Taru Päivike Suomen Lentäjäliiton (Finnish Pilots' Association) vaalitentissä
Tulisiko mielestänne lentoyhtiöihin soveltaa merenkulussa käytössä olevaa mallia, jossa globaalisti yhtäläiset kilpailuedellytykset luodaan erilaisilla tuki- ja verotusjärjestelmillä ja joissa erot verotuksessa ja valvonnassa ovat suuria yhtiöiden alkuperäisen kotimaan ja niin kutsuttujen mukavuuslippumaiden välillä?
TARU: Uskon vapaaseen kilpailuun ja markkinatalouteen, jolloin valtion ei pääsääntöisesti tule sekaantua lentoyhtiöiden tuki- ja verojärjestelmiin. Lentoyhtiöiden tulee operoida kansallisten työlainsäädäntöjen ja turvallisuussääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi halpalentoyhtiö Norwegian saa aasialaisen matkustamohenkilökunnan lisäksi merkittävää kilpailuetua 30 % matalampina polttoainekuluina, koska yhtiön käyttämä lentolaivuekalusto on uudempaa kuin kilpailijoillaan.
Tulisiko kotimaan kannattamattomien lentoasemien ylläpito rahoittaa edelleen osana Finavian toimintaa, siirtää ne osaksi valtion ylläpitämää infrastruktuuria, vai pyrkiä siirtämään ylläpito ja kustannukset paikallisesti kuntien ja teollisuuden vastuulle sekä lopettaa lentokentät, joiden toimintaan rahoitusta ei ole löydettävissä?
TARU: Suomi on
allekirjoittanut ICAO sopimuksen, jossa valtio pyrkii turvaamaan riittävän
lentokenttäverkoston. Lentokenttäverkoston supistaminen on ICAO sopimuksen
vastaista toimintaa. Kannattamattomia lentokenttiä ei pidä lopettaa, vaan
niille tulee etsiä uusi ylläpitäjä. Tällä hetkellä kotimainen
lentoasemaverkosto koostuu Finavian ylläpitämistä lentoasemista (24 kpl),
kuntien ylläpitämistä lentoasemista (esim. Mikkelin lentoasema), säätiöiden
ylläpitämistä lentoasemista (esim. Seinäjoen lentoasemaa ylläpitää
Rengonharjusäätiö) sekä yhdistysten ylläpitämistä lentoasemista (esim. Immolan
lentokenttä Imatralla, jota ylläpitää Imatran Lentokentän kannatusyhdistys ry).
Finavian tulee ylläpitää myös kannattamattomia lentoasemia riittävän tiheän
lentokenttäverkoston turvaamiseksi. Finavia voi luopua kannattamattoman
lentoaseman ylläpitämisestä, jos lentokentän ylläpitäjä on löydettävistä esim.
kunta tai säätiö, joka saa Trafilta luvan. Erityisesti Helsinki-Malmin
lentoaseman ylläpitäjä voisi tulevaisuudessa olla Helsingin kaupunki, joka
omistaa lentokentän maa-alueen. Toisena vaihtoehtona Helsinki-Malmin
lentoasemalle olisi säätiön perustaminen. Tällöin Helsingin kaupunki saisi
vuokratuloja lentoaseman ylläpitävältä säätiöltä esim. Helsinki City Airport
tai kannatusyhdistykseltä esim. Malmin Lentokentän Ystävät ry.
Tulisiko lentäjäkoulutus saattaa osaksi AMK-tutkintojärjestelmää, luoden Suomeen ilmailutoimialaa tukevaa uutta kansainvälistä tutkimusta ja koulutusta, vai jatkaa nykyistä yhtiöiden lentäjäreservitarpeen sanelemaa ja työttömyyttä generoivaa erilliskoulutusta?
TARU: Kansantalouden kannalta opiskelijat on saatava nopeasti työelämään. Kannatan lentäjäkoulutuksen nykyistä koulutusmallia, jossa Suomen Ilmailuopistosta tulee 2,5 vuodessa ammattilentäjiä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää noin 4 vuotta, mikä aiheuttaisi lisäkuluja OKM:n budjettiin. Ammattilentäjien koulutusjärjestelmää tulisi kuitenkin kehittää siten, että nykyinen lentäjäkoulutus tarjoaisi lentäjille paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti