Aamusivut, taiteilijatreffit ja crowdsourcing - keinoja syvempään luovuuteen

Vuoden 2013 ensimmäinen korkeasti koulutettujen naisten innovaatioleiri on parhaillaan menossa 25.-27.1.2013. Paikaksi on valikoitunut jo aikaisemmin viime vuonna testattu Elämännokan leirikeskus, joka sijaitsee Sammatissa, Lohjan kunnassa. Innovaatioleirille on valittu 21 akateemista osallistujaa, joilla on kiinnostusta lähteä yrittäjäksi ja innovatiivinen liikeidea, mutta heillä ei ole vielä yritystä perustettu. Useimmat ovat vielä palkkatyössä asiantuntija- tai johtajatehtävissä.

Olemme riittävän kaukana arjen rutiineista, kiireistä ja melusta.Tunnelma luonnon helmassa luovuuden lähteillä innovaatioleirillä on odottavan innostunut, lämmin ja positiivinen. Suurimmalla osalla on jalassaan villasukat ja yllään villatakki. Täällä ei tarvita korkokenkiä eikä pönötetä pikkutakki ja bleiseri yllä. Keskustelua käydään jo kahden ensimmäisen päivän aikana vilkkaasti.

Usein korkeasti koulutettujen tai uranaisten elämä kulkee tiettyä oravanpyörää, jossa vakiintuneita rutiineja on paljon. Päätöksiä tehdään liikaa vasenta järkiperäistä aivopuoliskoa hyödyntäen. Haluaisit ehkä olla hieman luovempi, mutta mielessäsi on paljon lukkoja, jotka estävät luovuuden ja pelkäät jopa ehdotta jotakin hullua ideaa. Näiden lukkojen avaamiseksi esittelin naisille kaksi luovuustyökalua perjantai-iltana.

Nämä kaksi luovuustyökalua ovat aamusivut ja taiteilijatreffit. Työkalut ovat Julia Cameronin Tie luovuuteen -kirjasta pöllittyjä. Aamusivujen periaate on se, että heräät aamulla puoli tuntia aikaisemmin ja aloitat kirjoittamaan tekstiä käsin (ei siis tietokoneella) kolme sivua joka aamu. Tätä kirjoittamista jatketaan 12 viikkoa. Todellakin kolme sivua per aamu. Aamusivuja ei saa näyttää muille. Laitat ne heti piiloon, kun olet ne kirjoittanut. Saat lukea ne uudelleen vasta 12 viikon kuluttua. Eikä ole oikeaa tai väärää tapaa kirjoittaa aamusivuja. Pääasia on, että alat kirjoittamaan tekstiä.Sinä kirjoitat tajunnan virtaa omia ajatuksiasi ja pohdintojasi. Teksti saa olla todella poukkoilevaa ja teksti saa hyppiä teemasta toiseen. Aamusivuja kirjoittaessasi opit hyödyntämään yhä enemmän aivojen oikeaa puoliskoa.

Samantien jaoin osallistujille LED-otsalamput! What? Halusin, että naiset laittavat otsalampun päähänsä aamuvarhaisella, jotta he voivat alkaa kirjoittaa aamusivuja otsalampun loistaessa. Eikä tarvitse herättää kämppäkaveria, jos herää todella aikaisin kirjoittamaan tajunnan virtaa. Sanoinkin naisille, että tehän olette nyt varsinaisia valopäitä, kun on otsalamputkin päässä. Heh :)

Ihaninta oli lauantaina aamulla kuulla palautetta yhdeltä osallistujalta, että hän aloitti heti aamulla aamusivujen kirjoittamisen. Hän kertoi minulle, että kirjoittaessa vapautui positiivista energiaa. Tämä lämmitti mieltäni paljon! Oikeesti mahtavaa hei! Olen saanut naisten luovuutta vapautumaan positiiviseksi energiaksi.

Taitelijatreffit on toinen luovuustyökalu. Meidän jokaisen sisällä asuu pieni taiteilija, joka tarvitsee ravintoa ja virikkeitä. Sinun pitää varata itsellesi aikaa joka viikko kaksi tuntia ja sinun pitää viedä sisäinen taitelijasi treffeille. Vain sinä itse osallistut taiteilijatreffeille. Voi viedä sisäisen taiteilijasi tutustumaan ja ostoksille uuteen rihkamakauppaan. Toki voit viedä hänet teatteriin, konserttiin, taidenäyttelyyn tai muun korkeakulttuurin pariin. Ne ovat hyviä virikkeitä. Voit viedä sisäisen taiteiijan uuteen kaupunkiin, uuteen ravintolaan, johonkin uuteen harrastukseen. Lähde vaikka keilaamaan, seinäkiipeilemään tai kokeilemaan pistooliammuntaa, jos et ole näitä aikaisemmin kokeillut. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että itselleni haasteellisinta on ollut lähteä yksin taiteilijatreffeille. Käyn paljon uusissa paikoissa, uusissa kaupoissa, uusissa ravintoloissa ja kulttuuritapahtumissakin, mutta useimmiten minulla on muita henkilöitä mukanani.

Uusi liikeidea voi tulla mieleen missä vaan. Uudessa kahvilassa tai leirikeskuksessa. Sen takia aina pitääkin olla muistikirjan mukana. Minulla kännykän notebook on juuri tämä muistio, jonne kirjoitan kaikki hullutkin ideat ja pystyn lähettämään nämä muistiinpanot sähköpostiini.

Innoladycamp.fi on liikeideoiden kehittämiseen tarkoitettu crowdsourcing foorumi, jossa voimme kehittää liikeideoita pidemmälle joukkoistamisen eli crowdsourcingin avulla. Foorumin on luonut Fountain Park. Foorumissa näkyy Suomen kartta, johon ilmestyy aina puhekupla sen paikkakunnan kohdalle, jossa joku lisää uuden liikeidean. Innoladycamp.fi foorumin ideana on se, että muut palvelun käyttäjät, yrittäjämentorit muut innovaatioaktivistit ja bisnesenkelit, voivat antaa liikedeoille palautettta ja kommentteja. Liikeideoita voi myös arvioida numeerisesti Likertin 4-10 asteikolla. Kannustan naisia lisäämään rohkeasti liikeideansa tänne foorumille. Turhia pelkoja naisilla on edelleen, että mitä jos joku pöllii minun liikeidean. Aivan turha pelko. Sinä olet jo lähtökohtaisesti liikeidean äiti ja se on sinun ideasi heti, kun olet sen sosiaalisen median foorumille kirjoittanut. Jos joku muu lähtee samaa ideaa toteuttamaan, hän on samantien kopioija.

Nina Koivisto on parhaillaan valmentamassa innoleidejä innovaatioprosesseista. Hän kertoo, mitä eroa on idealla, keksinnöllä ja innovaatiolla. Tuote tai palvelu on innovaatio sitten vasta, kun se tuottaa (rahaa). Poikkeuksena on kuitenkin sosiaaliset innovaatiot, joiden tarkoitus ei ole tuottaa rahaa, vaan lisätä hyvinvointia yhtieskunnassa. Sitä ennen se on vain idea tai keksintö. Hän esittelee eri innovaatiotyökaluja. Leidit tekevät ryhmätöitä n. 5 hengen ryhmissä. Uteliaana odotan Nina Koiviston innovointityökalujen soveltamista käytäntöön. Leirikeskuksen nurkassa näkyy  kolme laatikollista legopalikoita. Mitä ihmettä me niillä teemme? Arvatenkin legopalikkojen mysteeri selviää iltapäivän aikana, kun naiset pääsevät kokeilemaan ryhmätöissä erilaisia innovointityökaluja. Olemme siis hyvässä vauhdissa kohti luovututa ja uusia innovointimenetelmiä.

Tämä Naisyrittäjyyskeskuksessa kehittämäni InnoLady Camp -konsepti on muuten palkittu KONSTA-palkinnolla marraskuussa 2012. InnoLady Campille palkinnon myönsi Suomen Keksijäin Tukisäätiö. Pakko tunnustaa, että aivan puskista minulle yllätyksenä tämä palkinto tuli. Samanaikaisesti tuntuu hyvältä, että on pioneerinä esimerkillisellä tavalla kehittänyt keksintö- ja innovaatiotoimintaa Suomessa.

Ei kiitos pörssiyhtiöiden hallituksen sukupuolikiintiöille

EU ehdottaa pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin kiintiötä aliedustetulle sukupuolelle eli käytännössä naisille. Kiintiö koskisi yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 250 ihmistä ja joiden liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. Suomessa kriteerit täyttäviä pörssiyrityksiä on tietojeni mukaan 97 kpl, joita EU:n ehdottama sukupuolikiintiö koskisi.

Nykytilanne Suomessa: Lokakuun 2011 puolivälissä Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä oli 124. Naisia on 28 prosenttia suurten listayhtiöiden hallituksissa Suomessa. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on 18 prosenttia.


Pörssiyhtiöiden uusi hallinnointikoodi suosittaa hallituksiin vähintään yhtä naista. Kaikkien suurten listayhtiöiden hallituksissa on vähintään yksi nainen. Kokonaan naiset puuttuvat 27 pörssiyhtiön hallituksesta. Se on 22 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä.

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on lisääntynyt suomalaisyrityksissä. Lokakuussa 2012 pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa oli 36 naista, kun vuotta aikaisemmin naisia liiketoimintojen johdossa oli 26. Tasa-arvoisempaan suuntaan mennään yritysten omistajien itsesäätelyn avulla. Toisaalta vain yksi nainen on pörssiyhtiön toimitusjohtajana.

Vuodesta 2006 alkaen Norjassa on ollut voimassa laki, jolla kannustetaan valitsemaan hallituksiin vähintään 40 prosenttia naisia. Norjassa yritystä voidaan rankaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla. Norjassa naisia oli pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 15 prosenttia.

Lähtökohtaisesti elinkeinoelämä hyppii tasajalkaa jo kuullessaan sanan kiintiö. Naisyrittäjyyskeskus edistää yrittäjyyttä ja vapaata markkinataloutta, jossa firman omistajan etu on saada parhaat henkilöt hallitukseen, sukupuolesta riippumatta. Useimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin on mahdollista löytää päteviä naisia, mutta nämä osaavat naiset on tuotava esille hallitusten miesvaltaisille nimitystoimikunnille.

Board Professionals BPF Finland on naisjohtajien verkosto, joka on perustettu kymmenisen vuotta sitten kehittämään hyvää, ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista hallitustyöskentelyä sekä edistämään hallitusten monimuotoisuutta. Board Professionals BPF Finland –verkoston tavoitteena on nostaa esiin osaavia ja kokeneita naisjohtajia, joilla on valmiudet hallitustyöhön.

On olemassa myös riski, että kiintiöiden tullessa voimaan, nykyisiäkin, omilla meriiteillään paikkansa ansainneita, alettaisiin vähättelemään vain kiintiönaisina. Esimerkkinä olkoon hallitusammattilainen Sari Baldauf, joka on omilla meriiteillään päässyt mm. IT-yritys F-Securen hallitukseen (jo vuodesta 2005 alkaen) ja Fortumin hallituksen puheenjohtajaksi ilman kiintiönaisen leimaa.

Pörssiyritysten hallituksissa naisten edustusta oleellisempana näen naisten edustuksen lisäämisen miesvaltaisille opiskelualoille ja päinvastoin.  Jos naisia halutaan taloudellisen vallan huipulle, täytyy naisia alkaa kannustamaan opiskelemaan esim. tekniikan aloille yhä voimakkaammin.

En missään tapauksessa toivo oppilaitoksiin tai korkeakouluihin myöskään sukupuolikiintiöitä, vaan aliedustetun sukupuolen normatiivista kannustusta opiskelemaan sukupuolelle epätyypillisiä aloja. Ihmisten perusoikeuksiin kuuluu valita itse se ala, jota haluaa opiskella. Vastaavasti yritysten omistajien perusoikeuksiin kuuluu itse valita parhaat ja pätevimmät osaajat ja asiantuntijat juurikin pörssiyritysten hallituksiin.

Kysymys on asenteista ja odotuksista. Naisilla on jo nyt mahdollisuus hakea opiskelemaan lentäjäksi, automekaanikoksi, sähköasentajaksi, sotatieteitä Maanpuolustuskorkeakouluun tai tekniikan aloja aivan kuten miehet voivat hakeutua opiskelemaan kosmetologiksi, parturi-kampaajaksi, lastentarhanopettajaksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitotieteitä ja opettajakorkeakouluun. Pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolikiintiöt eivät edusta modernin markkinatalouden periaatteita.

Suomessa on totuttu toimimaan kiintiöiden kanssa vuodesta 1995, jolloin tasa-arvolakiin lisättiin säädös sukupuolikiintiöistä koskien kaikkia julkishallinnon toimielimiä, myös kunnallisia yhtiöitä (lukuunottamatta kunnanvaltuustoja.) Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on ollut, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Menen tiistaina 15.1.2013 Oikeusministeriöön Naisyrittäjyyskeskuksen edustajana kuultavaksi tästä pörssiyritysten hallitusten kiintiöpaikoista. Näin ollen aion Oikeusministeriössä vastustaa aliedustetun sukupuolen kiintiöpaikkoja pörssiyhtiöiden hallituksissa. Uskon markkinatalouden itsesäätelyn ja kannatan normatiivia ohjeistuksia pörssiyhtiöiden hallituksen kokoonpanon monimuotoisuuden puolesta, kiintiöitä ja sanktioita en hyväksy.

Yrittäjistä huntereita ja farmereita

Yrittäjyyden rakenteellisten esteiden poistamisesta käydään jatkuvaa keskustelua ja vääntöä. Verotusta halutaan uudistaa varsinkin kasvuyrittäjyyttä suosivaan suuntaan. On selvää, että oma-aloitteisuus ja yrittäjyys pitäisi olla palkitsevaa ja verotuksellisesti kannustavaa. Yhteisöveroa alentamalla kasvuyrityksille jää enemmän rahaa investoida tulorahoituksella eikä velkarahalla.

Newsweek rankkasi elokuussa 2010 Suomen parhaaksi valtioksi maailmassa. Tähän analyysiin vaikutti koulutus, terveydenhuolto, taloudellinen ja poliittinen ympäristö. Suomessa on hyvin positiivinen yrittäjyysilmasto, jonka myötä yrittäjyysaktiivisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Yrityksiä on noin 263.000, mutta silti vain 10 prosentilla yrittäjistä löytyy voimakas halu kasvattaa yritystään.

Yritysten halua kasvaa ja siten kansantalouden hyvinvointia edistäisi se, jos yritykset siirtyvät kassaperusteiseen kirjanpitoon ja verotukseen. Tällä hetkellä yrittäjän on maksettava etukäteen verot ja vakuutusmaksut, vaikka asiakas ei olisi yritykseen laskua suorittanut. Valtion verotulot eivät pienene, vaikka yritykset siirtyisivät kassaperusteiseen kirjanpitoon ja verotukseen. Eiväthän palkansaajatkaan maksa ansiotuloveroa eli ennakonpidätystä etukäteen alkukuussa, jos palkka maksetaan loppukuussa?

Yrittäjyyden rakenteellisia esteitä voidaan vähentää, mutta yrittäjien liiketoimintaosaamisessa on myös varsin usein puutteita. Tuoreen TEM:n julkaisun mukaan naisyrittäjät tarvitsevat lisää osaamista mm. taloushallinnossa, liiketoiminnan suunnittelussa ja tietotekniikassa. Yrittäjyyskoulutusten suorittamisesta ei ole haittaa kenellekään yrittäjälle, mutta siitä on, jos yrittäjäkoulutus puuttuu. Yrittäjäkoulutusten painopisteitä voisi kuitenkin tarkistaa. Väitän, että suurimmat haasteet pienyrittäjillä on myyntitaidoissa ja -asenteissa. Yrittäjillä on hyviä tuotteita tai palveluita. Yrittäjähän on usein itse tuotteidensa, palveluidensa tai oman osaamisensa paras myyjä. Yrittäjien kannattaisi tiedostaa, onko hänen myyntityylinsä enemmän ”hunter” vai ”farmer”. Hunter etsii voimakasta myynnin lisäystä uusien asiakkaiden parista, mutta diilin jälkeen kiinnostus asiakkaaseen voi jäädä vähemmälle huomiolle. Farmer –tyyppinen myyjä keskittyy olemassa oleviin asiakassuhteisiin tai pitkäaikaisten asiakassuhteiden hoitamiseen. Jotta saamme myös nuoria, akateemisia houkuteltua yrittäjiksi, on yrittäjien myyntitaitojen hiominen menestyvän yritystoiminnan pelastus.

(kolumni julkaistu Ekonomi-lehdessä 7/2010)

Luovan talouden edistämisen teesejä

EU:n Vihreässä Kirjassa korostetaan, että luovuudelle ja innovoinnille on luotava sellaiset edellytykset, jossa luova talous pysyy kilpailukykyisenä ja luo työpaikkoja ihmisille. Olen osaltani yrittänyt pohtia keinoja, miten Suomessa voidaan kannustaa luovan talouden yrittäjyyttä ja työntekoa. Verotuksella ja sosiaaliturvan ajantasaistamisella saadaan aikaan hienosäätöä kohti luovien alojen työllistävää vaikutusta. Muutamat teesit ovat täysin realistisia ja helposti toteutettavissa, jos tahtoa asioiden edistämiseksi löytyy.

Kaikilla yrittäjillä sama yhtenäinen arvonlisäverokanta 21%

Arvolisäverotus on Suomessa liian poukkoilevaa. Kaikkien toimialojen arvonlisäverokanta yhtenäistettävä esimerkiksi 21 prosenttiin.  Nyt esimerkiksi ohjelmatoimistoilla 0%, kirjoilla 8 % (9 %), elintarvikkeilla 12 % (13 %) ja kosmetologipalveluissa 22% (23 %). Helpottaa myös luovan alan yrittäjien arkea (kassajärjestelmät, kirjanpito, alv-tilitykset), kun on vain yksi kaikille sama ALV 21 %. Tanskassa arvonlisäverokanta on 25 % kaikilla toimialoilla. AVL on välillinen vero, mikä on siinä mielessä hyvä ja kaikille tasapuolinen kulutusvero, koska jokainen kuluttaja voi itse vaikuttaa, miten paljon yrityksen tuotteita tai palveluita ostaa. 

Tekijänoikeustulojen ja Teosto-tulojen pitää kerryttää sosiaaliturvaa

Naisia on paljon luovan työn tekijöinä. Luovan työn tekijöille merkitystä olisi sillä, että tekijänoikeustulot kerryttäisivät sosiaaliturvaa. Tekijänoikeustulojen pitäisi kerryttää sosiaaliturvaa. Säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille musiikin julkisesta esittämisestä maksettuja Teosto-tuloja verotetaan kuten ansiotuloja, mutta ne eivät kuitenkaan kerrytä sosiaaliturvaa (esim. äitiysraha). Yritykselle maksettavat tekijänoikeuspalkkiot taas puolestaan ovat arvonlisäverottomia.

Yhteisöverokantaa laskettava 24 %

Yritysten yhteisöverokantaa on  laskettava alemmaksi. Nyt yhteisöverokanta on 26 %, se pitäisi laskea suunnilleen 24 %:iin siksi, että (kasvu)yrityksille jää enemmän rahaa investoida tulorahoituksella eikä velkarahalla.

Verotuksen täytyy kannustaa työntekoon

Luovan talouden yrittäjiä ja työntekijöitä koskettaa enemmän tuloverotus. Tuloverotusta on pyrittävä alentamaan maltillisesti, jotta verotus kannustaa ihmisiä työntekoon. Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen tuloveroprosentti on n. 27 % ja pääomatuloverokanta 28%. Vastaavasti pääomatuloverotusta voidaan nostaa nykyisestä 28 %:sta 30 %:iin.

Freelancereiden asemaa parannettava

Freelancerit toimivat ilman pysyvää työsuhdetta. Yleisemmin freelancereina toimivat kulttuurialan työntekijät, esimerkiksi vapaat toimittajat, vapaat näyttelijät ja vapaat valokuvaajat. Tällä hetkellä meillä on kahdenlaisia freelancereita: yrittäjän statuksella olevia freelancereita (joilla on Y-tunnus) sekä freelancer-verokortilla toimivia työntekijöitä. Jos ei-työsuhteinen palkkiota saava freelancer haluaa lopettaa freelancer-toiminnan ja siirtyä työvoimatoimistoon työnhakijaksi, hänen tulisi luopua työvölineistään. On lähtökohtaisesti täysin absurdi vaatimus, että esimerkiksi vapaa toimittaja luopuisi käytönnössä vaikkapa tietokoneestaan, voidakseen päästä työnhakijaksi. Verokortilla toimivien freelancereiden sosiaaliturvaa täytyy ajatasaistaa.  Tulevaisuudessa trendinä tulee olemaan nanoyrittäjyys, kun hallitus pystyy tunnustamaan tällaisen kolmannen tien kulkijan roolin. 

Nanoyrittäminen luo uutta työtä ja joustavuutta

Pauli Vahteran mukaan nanoyritys on yritys, joka työllistää yleensä vain yrittäjän itsensä. Joskus ehkä satunnaisesti yhden muun. Tämä toinen voi olla perheenjäsen, ulkopuolinen, ystävä ja/tai hyvä ammattilainen. Nanoyrittäjä on samalla yrittäjä ja kuin itsenäinen palkansaaja. Ammatinharjoittajakin hän voi olla, vaikka tämä juridinen määritelmä on vanhentunut. Ammattiyhdistysliikkeen tulisi tukea nanoyrittäjiä, koska palkansaajien määrä tulevaisuudessa joka tapauksessa vähenee.

Siirrytään maksuperusteiseen verotukseen

Nyt yrittäjä maksaa ennakkoverot ja toisinaan arvonlisäverot ennakkona, vaikka asiakas ei välttämättä ole maksanut laskuaan yritykseen. On siirryttävä kassavirran verottamiseen ja kassavirtakirjanpitoon.

Vanhemmuuden kustannukset jaettava tasan naisen ja miehen työnantajien kesken

Nuoret naiset eivät yksinkertaisesti uskalla hankkia lapsia. Naisvaltaisilla toimialoilla ei ole tarpeeksi kannusteita lisätä nuoria naisia työsuhteeseen, koska heidän äitiysvapaan kustannukset aiheuttavat yritykselle jopa 10.000 euron kulut (sijaisen rekrytointi, perehdytys ja palkkaus, lomapalkka, sairauspoissaolot...) 

Kahden Paulin seurassa

Olen aina viihtynyt itseäni viisaampien seurassa. Tällä viikolla minulla oli erityinen mahdollisuus tavata kaksi Paulia: Pauli K Mattila (Keskuskauppakamari) ja Pauli Vaahtera. Molemmat herrat ovat sellaisia talouselämän guruja ja ajattelijoita, joita arvostan ja joita en ollut aikaisemmin sattunut kohtaamaan, mutta joiden luennoilla olisin halunnut istua jo aikaisemmin vaikka opiskeluaikana. Mutta nyt tapasin kyseiset Paulit yhdellä kertaa, kun he pitivät Ekonomiliiton ja TEK:n yrittäjäneuvottelukunnalle spesiaaliesitelmät osinkoverotuksesta ja muutenkin yrittäjyyden epäkohdista. Yli kaksi tuntia vierähti Paulien seurassa. Omasta mielestäni voin vakuuttaa olevani omista asioista lähes samaa mieltä vaikkapa Pauli K Mattilan ja Pauli Vaahteran kanssa.

Kun tavoitteena on tehdä teesejä Suomen hallitukselle akateemisen yrittäjyyden epäkohdista ja yrittäjyyden esitämisen keinoista, niin näiden Paulien esitelmien sisällöillä tulee olemaan melkoisen suuri vaikutus tulevaan Akavalaisten Sefen ja TEK:n teeseihin yrittäjyysohjelmaksi.

Ensinnäkin kannatan sitä, että Suomessa on arvonlisäverojärjestelmä. ALV tuo valtion budjettiin tuottoja noin kolmasosan. Se on hyvä vero, koska se on kaikille kansalaisille tasapuolinen. Jokainen voi itse vaikuttaa, miten paljon tuotteita tai palveluita käyttää. Yrittäjien näkökulmasta on keskeistä, että Suomeen saadaan yksi kaikille toimialoille yhtenäinen ja sama arvonlisäverokanta. Nyt kun esimerkiksi hierojilla ALV on 0%, kampaajilla 8% ja kosmetologeilla 22%, on selvää, että eri toimialat ja ammatinharjoittajat eivät ole samalla viivalla. Suomen yleinen alv voisi olla 21 %. Tätä tulee ehdottamaan myös Ekonomiliiitto ja TEK. Tanskassa on yhden ALV:n malli (alv on 25 %) ja se on hyvin selkeä kaikille osapuolille.

Nykyinen pääomaverotulojen verokanta on 28 %. Alan kallistua yhä enemmän siihen, että pääomatuloja pitää verottaa hieman enemmän, ehkä 30 %, valtion talouden tasapainottamiseksi. Yksi fakta, jota kukaan kansanedustaja tai ministeri ei uskalla sanoa ääneen on, että eläkeläisillä on paljon varallisuutta, jota valtio haluaa päästä verottamaan. Eläkeläisten "laiskat" kiinteistösijoitukset ovat yksi esimerkkki. Eläkeläisille tulee pääomatuloja kiinteistösijoituksista ja suorista osakesijoituksista. Tähän kasvavan eläkeläismassan verottamiseen valtio haluaa päästä yhä tiiviimmin. Yrittäjyyden näkökulmasta pienyrittäjien on järkevää ottaa yrityksestä mahdollisimman suuri osuus ansiotuloina, ei siis osinkoina. Jostain käsittämättömästä syystä suurella yleisöllä, ja alkavilla yrittäjillä varsinkin, on edelleen sellainen harhakäsitys, että osinkojen nostaminen on verotonta. Verotonta osinkoa ei yrittäjälä ole olemassakaan. Yritys maksaa voitostaan yhteistöveroa ensiksi 26 %. Jos sen jälkeen yhtiökokous päättää jakaa osinkoa osakkeenomistajille, niin pääomatuloista osakkaat eli omistajat maksavat veroa 28 %. Veroa on maksettu siis 46,72 %. Osinkojen veroton osuus on 9 % yrityksen nettovarallisuudesta.

Kannatan ansiotuloverotuksen maltillista keventämistä sen takia, että verotuksen pitää kannustaa kansalaisia työtekoon eikä joutenoloon. Pauli K Mattilan mukaan keskimääräinen ansiotuloverokanta Suomen kansalaisilla on 27 % eli matalampi kuin pääomatuloveroista maksettava 28 %.

Mikäli Suomeen halutaan enemmän kasvuyrityksiä, yhteisöverokantaa tulee laskea alemmaksi. Useissa kasvuyrityksissä kasvun haasteena on vaihto-omaisuus. Kun yrityksen tilauskanta suurenee, on pakko pitää suurta tavaravarastoa eli vaihto-omaisuuden määrä kasvaa yhtiössä. Useiden kasvuyrityksiksi kutsuttujen yritysten varastossa on kuitenkin tavaraa, jota kukaan ei halua ostaa. Mutta vaihto-omaisuus maksaa yritykselle. Jos aidosti halutaan tukea suomalaisia kasvuyrityksiä, niin yrityksen talouteen on olemassa täsmäaseena yhteisöverokannan alentaminen. Sen sijaan että kasvuyritys joutuisi ottamaan vierasta pääomaa rahoittamaan kasvuaan (ja sitä suurta varastoa jota kukaan ei osta) niin tehokkaampaa on alentaa yhteisöveroa vaikkapa 24 %:iin. Se että yritys ei maksa tuloksestaan niin paljon yhteisöveroa, edistää kasvuyritysten syntymistä.

Sen sijaan yksi yrittäjien arkea helpottava asia olisi, että arvonlisäverojen maksaminen valtiolle muuttuisi maksuperusteiseksi. Oikea termi on kassavirtaverotus. Kannatan lämpimästi sitä, että yrittäjien etupainotteisesta verotuksesta siirrytään maksuperusteiseen verotukseen.

No, tässä on tälle illalle tarpeeksi tekstiä. Jatkoa tulossa yrittäjien aseman parantamiseksi.

Turkistarhaus kunniaan

Turkistarhaus on tärkeä elinkeino, joka työllistää 22.000 suomalaista, erityisesti Pohjanmaalla. Turkistiloja on 1.100 ja ne ovat useimmiten perheyrityksiä. Turkistarhaus on elinkeino, joka ei saa valtiontukea ja tuotannosta peräti 98 % menee vientiin. Siis tuo rahaa suomalaiseen kansantalouteen muualta maailmasta. Useat turkistarhat sijaitsevat Pohjanmaalla tai Etelä-Pohjanmaalla. Turkistarhaus on perinteisesti tuonut vaurautta pohjalaisille pienyrittäjille. Jos turkistarhaus jostain käsittämättömästä ja populistisesta syystä päätettäisiin kieltää Suomessa, niin työttömyys lisääntyisi. Mistä näille 22.000 ihmiselle löydetään työpaikkoja? Se vasta kallista on, että yhteiskunnan varoilla uudelleenkoulutetaan ihmisiä uusille aloille. Just! Turkistarhauksen kielto Suomessa ei sitä paitsi eliminoi turkistarhausta. Kilpailu on kovaa turkistarhaajilla. Elinkeino vain siirtyy Kiinaan, Venäjälle tai Baltiaan, jossa minkkien ja supien elinolosuhteet häkeissä eivät ole samalla tasolla kuin Suomessa, puhumattakaan eläinten oikeuksista kyseisissä maissa. Mielestäni on isänmaallinen teko sallia Suomessa turkiskasvattajien harjoittaa rauhassa elinkeinoaan.

Toiseksi on varsin erikoista, että nyt jo ahtaalle ajettuja turkistenkasvattajia ja heidän elinkeinoansa näyttävät tuomitsevan sellaiset henkilöt, jotka eivät ole koskaan käyneet edes vierailulla turkiseläintarhoissa tai pitäneet ketun tai minkin nahkoja sylissään. Kävisivät ensin laillisella tutustumiskäynnillä turkistarhaan, ennenkuin tuomitsevat.

Kolmanneksi tiedetään, että häkeissä kasvatetut minkit, ketut ja supit eivät pärjää luonnossa, vaan kuolisivat nälkään.

En ota kantaa siihen, onko lopputuotteen käyttäminen tarpeellista vai ei. Kun pakkasta on yli -20 C niin kyllä tuo turkki ihan passeli varuste on näillä leveysasteilla niin Alepan jonossa kuin edustuskekkereissä. Aivan varmasti korvaaviakin lämpimiä vaatekappaleita on olemassa.

Yrittäjien ja vaikuttajien verkostoja pk-seudulla

Suomen Yrittäjät & paikalliset yrittäjäyhdistykset esim. Helsingin Yrittäjät ry tai Espoon Yrittäjät ry

* PK-yrittäjien edunvalvonta, yrittäjien kehittäminen ja verkostoituminen

www.yrittajat.fi

 

HYNY Helsingin Yrittäjien Nuoret Yrittäjät

* Noin 60 jäsentä

* Liittyä voi Helsingin Yrittäjien kautta

www.hyny.fi

 

Suomen Pienyrittäjät ry

* valtakunnallinen pien- ja yksinyrittäjien edunvalvonta

www.pienyrittajat.fi

 

Yrittäjänaisten Keskusliitto ry & paikallisyhdistykset esim. Helsingin Yrittäjänaiset ry

* Naisyrittäjien edunvalvonta ja verkosto

www.yrittajanaiset.fi

www.helsinginyrittajanaiset.fi

 

Aalto Entrepreneurial Society

* kasvattaa yrittäjyyskulttuuria Aalto yliopistossa, kasvattaa yrittäjäjohtajia sekä antaa resursseja Aalto yliopiston start-up yrityksille

www.aaltoes.com

 

Hanken Entrepreneurial Society

* aim is to gather entrepreneurial minded people together in order to create a better entrepreneurial ecosystem at Hanken School of Economics

www.hankenes.com

 

Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academy

* (ammatti)korkeakouluopiskelijoita, joilla yrittäjyys tavoitteena

www.hmea.fi

 

Suomen Nuorkauppakamari & paikalliset kamarit esim. Keskuspuiston nuorkauppakamari, Havis Amandan nuorkauppakamari, Espoon nuorkauppakamari

* Nuorten johtajien ja yrittäjien kansainvälinen verkosto

www.jci.fi

www.keskuspuisto.org

 

CBMC Finland - Kristillinen liikemiesverkosto

* CBMC varustaa kristittyjä yrittäjiä ja liikemiehiä sekä heidän puolisojaan hengelliseen kasvuun - tasapainottamaan työn, perhe-elämän ja henkilökohtaisen kasvun.

www.cbmc.fi

 

Kansainvälinen kauppakamari (International Chamber of Commerce, ICC)

* elinkeinoelämän kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio, joka kattaa kaikki toimialat tuotannosta kauppaan, jakeluun ja palveluihin

www.icc.fi

 

Helsingin Seudun Kauppakamari (+ Espoon toimisto)

* elinkeinoelämän järjestö kouluttaa ja verkottaa jäseniään

www.helsinginkauppakamari.fi

 

Ekonomiyrittäjät

* Ekonomiyrittäjät verkostoituvat keskenään

www.ekonomiyrittajat.fi

www.sefe.fi

 

Ohjelmistoyrittäjät ry

* Sitoutumaton, kasvuhakuisten ja yrittäjähenkisten ohjelmistoyritysten johdon yhteisö sekä ohjelmistoalan kehittäjä ja edunvalvoja.

www.ohjelmistoyrittajat.fi

 

Helsingin Kokoomusyrittäjät ry

* yrittäjien ja yritysten vaikuttamiskanava

Pj. Malina Valtonen

 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

* maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö, joka toimii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

* 155.000 jäsentä

www.mtk.fi

 

Perheyritysten liitto ry

* Perheyritysten edunvalvonta ja lobbaus sekä perheyrittäjien verkostoituminen

www.perheyritystenliitto.fi

 

Forumin yrittäjäyhdistys ry - Forums företagarförening rf | HELSINKI

 

Naisyrittäjyyskeskus ry - Kvinnoföretagarcentralen

* yritysneuvontaa, yrittäjäkoulutusta, mentorointia, rohkaisua ja verkostoja alkaville naisyrittäjille

www.naisyrittajyyskeskus.fi

 

Handelsgillet - “ikivanha herrakerho 1850-luvulta”

* ruotsinkielisiä, usein elinkeinoelämässä tai muuten yhteiskunnassa aktiivisia miehiä.

* Jäseneksi pääsee vain kahden jäsenen suosituksesta.

* Keskeinen yhdistävä tekijä jäsenille on toimiminen bisnesmaailmassa.

* 850 jäsentä

 

Helsingin Suomalainen Klubi – ”herrojen keskustelukerho”

* kulttuuriklubi, jossa suomalaisuuden aatteelliseen pohjaan sitoutuneet eri-ikäiset miehet tapaavat toisiaan.

www.klubi.fi

 

Eurooppanaiset ry

* kaikille avoin kansalaisjärjestö ja poliittisesti sitoutumaton keskustelufoorumi. Yhdistys ottaa kantaa ajankohtaisiin EU- ja tasa-arvokysymyksiin ja haluaa vaikuttaa unionin kehitykseen. Yhdistyksen tavoitteena on koota naisia EU-asioiden ympärille keskustelemaan, osallistumaan ja vaikuttamaan.

www.eurooppanaiset.fi

 

Ankdammen

* Suomenruotsalaiset verkostoituvat keskenään.

* tiettyihin sukuihin syntyneille

www.ankdammen.com

 

Boardman 2020

* Kasvuyritysten hallitustyöskentelyä kehittävä 30-40-vuotiaiden foorumi, jonka tavoitteena on tuoda tuoretta näkökulmaa hallitustyöskentelyyn.

* 12 jäsentä

* liittyä voi kutsusta

www.boardman2020.fi

 

Jolly Dragon

* Verkosto kaikille, jotka haluavat löytää seuraa vapaa-ajan tekemiseen.

* Postituslistalla 3.000 jäsentä (40 % ulkomaalaisia)

www.jollydragon.net

 

SYL / Entiset ja nykyiset ylioppilasliikkeen aktiivit

* Heterogeeninen joukko eri alojen ylioppilaita ja ammattilaisia, jotka ovat usein aktiivisia toimijoita ja innokkaita kehittäjiä myös myöhemmällä työurallaan.

* tuhansia jäseniä,  verkostossa 21 ylioppilaskunnan aktiivit ja entiset aktiivit.

www.syl.fi