PK-yritysten yritystuilla on positiivisia vaikutuksia

Minulta on usein kysytty, mitä mieltä olen valtion myöntämistä yritystuista.

Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta kysymyksen vastaus vaatii tarkemman analyysin. Käsittelen tässä blogissani erikseen PK-yritysten yritystukia ja myöhemmin toisessa blogissa teollisuusyritysten yritystukia.

Selvennän tässä kirjoituksessani omasta mielestäni objektiivisesti erilaisia PK-yritysten yritystukia ja selventää niiden oletettavaa tarkoitusta.

1) PALKKATUKI on tarkoitettu työttömän työnhakijan palkkaamiseksi. Palkkatuki ei ole koskaan 100 % avustusta, vaan työttömyyden kestosta ja työllistämisen asteesta riippuen harkinnanvarainen palkkatuki kattaa 30-50 % bruttopalkasta, sivukulut tulevat bruttopalkan päälle. Jos palkattavan työttömän henkilön bruttokuukausipalkka on 2.000 €/kk, niin palkkatuen määrä on yleensä 30 % eli 600 €/kk. Yrityksen maksettavaksi jää kuitenkin 50-70 % bruttopalkasta sekä kaikki palkan sivukulut, jotka tässä  esimerkissäni 2000 € bruttopalkan tapauksessa ovat 580 €/kk. Palkan sivukulut muodostuvat mm. työeläkemaksusta (25,1 %), sosiaaliturvamaksusta (1,08 %), työttömyysvakuutusmaksusta (0,8 %), ryhmähenkivakuutuksesta, tapaturmavakuutuksesta. Palkkatuki on yksi valtion työllisyyttä edistävä tukimuoto. Mielestäni palkkatuki, jonka kesto on yleensä max. 6 kuukautta, kannustaa työttömiä ihmisiä työllisyyteen ja aktiiviseen toimintaan yhteiskunnassa. Palkkatuki rohkaisee yrittäjiä palkkaamaan uusia työntekijöitä. Palkkatukea kannattaa jatkaa. Palkkatuki on hyvä esimerkki onnistuneesta yritystukimuodosta, joita on PK-yrityksiin myönnetty.

2) STARTTIRAHA. TE-toimisto voi myöntää harkinnanvaraisesti alkavalle yrittäjälle starttirahana. Starttiraha on periaatteessa sama asia kuin toimeentulotuki. Starttiraha maksetaan suoraan yksityishenkilölle eli yrityksen perustajalle, eikä siis yritykselle. Näin ollen se ei ole puhtaasti yritystuki, vaan siihen liittyvä tukimuoto. Starttirahan kritiikkinä on esitetetty, että se pahimmillaan vääristää kilpailutilannetta hetkellisesti. Tästä johtuen kaikki toimialoilla ei voi saada starttirahaa, jos sen katsotaan merkittävästi heikentävät alueella kilpailutilannetta. Starttirahaa myönnetään 6-18 kk toimialasta riippuen. Starttiraha maksetaan TEM budjetista, toimeentulotuki maksetaan STM budjetista. Tässä tapauksessa erona on se, että starttiraha kannustaa yrityksen perustajaa yhteiskunnassa aktiiviseen toimintaan, kun taas toimeentulotuki ei kannusta ihmistä millään muotoa toimimaan yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena ja yrittäjänä, vaan passiivisesti olemaan tekemättä yhtään mitään. Starttirahan vaikutuksia on tutkittu, ja tulokset ovat olleet vähintään hyviä tai erittäin hyviä. Starttirahaa yritystukien muotona kannattaa jatkaa, jos vaihtoehtona on toimeentulotuen maksaminen passiiviselle kansalaiselle.

3) INNOVAATIOSETELI. Tekesin myöntämä innovaatiosetelin arvo on max. 5000 € + alv. Innovaatioseteli otettiin käyttöön syksyllä 2016. Raha ei kierrä ostajan tai tilaajan pankkitili kautta. Innovaatioseteli on esimerkki hyvästä yritystuesta, jota Suomen Yrittäjät on lobannut. Innovaatioseteli kannustaaa yrityksiä ostamaan ulkopuolisia palveluja. Parhaissa tapauksissa Suomen BKT kasvaa kansainvälisen toiminnan käynnistymisen ansiosta.

4) LAINAMUOTOINEN RAHOITUS. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera, joka kuuluu TEM-konserniin, myöntää  yrityksille lainaa, esim. yrittäjälainaa yrityksen osakkeiden ostamista varten tai pienlainaa alkavien yrittäjien käyttöpääomaan. Finnvera myöntää myös kansainvälistymiseen liittyvää lainaa. Tämä on erinomainen esimerkki onnistuneesta yritystuesta. Finnvera voi myöntää PK-yritykselle 5.000-50.000 € pienlainaa tai max. 100.000 € yrittäjälainaa. Aikaisemmin Finnveralla oli erikseen naisyrittäjälaina, mutta se poistettiin tasa-arvosyistä, nykyään on vain pienlaina :) Valtio ei yrityslainoissa juurikaan menetä mitään, vaan saa yrityksiltä lainan korkotuloja, samalla kuin Suomen BKT kasvaa parhaassa tapauksessa. Yrittäjien kannalta parasta on, että lainassa ei tarvita reaalivakuuksia, vaan yrittäjän nimitakaus kattaa usein noin 25 % lainamäärästä. Finnveran lainoja yrityksille tulee jatkaa.

5) VALTION TAKAUKSET. TEM-konserniin kuuluva Finnvera myöntää luottojen lisäksi myös valtion takauksia yritysluottoihin. Tämäkin on positiivinen yritystuen muoto. Se kannustaa yrityksiä parantamaa toimintaansa, koska harva osakeyhtiön hallituksen jäsenistä haluaa olla henkilökohtaisesti yrityksen lainan maksajana.

6) VEROVAPAAT KILOMETRIKORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT. Nämä valtion myöntämät verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat koskettavat sekä palkansaajia että yrittäjiä, ja ne kannustavat yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Kannatettavia yritystukia näin ollen.

Nämä olivat esimerkkejä lämpimästi kannatettavista yritystuista. Seuraavassa blogiteksissä pureudun enemmän teollisten yritysten saamiin eritystukiin.

Byrokratia estää kasvun pk-yrityksissä

Miksi Suomessa on paljon noin 15 hengen yrityksiä? Siksi, koska kun henkilöstömäärä kasvaa kahteenkymmeneen, niin yrityksen byrokratia lisääntyy. Pitää olla työsuojeluorganisaatio, pitää ottaa käyttöön YT-neuvottelut, pitää olla tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, TYEL-vakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut nousevat.

Työttömyys on tällä hetkellä Suomi Oy:n suurin ongelma. Nyt herätys TEM-konserni sekä eduskunnassa kansanedustajat ja lainsäätäjät: Voisiko tämän 20 henkilöstömäärän nostaa edes 30:een, jotta nämä 15-19 hengen organisaatiot voisivat palkata 10 työntekijää lisää PK-yrityksiin.

Kun yrityksen koko kasvaa yli 20 työntekijän organisaatioksi, niin tässä on esimerkkejä, miten työnantajan velvollisuudet ja kustannukset lisääntyvät merkittävästi:

1) Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

2) YT-neuvottelut. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

3) Tasa-arvosuunnitelma… Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnitelman.

4) Yhdenvertaisuussuunnitelma… Yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

5) Vakuutusmaksujen nouseminen…

Niin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kuin eduskunnan lainsäätäjät ovat todennäköisesti tietoisia, että uusia työpaikkoja voisi syntyä näihin 15-19 työntekijän yrityksiin, mutta isomman henkilöstmäärän myötä aiheutuva raskaampi byrokratia ja sen myötä tulevan työnantajan velvoitteet ovat Suomessa este pk-yritysten kasvulle. Työehtosopimusten yleissitovuudesta puhumattakaan!

Työllisyyden parantamiseksi on kolme konkreettista keinoa:

1) Yleissitovuuden poistaminen

      2) 20 työntekijä maagisen rajan nostaminen 30 työntekijään edellä mainittujen työnantajan velvoitteiden osalta.
 3) Kunnilta lisää panostusta uusyrityskeskusten toimintaan. Uusyrityskeskukset synnyttävät uusia elinkelpoisia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Suomeen.

Muistin virkistämiseksi, Suomen hallituksen ohjelmassa piti olla normienpurkutalkoot. Nyt olisi työlistaa, josta voisi aloittaa.

Taru Päivike

Helsingin Yrittäjät

Hallituksen jäsen