvarsimainoksista mainostuloja ja myymällä pääsylippuja kansalaisille, jotka haluavat ajaa kovaa radalla tai vuokraamalla rataa autokouluille, jotka haluavat opettaa kansalaisia ajamaan entistä taitavammin radalla ammattikuljettajan opastuksella. Esimerkiksi Abu Dhabissa on formularata, joka avataan kerran kuukaudessa kaikille. Silloin saa ottaa urheiluautostaan täydet tehot, millä olisi ehkäisevä vaikutus hillitä ylinopeuksia moottoriteillä. Jos jokainen ylinopeussakon saaja sijoittaa sakkorahat formularadan perustamiseen, niin tällöin kaikki kaahaajat osallistuvat formularadan ylläpidon rahoittamiseen.

Uskon kuitenkin, että toteutuessaan formulahanke edistää monenlaista yrittäjyyttä Suomessa ja nostaa Suomen kansallista maabrändiä.

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin työ- ja opiskelupaikkoja - kentän lakkautus lisää työttömyyttä

Helsinki-Malmin lentoasema on tärkeä osa Suomen lentokenttäverkkoa, Helsinki-Vantaan varakenttä ja Suomen toiseksi vilkkain kenttä - yli 38.000 laskua ja nousua vuonna 2012 (lähde: Finavia). Jos Helsingin ainoa lentokenttä lakkautetaan, se luonnollisesti vaikeuttaa yksityislentäjäjien ja lentomatkustajien liikkumista. 

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin opiskelupaikkoja. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus. 


Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on saanut minut vakuuttuneeksi, että Helsinki haluaa olla yrittäjämyönteinen kaupunki ja että Helsinki tarvitsee työpaikkoja. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa. Malmin yritykset tuottavat valtiolle verotuloja (alv, yritysvero, tulovero, pääomavero). Haluaisinpa viedä hallituksen päättäjiä pienkoneen kyytiin lennolle Helsingin ylle toteamaan, että Helsingissä riittää rakentamatonta tonttia, metsää ja peltoa vaikka kuinka paljon. Aivan turha vedota asuntopoliittisiin näkökulmiin Malmin lakkauttamisen osalta. Asuntoja on kaavoitettu mm. Östersundomiin 59.000 asukkaalle, Kalasatamaan 18.000 asukkaalle, Jätkäsaareen 16.000, Pasilaan 11.000 lisäasukkaalle jne. Viikin pellot voi rakentaa täyteen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 


Malmin lentokentän lakkautus vie useilta yrittäjiltä elinkeinon ja työntekijöiltä työpaikat. Ammattilentäjät ja ilmailualan yrittäjät vakuuttavat, että näitä työpaikkoja ei voida siirtää 80-100km päähän Helsingistä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole asukaspotentiaalia, joka takaa yritystoiminnan kannattavuuden. Helsinki-Vantaan lentoaseman läheinen sijainti on edellytys, että esimerkiksi lentäjäkoulutusta voidaan tehdä kustannustehokkaasti Malmin kentällä. Helsingin kaupungin päättäjien tulee ensisijaisesti huolehtia, että Helsingissä on työpaikkoja. Jos Helsingissä ei ole työpaikkoja, niin ei niitä asuntojakaan tarvita Helsinkiin.

Helsingissä on vain yksi lentokenttä mutta neljä golfkenttää: Tali, Paloheinä, Vuosaari ja Laajasalo. Kas kun kukaan päättäjistä ei ehdota, että rakennetaan golfkentän tilalle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Golfin pelaaminen on suosittua päättäjien ja erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläisten määrä kasvaa. Sattumoisin eläkeläiset ovat myös aktiivisimpia äänestäjiä, joita ei passaa suututtaa.

Verkkopalvelu oikotiessä oli maaliskuussa 2014 Helsingissä 4.070 kpl myytäviä asuntoja ja 1.465 kpl vuokrattavia asuntoja. Aivan akuutista asuntopulasta ei siis ole kysymys.

Malmin maaperä on suoperäistä (kuten myös Tattarisuo), eikä se sovellu korkeiden rakennuskustannusten vuoksi asuinrakentamiseen. Maaperä vaatii 25 metriä asuntojen paaluttamista. Vastaavasti Malmin keskustassa on Malmin asukkailta saamieni tietojen mukaan tarvittu 14 metriä talojen paaluttamista. Uusille asuinalueille ei myöskään aiota kaavoittaa autopaikkoja, koska kaupungin strategia on vähentää yksityisautoilua.

Suomi on yhdessä 52 maan kanssa vuonna 1944 allekirjoittanut kansainvälisen ICAO siviili-ilmailujärjestön sopimuksen. ICAO tehtävät on määritelty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Helsinki-Malmin lentoaseman lakkautus loukkaa vuonna 1944 solmittua ICAO yleissopimusta, koska kentän lakkautus heikentää ilmailun edellytyksiä ja estää Suomen lentokenttäverkostoa.

Suomi on maantieteellisesti "saari" ja riippuvainen lentoliikenteestä. Malmin kentän lakkautus estää ihmisten vapaata liikkuvuutta EU maissa. Kevytilmailua ei voida siirtää Helsinki-Vantaalle, jossa raskaat lentokoneet operoivat.

Malmin lentokenttä, jota on rakennettu 1936-1938, on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Lentäkenttä pitää saada Unescon maailmanperintölistalle. Lentokentästä kuuluu tehdä kaupungin ylpeyden aihe, kilpailutekijä ja turistikohde. Malmin lentokentän olemassa olevaa infraa ei pidä missään nimessä edes harkita tuhottavaksi tai toimintoja siirtää muualle. Sen sijaan Helsinki-Malmin lentokentän yritysten elinkelpoisuutta ja palveluita tulee alkaa kehittämään. Lentokentän läheisyyteen tarvitaan mm. ilmailulukio, majoitus- ja ravitsemispalveluita ja ilmailuteollisuutta edistävä yrityshautomo start-up yrityksille.

Olen keskustellut Malmin lentokentän roolista Malmilla asuvien ihmisten kanssa. Malmin asukkaita lentokenttä ei häiritse. Lentotoimintaa ei harjoiteta klo 22 jälkeen. Päinvastoin se on malmilaisten suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Lentokentän hiihtolatu on 5,7 km. Asukkaat pitävät lentokoneiden katsomista lumoavana. Lentokenttä ei ole keneltäkään pois. Sen sijaan malmilaiset asukkaat vastustavat 20.000 hengen vuokra-asuntolähiön rakentamista. On selvää, että Malmi Nova ostoskeskuksen yrittäjät kannattavat Malmin asuinrakentamista. Yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta haluaa lentokentän säilyvän ilmailukäytössä. 

Miksi raahaat kivireppua selässäsi, ystäväni?

Vuosien ajan olet ollut matkalla. Matkalla jonnekin, jonka päämäärää et itsekään tiedä. Etkä ole varma, että haluatko edes tietää minne olet lopulta matkalla. Anyways. Selässäsi on rinkka. Olet kerännyt rinkkaan kiviä. Itse löydettyjä kiviä ja muilta saatuja kiviä. Pieniä kiviä ja isoja kiviä. Harmaita kiviä. Päivä päivältä ja vuosi vuodelta raahaat tunnollisesti kivirinkkaa selässäsi. Olethan matkalla kohti tulevaisuutta, etkä halua luopua kivistä. Rinkka painaa paljon. Kukaan ei kerro sinulle, että matkanteko olisi kevyempää ja helpomaa ilman kiviä rinkassa.

Matkustaja on tullut tien risteykseen ja pysähtynyt ihmettelemään matkanteon hitautta. Huomaan uupuneen reissaajan rinkkansa kanssa. Otan esille sveitsiläisen linkkuveitseni ja puhkaisen rinkan pohjan auki. Rinkasta putoaa maahan kivi yksi toisensa jälkeen. Lopulta kaikki kivet ovat tippuneet alas rinkasta.  Ehdotan, että heität kivet niin kauas kuin jaksat. Et sinä oikeasti tarvitse näitä kiviä! Näytät ihmettelevältä, mutta helpottuneelta kun sait pysähtyä tälle välipysäkille. Jatkat matkaa itse asiassa hieman sivupolulle, mutta onnellisena... Oi, miten kevyeltä matkasi mahtaakaan tuntua nyt.

Sama metafora pätee kaikkiin ihmisiin, päättäjiin, yrittäjiin ja kaikkien ammattien edustajiin. Voit itse valita, haluatko raahata koko maailman murheita ja huolia mukanasi vai haluatko tallustaa planeetallamme kevein askelin, hymy huulillasi ja positiivisin ajatuksin. Matka on pitkä, ja siitä tulee huomattavasti helpompi ja mielenkiintoisempi ilman kivireppua selässä, koska voit poiketa tutustumaan uusille sivupoluillekin sisäisen taiteilijasi johdattamana.

Toivottavasti joku pitkällä matkalla oleva ystäväni nappaa tästä ajateltavaa...

Ihanaa positiivisempaa vuotta kaikille!