Lentoliikenne tärkeämpi Suomen BKT:lle kuin Nokia!

Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä. Lentoliikenteen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 prosenttia. Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle 2,5 miljardia euroa. (lähde: Finavia).

Vertailun vuoksi Nokian osuus BKT:sta oli enää 0,8 prosenttia vuonna 2013 (kun se parhaimmillaan 2003-2008 oli 3-4 % BKT:sta).

Ymmärtääkö Suomen hallitus lentoliikenteen ja toimivan lentokenttäverkon merkityksen Suomen BKT:lle? Helsinki-Malmin lentoaseman lopetus vähentää merkittävästi työpaikkoja, vähentää verotuloja, heikentää Suomen BKT:ta sekä lisää paineita Helsingin kaupungille nostaa kunnallisveroja entisestään. Kysynpä vaan, että miten pitkällä tähtäimellä olevia päätöksiä istuva hallitus onkaan kehitysriihessään tehnyt? Kannattaisiko kehittää sitä lentoliikenteen aluetta, jossa on kasvunäkymiä BKT:hen?

Suomen Luonnonsuojeluliitto kannattaa Malmin kentän säilyttämistä

Olen saanut useita puheluita ammattilentäjiltä ja ilmailualan yrittäjiltä, joiden työpaikat ovat vaakalaudalla, jos Helsinki-Malmin lentoasema lakkautetaan. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 suomalaisista ammattilentäjistä. Haluamme varmaan, että myös tulevaisuudesta saamme matkustaa suomalaisen ja Suomessa koulutuksensa saaneen ammattilentäjän kyydissä. Korkeatasoisen ja kustannustehokkaan lentäjäkoulutuksen edellytyksenä on Helsinki-Vantaan kentän läheinen sijainti. 


Helsingin kaupungin päättäjät on saatava ymmärtämään, mitkä dynaamiset vaikutukset lentokentän lopettamispäätöksellä olisi Helsingin kokonaistaloudelle. Työpaikkojen lakkautus lisää työttömyyttä, mikä nostaa Helsingin veroäyriä. Fakta on, että olemassa olevan infran takia lentäjäkoulutusta ei voida siirtää muualle Etelä-Suomeen.
Toinen fakta on, että mitään uutta korvaavaa lentokenttää ei voi Etelä-Suomeen perustaa, koska Suomen Luonnonsuojeluliitto tulisi vastustamaan jokaista uutta lentokenttähanketta. 
Jotta lentokenttätominta olisi taloudellisesti kannattavaa, uuden kentän pitäisi olla Malmia suurempi. Kentälle tulisi siksi pienkoneiden ja helikopterien lisäksi rahti- ja halpalentokoneita. Isot koneet vaativat myös pidemmät kiitotiet ja terminaalit ja muutenkin isommat tilat. Isompi kenttä johtaisi myös suurempiin ympäristöongelmiin.

Luonnonsuojeluliiton kanta

• Se on jo olemassa oleva ratkaisu, jollaisia pitäisi suosia. Missään nimessä olemassa olevia lentokenttiä ei pitäisi siirtää neitseellisille luonnonalueille.

• Kun uusien kenttien ympäristövaikutuksia arvioidaan, Malmin lentokentän säilyttäminen pitää arvioida ns. nollavaihtoehtona uudelle kentälle, ja sen kiitoradan mahdollinen kääntäminen 0+-vaihtoehtona.

• Malmin kentän alue on niin pieni, että se ei vaikuta pääkaupunkiseudun kaavoitukseen. Pääkaupunkiseudun kaavoissa on jo nyt valmista rakennustilaa yli sadalle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Koska Malmin kentälle ei ole löytynyt parempia vaihtoehtoja, se tulee pitää Helsingissä.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa uuden kentän rakentamista Etelä-Suomeen. Uusien kenttien sijaan tulee kehittää jo olemassa olevia lentokenttiä.

Ehdotan, että Malmin kentällä oleva rakennuskielto päätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat viimeinkin alkaa investoida rakentamaan lisää lentokonehalleja, lisää huoltotilaa, lisää koulutustilaa yrityksille. Tällä hetkellä Malmin lentokentän yritysten investointihalu on täysi nolla, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta. Rakennuskieltopäätöksen kumoaminen edistää uusien työpaikkojen syntymistä.

PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html