lauantai 12. tammikuuta 2013

Ei kiitos pörssiyhtiöiden hallituksen sukupuolikiintiöille


EU ehdottaa pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin kiintiötä aliedustetulle sukupuolelle eli käytännössä naisille. Kiintiö koskisi yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 250 ihmistä ja joiden liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. Suomessa kriteerit täyttäviä pörssiyrityksiä on tietojeni mukaan 97 kpl, joita EU:n ehdottama sukupuolikiintiö koskisi.

Nykytilanne Suomessa: Lokakuun 2011 puolivälissä Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä oli 124. Naisia on 28 prosenttia suurten listayhtiöiden hallituksissa Suomessa. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on 18 prosenttia.


Pörssiyhtiöiden uusi hallinnointikoodi suosittaa hallituksiin vähintään yhtä naista. Kaikkien suurten listayhtiöiden hallituksissa on vähintään yksi nainen. Kokonaan naiset puuttuvat 27 pörssiyhtiön hallituksesta. Se on 22 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä.

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on lisääntynyt suomalaisyrityksissä. Lokakuussa 2012 pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa oli 36 naista, kun vuotta aikaisemmin naisia liiketoimintojen johdossa oli 26. Tasa-arvoisempaan suuntaan mennään yritysten omistajien itsesäätelyn avulla. Toisaalta vain yksi nainen on pörssiyhtiön toimitusjohtajana.

Vuodesta 2006 alkaen Norjassa on ollut voimassa laki, jolla kannustetaan valitsemaan hallituksiin vähintään 40 prosenttia naisia. Norjassa yritystä voidaan rankaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla. Norjassa naisia oli pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 15 prosenttia.

Lähtökohtaisesti elinkeinoelämä hyppii tasajalkaa jo kuullessaan sanan kiintiö. Naisyrittäjyyskeskus edistää yrittäjyyttä ja vapaata markkinataloutta, jossa firman omistajan etu on saada parhaat henkilöt hallitukseen, sukupuolesta riippumatta. Useimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin on mahdollista löytää päteviä naisia, mutta nämä osaavat naiset on tuotava esille hallitusten miesvaltaisille nimitystoimikunnille.

Board Professionals BPF Finland on naisjohtajien verkosto, joka on perustettu kymmenisen vuotta sitten kehittämään hyvää, ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista hallitustyöskentelyä sekä edistämään hallitusten monimuotoisuutta. Board Professionals BPF Finland –verkoston tavoitteena on nostaa esiin osaavia ja kokeneita naisjohtajia, joilla on valmiudet hallitustyöhön.

On olemassa myös riski, että kiintiöiden tullessa voimaan, nykyisiäkin, omilla meriiteillään paikkansa ansainneita, alettaisiin vähättelemään vain kiintiönaisina. Esimerkkinä olkoon hallitusammattilainen Sari Baldauf, joka on omilla meriiteillään päässyt mm. IT-yritys F-Securen hallitukseen (jo vuodesta 2005 alkaen) ja Fortumin hallituksen puheenjohtajaksi ilman kiintiönaisen leimaa.

Pörssiyritysten hallituksissa naisten edustusta oleellisempana näen naisten edustuksen lisäämisen miesvaltaisille opiskelualoille ja päinvastoin.  Jos naisia halutaan taloudellisen vallan huipulle, täytyy naisia alkaa kannustamaan opiskelemaan esim. tekniikan aloille yhä voimakkaammin.
En missään tapauksessa toivo oppilaitoksiin tai korkeakouluihin myöskään sukupuolikiintiöitä, vaan aliedustetun sukupuolen normatiivista kannustusta opiskelemaan sukupuolelle epätyypillisiä aloja. Ihmisten perusoikeuksiin kuuluu valita itse se ala, jota haluaa opiskella. Vastaavasti yritysten omistajien perusoikeuksiin kuuluu itse valita parhaat ja pätevimmät osaajat ja asiantuntijat juurikin pörssiyritysten hallituksiin.

Kysymys on asenteista ja odotuksista. Naisilla on jo nyt mahdollisuus hakea opiskelemaan lentäjäksi, automekaanikoksi, sähköasentajaksi, sotatieteitä Maanpuolustuskorkeakouluun tai tekniikan aloja aivan kuten miehet voivat hakeutua opiskelemaan kosmetologiksi, parturi-kampaajaksi, lastentarhanopettajaksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitotieteitä ja opettajakorkeakouluun. Pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolikiintiöt eivät edusta modernin markkinatalouden periaatteita.

Suomessa on totuttu toimimaan kiintiöiden kanssa vuodesta 1995, jolloin tasa-arvolakiin lisättiin säädös sukupuolikiintiöistä koskien kaikkia julkishallinnon toimielimiä, myös kunnallisia yhtiöitä (lukuunottamatta kunnanvaltuustoja.) Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on ollut, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Menen tiistaina 15.1.2013 Oikeusministeriöön Naisyrittäjyyskeskuksen edustajana kuultavaksi tästä pörssiyritysten hallitusten kiintiöpaikoista. Näin ollen aion Oikeusministeriössä vastustaa aliedustetun sukupuolen kiintiöpaikkoja pörssiyhtiöiden hallituksissa. Uskon markkinatalouden itsesäätelyn ja kannatan normatiivia ohjeistuksia pörssiyhtiöiden hallituksen kokoonpanon monimuotoisuuden puolesta, kiintiöitä ja sanktioita en hyväksy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti