Biotalouteen täytyy satsata

Taru Päivike metsätalouden ja biotalouden vaalitentissä

Kuinka realistisena näet tavoitteen kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa?

TARU: Biotalous on ehdottomasti yksi niistä aloista, joihin satsaaminen on lähitulevaisuudessa kansallisessa elinkeinopolitiikassa erittäin tärkeää. 100 miljardin euron tuotostavoite vuoteen 2025 mennessä lienee kuitenkin lukuna epärealistinen; vertailun vuoksi Suomen metsäteollisuustuotteiden viennin reaaliarvo vuonna 2014 oli Metlan mukaan noin 10,9 mrd euroa ja koko Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto vuonna 2013 noin 64,1 mrd euroa. Uusien työpaikkojen luominen riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä, mutta mikäli biotalous onnistutaan nostamaan yhdeksi Suomen päätoimialoista ja siihen luetaan mukaan perinteinen metsäteollisuus, ja myös euroalueen talous kääntyy kasvu-uralle, voidaan 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitella.

Mitä toimenpiteitä seuraavan hallituskauden aikana tulisi mielestäsi toteuttaa jotta tavoitteeseen päästäisiin?

TARU: Energian hinta tulee pitää kohtuullisena sekä veropolitiikalla että riittävin energiainvestoinnein. Muun muassa Olkiluoto 3:n valmistuminen sekä Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen toteutuminen ovat suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeitä, eikä ydinvoimaan satsaaminen heikennä biopohjaisen energiantuotannon asemaa. Biotalousalan tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee tukea myös julkisen vallan panostuksin, ja toimialan asemaa suomalaissa koulutusjärjestelmässä tulee vahvistaa. Lisäksi on yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa pohdittava sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jolla edistettäisiin uusien työpaikkojen syntymistä Suomeen myös biotalouden alalle.

Mikä on mielestäsi keskeisin toimenpide, jolla raaka-ainemarkkinoiden toimivuutta voidaan Suomessa edistää?

TARU: Energian hinnan pitäminen kohtuullisena, veropolitiikka sekä investoinnit logistiikkahankkeisiin muodostavat kokonaisuuden, jolla raaka-ainemarkkinoiden toimivuuteen voidaan vaikuttaa. Ajattelemattomat kustannuksia nostavat toimenpiteet, kuten kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan tai liikkumisen ja polttoaineiden verotuksen kiristäminen, tulee torjua.

Osataanko Suomessa ottaa riittävällä tavalla huomioon megatrendien tuomat taloudelliset mahdollisuudet?

TARU: Suomi elää viennistä, joten megatrendien vaikutukset nähdään täällä nopeasti. Toisaalta niihin reagoiminen on moneen muuhun länsimaahan verrattuna hidasta, ja suomalainen yhteiskunta pitäisi saada siinä nopealiikkeisemmäksi. Esimerkiksi koulutusviennissä on hukattu hyviä mahdollisuuksia hitaan reagoinnin vuoksi.

                                           Kuva: Kirkkonummen metsät ilmasta kuvattuna

Koetko, että olet saanut riittävästi tietoa ymmärtääksesi mistä puupohjaisessa biotaloudessa on kyse?

TARU: Asiasta puhutaan tarpeettoman paljon ylisanoin ja yleisellä tasolla. Tulisi puhua yksityiskohtaisemmin siitä, mikä on puun rooli esimerkiksi ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineissa ja mitä biotuotteita voitaisiin välittömästi valmistaa metsäteollisuuden perinteisen tuotannon yhteydessä. Samoin siitä, mille biotuotteille löytyisi välittömästi markkinoita, mille lähitulevaisuudessa ja mille mahdollisesti kauempana tulevaisuudessa. Samalla tulisi käsitellä tuotannon markkinaehtoisuutta, eli puhua siitä että mikä olisi markkinaehtoisesti kannattavaa jo nyt tai lähitulevaisuudessa, mikä taas todennäköisesti vielä pitkään riippuvaista julkisesta tuesta.