Todetaan vielä, että kiinteistövero menee kokonaan 100 % kiinteistön sijaintikunnalle. Mitä enemmän kiinteistöjä, sitä enemmän kunta saa kiinteistöverotuloja. Kaupunginvaltuusto päättää kiinteistöveron suuruuden kiinteistöverolain säädösten rajoissa.
- Yleinen kiinteistövero on vähintään 0,8 % ja enintään 1,55 %.
- Vakituisia asuntoja koskeva kiinteistövero on vähintään 0,37 % ja enintään 0,80 %. Vuonna 2015 vakituisten asuntojen kiinteistövero on 0,37 % Helsingissä ja Vantaalla.
- Loma-asuntojen kiinteistövero 0,5-1,55 %.
- Kaupunginvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 1,00–3,00 % vuodessa. Vuonna 2015 rakentamattomien tonttien kiinteistövero on 2,3 % Helsingissä ja 3,0 % Vantaalla.
- Pääkaupunkiseudun kunnissa peritään korotettua kiinteistöveroa rakentamattomista rakennuspaikoista: vähintään 2,3 % ja enintään 3,0 %
- Voimalaitoksen kiinteistövero enintään 2,85 %. Vuonna 2015 voimalaitosten kiinteistövero on juurikin tuo maksimi 2,85 % Helsingissä ja Vantaalla.
Ehdotan, että Helsingin kaupungin pitäisi alkaa keventämään kiinteistöomistussalkkuaan.
Pääkaupunkiseudulla oli rakentamatonta tonttimaata noin kaksi (2) miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostaloasunnoille ja neljä (4) miljoonaa pientaloille. Laskettaessa yhdelle henkilölle noin 40 m2, on pääkaupunkiseudulla kaavoitettua rakentamatonta rakennusmaata noin 150.000 asukkaalle.
Kaikkiaan kovennettua kiinteistöveroa maksetaan pääkaupunkiseudulla 3.500 rakennuspaikasta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat omakotitalotontit, joiden pihalla on rintamiestalo ja sen lisäksi yksi tai kaksi rakentamatonta rakennuspaikkaa. Kunnan ovat antaneet kiinteistönomistajille rakentamiskehoituksia edistääkseen asuntopoliittisia tavoitteitaan. Uhkana on, että kunta voi lunastaa rakentamattoman tontin, jos sille ei rakenneta.
Kiinteistöveron ulkopuolelle on rajattu kuntien omistamat kiinteistöt - hallinnollisten kulujen säästämiseksi, mikä onkin toki järkevää. Toisin sanoen samalla kunta tai kaupunki menettää kiinteistöverotuloja siihen verrattuna, jos kiinteistönomistaja olisikin tavallinen asunto-osakeyhtiö kaupungin asemasta.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki omistaa satoja kiinteistöjä. Pelkästään vuokra-asuntoja on Helsingin kaupungin omistuksessa on noin 60.000 kpl. Jos kaupungin kiinteistöt myytäisiin vuokra-asunto kerrallaan asukkaille tai sijoittajille, niin kaupungin saamat kiinteistöverotulot lisääntyisivät samalla. Asuntojen myynnistä Helsingin kaupunki saisi rahaa rakentaa uusia (tuettuja) vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
Myös sijoittajien näkökulmasta on järkevää, että myyntiin tulisi kotimaassa olevia kiinteistösijoituskohteita. Jos ostokohteita ei Helsingistä löydy, niin fakta on, että kiinteistösijoittajat lisäävät kiinteisöomistuksiaan ulkomailla, erityisesti Virossa.
Kiinteistöverotulojen kehitys tulee jatkossa olemaan myönteinen Helsingin kaupungin budjetin osalta, koska Helsinkiin on suunnitteilla tai rakenteilla myös uutta asumusta mm:
Myös sijoittajien näkökulmasta on järkevää, että myyntiin tulisi kotimaassa olevia kiinteistösijoituskohteita. Jos ostokohteita ei Helsingistä löydy, niin fakta on, että kiinteistösijoittajat lisäävät kiinteisöomistuksiaan ulkomailla, erityisesti Virossa.
- Östersundomiin on suunnitteilla 70.000 asukkaan kaupunginosa vuoteen 2060 mennessä.
- Länsisatamasta (Jätkäsaari, Salmisaari, Hernesaari, Telakkaranta) tulee 30.000 asukkaan alue vuoteen 2030 mennessä.
- Kruunuvuorenranta - sijaitsee 5 km päässä keskustasta. Sinne on suunniteltu 11.000 asukkaan merellinen alue valmistuu 2025 mennessä.
- Koivusaari (Lauttasaaren länsipuolella) 5.000 asukkaan kaupunginosa Länsiväylän varrella.
- Viikinmäki - 3.700 asukasta
- Vartiosaari - osayleiskaava sunnitteilla 5.000-7.000 asukkaan saaristokaupunginosaksi. Saareen ei vielä ole kiinteää liikenneyhteyttä, vain vesiliikenneyhteys. Laajasalon lähellä. Asuntorakentamisen vastustajat haluavat säilyttää Vartiosaaren virkistyskäytössä.
- Keski-Pasila yli 5.000 asukkaan alue valmistuu 2020-luvulla.
- Pasila / Ilmala - 1.500 asuntoa vuoteen 2020 mennessä.
- Kalasatama - noin 14.000 asukasta.
Lähde: Suomen Laki, Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti