Byrokratia estää kasvun pk-yrityksissä

Miksi Suomessa on paljon noin 15 hengen yrityksiä? Siksi, koska kun henkilöstömäärä kasvaa kahteenkymmeneen, niin yrityksen byrokratia lisääntyy. Pitää olla työsuojeluorganisaatio, pitää ottaa käyttöön YT-neuvottelut, pitää olla tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, TYEL-vakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut nousevat.

Työttömyys on tällä hetkellä Suomi Oy:n suurin ongelma. Nyt herätys TEM-konserni sekä eduskunnassa kansanedustajat ja lainsäätäjät: Voisiko tämän 20 henkilöstömäärän nostaa edes 30:een, jotta nämä 15-19 hengen organisaatiot voisivat palkata 10 työntekijää lisää PK-yrityksiin.

Kun yrityksen koko kasvaa yli 20 työntekijän organisaatioksi, niin tässä on esimerkkejä, miten työnantajan velvollisuudet ja kustannukset lisääntyvät merkittävästi:

1) Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

2) YT-neuvottelut. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

3) Tasa-arvosuunnitelma… Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnitelman.

4) Yhdenvertaisuussuunnitelma… Yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

5) Vakuutusmaksujen nouseminen…

Niin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kuin eduskunnan lainsäätäjät ovat todennäköisesti tietoisia, että uusia työpaikkoja voisi syntyä näihin 15-19 työntekijän yrityksiin, mutta isomman henkilöstmäärän myötä aiheutuva raskaampi byrokratia ja sen myötä tulevan työnantajan velvoitteet ovat Suomessa este pk-yritysten kasvulle. Työehtosopimusten yleissitovuudesta puhumattakaan!

Työllisyyden parantamiseksi on kolme konkreettista keinoa:

1) Yleissitovuuden poistaminen

      2) 20 työntekijä maagisen rajan nostaminen 30 työntekijään edellä mainittujen työnantajan velvoitteiden osalta.
 3) Kunnilta lisää panostusta uusyrityskeskusten toimintaan. Uusyrityskeskukset synnyttävät uusia elinkelpoisia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Suomeen.

Muistin virkistämiseksi, Suomen hallituksen ohjelmassa piti olla normienpurkutalkoot. Nyt olisi työlistaa, josta voisi aloittaa.

Taru Päivike

Helsingin Yrittäjät

Hallituksen jäsen

Suomen Luonnonsuojeluliitto kannattaa Malmin kentän säilyttämistä

Olen saanut useita puheluita ammattilentäjiltä ja ilmailualan yrittäjiltä, joiden työpaikat ovat vaakalaudalla, jos Helsinki-Malmin lentoasema lakkautetaan. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 suomalaisista ammattilentäjistä. Haluamme varmaan, että myös tulevaisuudesta saamme matkustaa suomalaisen ja Suomessa koulutuksensa saaneen ammattilentäjän kyydissä. Korkeatasoisen ja kustannustehokkaan lentäjäkoulutuksen edellytyksenä on Helsinki-Vantaan kentän läheinen sijainti. 


Helsingin kaupungin päättäjät on saatava ymmärtämään, mitkä dynaamiset vaikutukset lentokentän lopettamispäätöksellä olisi Helsingin kokonaistaloudelle. Työpaikkojen lakkautus lisää työttömyyttä, mikä nostaa Helsingin veroäyriä. Fakta on, että olemassa olevan infran takia lentäjäkoulutusta ei voida siirtää muualle Etelä-Suomeen.
Toinen fakta on, että mitään uutta korvaavaa lentokenttää ei voi Etelä-Suomeen perustaa, koska Suomen Luonnonsuojeluliitto tulisi vastustamaan jokaista uutta lentokenttähanketta. 
Jotta lentokenttätominta olisi taloudellisesti kannattavaa, uuden kentän pitäisi olla Malmia suurempi. Kentälle tulisi siksi pienkoneiden ja helikopterien lisäksi rahti- ja halpalentokoneita. Isot koneet vaativat myös pidemmät kiitotiet ja terminaalit ja muutenkin isommat tilat. Isompi kenttä johtaisi myös suurempiin ympäristöongelmiin.

Luonnonsuojeluliiton kanta

• Se on jo olemassa oleva ratkaisu, jollaisia pitäisi suosia. Missään nimessä olemassa olevia lentokenttiä ei pitäisi siirtää neitseellisille luonnonalueille.

• Kun uusien kenttien ympäristövaikutuksia arvioidaan, Malmin lentokentän säilyttäminen pitää arvioida ns. nollavaihtoehtona uudelle kentälle, ja sen kiitoradan mahdollinen kääntäminen 0+-vaihtoehtona.

• Malmin kentän alue on niin pieni, että se ei vaikuta pääkaupunkiseudun kaavoitukseen. Pääkaupunkiseudun kaavoissa on jo nyt valmista rakennustilaa yli sadalle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Koska Malmin kentälle ei ole löytynyt parempia vaihtoehtoja, se tulee pitää Helsingissä.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa uuden kentän rakentamista Etelä-Suomeen. Uusien kenttien sijaan tulee kehittää jo olemassa olevia lentokenttiä.

Ehdotan, että Malmin kentällä oleva rakennuskielto päätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat viimeinkin alkaa investoida rakentamaan lisää lentokonehalleja, lisää huoltotilaa, lisää koulutustilaa yrityksille. Tällä hetkellä Malmin lentokentän yritysten investointihalu on täysi nolla, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta. Rakennuskieltopäätöksen kumoaminen edistää uusien työpaikkojen syntymistä.

PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Turkistarhaus kunniaan

Turkistarhaus on tärkeä elinkeino, joka työllistää 22.000 suomalaista, erityisesti Pohjanmaalla. Turkistiloja on 1.100 ja ne ovat useimmiten perheyrityksiä. Turkistarhaus on elinkeino, joka ei saa valtiontukea ja tuotannosta peräti 98 % menee vientiin. Siis tuo rahaa suomalaiseen kansantalouteen muualta maailmasta. Useat turkistarhat sijaitsevat Pohjanmaalla tai Etelä-Pohjanmaalla. Turkistarhaus on perinteisesti tuonut vaurautta pohjalaisille pienyrittäjille. Jos turkistarhaus jostain käsittämättömästä ja populistisesta syystä päätettäisiin kieltää Suomessa, niin työttömyys lisääntyisi. Mistä näille 22.000 ihmiselle löydetään työpaikkoja? Se vasta kallista on, että yhteiskunnan varoilla uudelleenkoulutetaan ihmisiä uusille aloille. Just! Turkistarhauksen kielto Suomessa ei sitä paitsi eliminoi turkistarhausta. Kilpailu on kovaa turkistarhaajilla. Elinkeino vain siirtyy Kiinaan, Venäjälle tai Baltiaan, jossa minkkien ja supien elinolosuhteet häkeissä eivät ole samalla tasolla kuin Suomessa, puhumattakaan eläinten oikeuksista kyseisissä maissa. Mielestäni on isänmaallinen teko sallia Suomessa turkiskasvattajien harjoittaa rauhassa elinkeinoaan.

Toiseksi on varsin erikoista, että nyt jo ahtaalle ajettuja turkistenkasvattajia ja heidän elinkeinoansa näyttävät tuomitsevan sellaiset henkilöt, jotka eivät ole koskaan käyneet edes vierailulla turkiseläintarhoissa tai pitäneet ketun tai minkin nahkoja sylissään. Kävisivät ensin laillisella tutustumiskäynnillä turkistarhaan, ennenkuin tuomitsevat.

Kolmanneksi tiedetään, että häkeissä kasvatetut minkit, ketut ja supit eivät pärjää luonnossa, vaan kuolisivat nälkään.

En ota kantaa siihen, onko lopputuotteen käyttäminen tarpeellista vai ei. Kun pakkasta on yli -20 C niin kyllä tuo turkki ihan passeli varuste on näillä leveysasteilla niin Alepan jonossa kuin edustuskekkereissä. Aivan varmasti korvaaviakin lämpimiä vaatekappaleita on olemassa.