Minulta on usein kysytty, mitä mieltä olen valtion myöntämistä yritystuista.
Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta kysymyksen vastaus vaatii tarkemman analyysin. Käsittelen tässä blogissani erikseen PK-yritysten yritystukia ja myöhemmin toisessa blogissa teollisuusyritysten yritystukia.
Selvennän tässä kirjoituksessani omasta mielestäni objektiivisesti erilaisia PK-yritysten yritystukia ja selventää niiden oletettavaa tarkoitusta.
1) PALKKATUKI on tarkoitettu työttömän työnhakijan palkkaamiseksi. Palkkatuki ei ole koskaan 100 % avustusta, vaan työttömyyden kestosta ja työllistämisen asteesta riippuen harkinnanvarainen palkkatuki kattaa 30-50 % bruttopalkasta, sivukulut tulevat bruttopalkan päälle. Jos palkattavan työttömän henkilön bruttokuukausipalkka on 2.000 €/kk, niin palkkatuen määrä on yleensä 30 % eli 600 €/kk. Yrityksen maksettavaksi jää kuitenkin 50-70 % bruttopalkasta sekä kaikki palkan sivukulut, jotka tässä esimerkissäni 2000 € bruttopalkan tapauksessa ovat 580 €/kk. Palkan sivukulut muodostuvat mm. työeläkemaksusta (25,1 %), sosiaaliturvamaksusta (1,08 %), työttömyysvakuutusmaksusta (0,8 %), ryhmähenkivakuutuksesta, tapaturmavakuutuksesta. Palkkatuki on yksi valtion työllisyyttä edistävä tukimuoto. Mielestäni palkkatuki, jonka kesto on yleensä max. 6 kuukautta, kannustaa työttömiä ihmisiä työllisyyteen ja aktiiviseen toimintaan yhteiskunnassa. Palkkatuki rohkaisee yrittäjiä palkkaamaan uusia työntekijöitä. Palkkatukea kannattaa jatkaa. Palkkatuki on hyvä esimerkki onnistuneesta yritystukimuodosta, joita on PK-yrityksiin myönnetty.
2) STARTTIRAHA. TE-toimisto voi myöntää harkinnanvaraisesti alkavalle yrittäjälle starttirahana. Starttiraha on periaatteessa sama asia kuin toimeentulotuki. Starttiraha maksetaan suoraan yksityishenkilölle eli yrityksen perustajalle, eikä siis yritykselle. Näin ollen se ei ole puhtaasti yritystuki, vaan siihen liittyvä tukimuoto. Starttirahan kritiikkinä on esitetetty, että se pahimmillaan vääristää kilpailutilannetta hetkellisesti. Tästä johtuen kaikki toimialoilla ei voi saada starttirahaa, jos sen katsotaan merkittävästi heikentävät alueella kilpailutilannetta. Starttirahaa myönnetään 6-18 kk toimialasta riippuen. Starttiraha maksetaan TEM budjetista, toimeentulotuki maksetaan STM budjetista. Tässä tapauksessa erona on se, että starttiraha kannustaa yrityksen perustajaa yhteiskunnassa aktiiviseen toimintaan, kun taas toimeentulotuki ei kannusta ihmistä millään muotoa toimimaan yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena ja yrittäjänä, vaan passiivisesti olemaan tekemättä yhtään mitään. Starttirahan vaikutuksia on tutkittu, ja tulokset ovat olleet vähintään hyviä tai erittäin hyviä. Starttirahaa yritystukien muotona kannattaa jatkaa, jos vaihtoehtona on toimeentulotuen maksaminen passiiviselle kansalaiselle.
3) INNOVAATIOSETELI. Tekesin myöntämä innovaatiosetelin arvo on max. 5000 € + alv. Innovaatioseteli otettiin käyttöön syksyllä 2016. Raha ei kierrä ostajan tai tilaajan pankkitili kautta. Innovaatioseteli on esimerkki hyvästä yritystuesta, jota Suomen Yrittäjät on lobannut. Innovaatioseteli kannustaaa yrityksiä ostamaan ulkopuolisia palveluja. Parhaissa tapauksissa Suomen BKT kasvaa kansainvälisen toiminnan käynnistymisen ansiosta.
4) LAINAMUOTOINEN RAHOITUS. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera, joka kuuluu TEM-konserniin, myöntää yrityksille lainaa, esim. yrittäjälainaa yrityksen osakkeiden ostamista varten tai pienlainaa alkavien yrittäjien käyttöpääomaan. Finnvera myöntää myös kansainvälistymiseen liittyvää lainaa. Tämä on erinomainen esimerkki onnistuneesta yritystuesta. Finnvera voi myöntää PK-yritykselle 5.000-50.000 € pienlainaa tai max. 100.000 € yrittäjälainaa. Aikaisemmin Finnveralla oli erikseen naisyrittäjälaina, mutta se poistettiin tasa-arvosyistä, nykyään on vain pienlaina :) Valtio ei yrityslainoissa juurikaan menetä mitään, vaan saa yrityksiltä lainan korkotuloja, samalla kuin Suomen BKT kasvaa parhaassa tapauksessa. Yrittäjien kannalta parasta on, että lainassa ei tarvita reaalivakuuksia, vaan yrittäjän nimitakaus kattaa usein noin 25 % lainamäärästä. Finnveran lainoja yrityksille tulee jatkaa.
5) VALTION TAKAUKSET. TEM-konserniin kuuluva Finnvera myöntää luottojen lisäksi myös valtion takauksia yritysluottoihin. Tämäkin on positiivinen yritystuen muoto. Se kannustaa yrityksiä parantamaa toimintaansa, koska harva osakeyhtiön hallituksen jäsenistä haluaa olla henkilökohtaisesti yrityksen lainan maksajana.
6) VEROVAPAAT KILOMETRIKORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT. Nämä valtion myöntämät verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat koskettavat sekä palkansaajia että yrittäjiä, ja ne kannustavat yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Kannatettavia yritystukia näin ollen.
Nämä olivat esimerkkejä lämpimästi kannatettavista yritystuista. Seuraavassa blogiteksissä pureudun enemmän teollisten yritysten saamiin eritystukiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti