Malmin lentokenttä luo Helsinkiin työ- ja opiskelupaikkoja - kentän lakkautus lisää työttömyyttä

Helsinki-Malmin lentoasema on tärkeä osa Suomen lentokenttäverkkoa, Helsinki-Vantaan varakenttä ja Suomen toiseksi vilkkain kenttä - yli 38.000 laskua ja nousua vuonna 2012 (lähde: Finavia). Jos Helsingin ainoa lentokenttä lakkautetaan, se luonnollisesti vaikeuttaa yksityislentäjäjien ja lentomatkustajien liikkumista. 

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin opiskelupaikkoja. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus. 


Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on saanut minut vakuuttuneeksi, että Helsinki haluaa olla yrittäjämyönteinen kaupunki ja että Helsinki tarvitsee työpaikkoja. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa. Malmin yritykset tuottavat valtiolle verotuloja (alv, yritysvero, tulovero, pääomavero). Haluaisinpa viedä hallituksen päättäjiä pienkoneen kyytiin lennolle Helsingin ylle toteamaan, että Helsingissä riittää rakentamatonta tonttia, metsää ja peltoa vaikka kuinka paljon. Aivan turha vedota asuntopoliittisiin näkökulmiin Malmin lakkauttamisen osalta. Asuntoja on kaavoitettu mm. Östersundomiin 59.000 asukkaalle, Kalasatamaan 18.000 asukkaalle, Jätkäsaareen 16.000, Pasilaan 11.000 lisäasukkaalle jne. Viikin pellot voi rakentaa täyteen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 


Malmin lentokentän lakkautus vie useilta yrittäjiltä elinkeinon ja työntekijöiltä työpaikat. Ammattilentäjät ja ilmailualan yrittäjät vakuuttavat, että näitä työpaikkoja ei voida siirtää 80-100km päähän Helsingistä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole asukaspotentiaalia, joka takaa yritystoiminnan kannattavuuden. Helsinki-Vantaan lentoaseman läheinen sijainti on edellytys, että esimerkiksi lentäjäkoulutusta voidaan tehdä kustannustehokkaasti Malmin kentällä. Helsingin kaupungin päättäjien tulee ensisijaisesti huolehtia, että Helsingissä on työpaikkoja. Jos Helsingissä ei ole työpaikkoja, niin ei niitä asuntojakaan tarvita Helsinkiin.

Helsingissä on vain yksi lentokenttä mutta neljä golfkenttää: Tali, Paloheinä, Vuosaari ja Laajasalo. Kas kun kukaan päättäjistä ei ehdota, että rakennetaan golfkentän tilalle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Golfin pelaaminen on suosittua päättäjien ja erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläisten määrä kasvaa. Sattumoisin eläkeläiset ovat myös aktiivisimpia äänestäjiä, joita ei passaa suututtaa.

Verkkopalvelu oikotiessä oli maaliskuussa 2014 Helsingissä 4.070 kpl myytäviä asuntoja ja 1.465 kpl vuokrattavia asuntoja. Aivan akuutista asuntopulasta ei siis ole kysymys.

Malmin maaperä on suoperäistä (kuten myös Tattarisuo), eikä se sovellu korkeiden rakennuskustannusten vuoksi asuinrakentamiseen. Maaperä vaatii 25 metriä asuntojen paaluttamista. Vastaavasti Malmin keskustassa on Malmin asukkailta saamieni tietojen mukaan tarvittu 14 metriä talojen paaluttamista. Uusille asuinalueille ei myöskään aiota kaavoittaa autopaikkoja, koska kaupungin strategia on vähentää yksityisautoilua.

Suomi on yhdessä 52 maan kanssa vuonna 1944 allekirjoittanut kansainvälisen ICAO siviili-ilmailujärjestön sopimuksen. ICAO tehtävät on määritelty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Helsinki-Malmin lentoaseman lakkautus loukkaa vuonna 1944 solmittua ICAO yleissopimusta, koska kentän lakkautus heikentää ilmailun edellytyksiä ja estää Suomen lentokenttäverkostoa.

Suomi on maantieteellisesti "saari" ja riippuvainen lentoliikenteestä. Malmin kentän lakkautus estää ihmisten vapaata liikkuvuutta EU maissa. Kevytilmailua ei voida siirtää Helsinki-Vantaalle, jossa raskaat lentokoneet operoivat.

Malmin lentokenttä, jota on rakennettu 1936-1938, on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Lentäkenttä pitää saada Unescon maailmanperintölistalle. Lentokentästä kuuluu tehdä kaupungin ylpeyden aihe, kilpailutekijä ja turistikohde. Malmin lentokentän olemassa olevaa infraa ei pidä missään nimessä edes harkita tuhottavaksi tai toimintoja siirtää muualle. Sen sijaan Helsinki-Malmin lentokentän yritysten elinkelpoisuutta ja palveluita tulee alkaa kehittämään. Lentokentän läheisyyteen tarvitaan mm. ilmailulukio, majoitus- ja ravitsemispalveluita ja ilmailuteollisuutta edistävä yrityshautomo start-up yrityksille.

Olen keskustellut Malmin lentokentän roolista Malmilla asuvien ihmisten kanssa. Malmin asukkaita lentokenttä ei häiritse. Lentotoimintaa ei harjoiteta klo 22 jälkeen. Päinvastoin se on malmilaisten suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Lentokentän hiihtolatu on 5,7 km. Asukkaat pitävät lentokoneiden katsomista lumoavana. Lentokenttä ei ole keneltäkään pois. Sen sijaan malmilaiset asukkaat vastustavat 20.000 hengen vuokra-asuntolähiön rakentamista. On selvää, että Malmi Nova ostoskeskuksen yrittäjät kannattavat Malmin asuinrakentamista. Yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta haluaa lentokentän säilyvän ilmailukäytössä.