Kauppakamarin strategia tukee suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan

Vierailin Helsingin seudun kauppakamarissa maaliskuussa 2015 ja sain toimitusjohtaja Pia Pakariselta Kappakamarin hallitusohjelmatavoitteet, jossa on kuusi pääteemaa. Kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteen kolmas teema on "Liikenneratkaisuilla parempaa kilpailukykyä Suomeen". Tässä korostetaan, että kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksenä ovat suorat lentoyhteydet Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hallitusohjelmatavoitteissa ei itse asiassa lue missään kohtaa, että Malmin lentokenttä pitäisi lopettaa.

Päinvastoin, Malmin lentokentän säilyttäminen ilmailukäytössä on Helsingin lisäksi koko Suomen elinkeinoelämän asia. Malmin lentokenttää kehittämällä ja luomalla uusia liikelentoyhteyksiä Eurooppaan Malmin lentokenttä palvelee liike-elämää entistä paremmin, nopeammin ja kustannustehokkaammin. Pääkaupunkiseudun liikelentomatkustajan ei jatkossa tarvitse kuluttaa aikaansa puolesta tunnista tunnin taksimatkaansa Helsinki-Vantaalle, 2 tunnin jonottamista Helsinki-Vantaan terminaalissa ennen liikelentomatkaa, vaan Malmin lentoasemalla riittää, että liikelentoasiakas on Malmin kentällä 15 minuuttia ennen lentoa.

Kutsuin toimitusjohtaja Pia Pakarisen tutustumaan Malmin lentoasemaan. MLY:n puheenjohtaja Timo Hyvönen kävi lennättämässä Pakarista keskiviikkoaamuna 6.5.2015. Halusimme esitellä Pia Pakariselle, että Malmin lentokenttä on aktiivisessa hyötykäytössä ja että tilaa rakentaa asuntoja on Malmin lentokentän vieressäkin sekä muualla pääkaupunkiseudulla.

Lentoliikenne on globaalistikin kasvava toimiala. Uusi bisneslentoyhtiö Go! Aviation muuttaa osoitteensa ja toimitilansa Helsinki-Vantaalta Malmin lentokentälle ja alkaa 2015 aikana operoinnin Malmilta käsin yksimoottorisilla Pilatus PC12 lentoaluksilla, joiden kyytiin mahdtuu 8 matkustajaa. Ilma-aluksia tulee olemaan yhteensä 20 kappaletta. Lentoyhtiön perustajat tj Jorma Kario ja Roope Kekäläinen esittelivät eilen Pia Pakariselle uutta tilaisusreittilentoliikennekonseptia, jossa asiakas valitsee businesslentoreitin mahdollisimman lähelle omaa kohdepaikkaansa. Asiakas voi jatkossa päästä bisneslentolipun hinnalla Malmilta suoraan esimerkiksi messumatkalle Berliiniin Saksaan, Gävleen Ruotsiin, Kemiin StoraEnson paperitehtaalle tai London City Airport pienkonekentälle. Go! Aviation lentoyhtiön tavoitteena on työllistää parin vuoden kuluttua jopa 100 ammattilentäjää. Jokaisella lennolla on kaksi ammattilentäjää, joista useimmat ovat saaneet peruslentokoulutuksensa Malmilla. Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2018 on noin 60 miljoonaa euroa, kun nykyisten Malmin kentällä toimivien yritysten liikevaihto on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Helsingin seudun kauppakamarin rooli on edistää liiketoimintaa Helsingissä. Go! Aviation lentoyhtiön kaltainen operoija työllistää ja tuottaa verotuloja niin valtiolle kuin Helsingin kaupungille sekä edistää Kauppakamarin strategian mukaisesti erittäin suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan.

Finavian poislähteminen Malmilta ei myöskään tarkoita kentän lennonjohto- ja lennonvarmistusoperaaatioiden päättymistä. On todennäköistä, että Malmille perustetaan lähiaikoina lennonjohto- ja varmistuspalveluita sekä lentokentän ylläpitoa operoiva yksitynen osakeyhtiö.

Lentäjien jatkokoulutusmahdollisuuksia täytyy parantaa

Taru Päivike Suomen Lentäjäliiton (Finnish Pilots' Association) vaalitentissä

Tulisiko mielestänne lentoyhtiöihin soveltaa merenkulussa käytössä olevaa mallia, jossa globaalisti yhtäläiset kilpailuedellytykset luodaan erilaisilla tuki- ja verotusjärjestelmillä ja joissa erot verotuksessa ja valvonnassa ovat suuria yhtiöiden alkuperäisen kotimaan ja niin kutsuttujen mukavuuslippumaiden välillä?

TARU: Uskon vapaaseen kilpailuun ja markkinatalouteen, jolloin valtion ei pääsääntöisesti tule sekaantua lentoyhtiöiden tuki- ja verojärjestelmiin. Lentoyhtiöiden tulee operoida kansallisten työlainsäädäntöjen ja turvallisuussääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi halpalentoyhtiö Norwegian saa aasialaisen matkustamohenkilökunnan lisäksi merkittävää kilpailuetua 30 % matalampina polttoainekuluina, koska yhtiön käyttämä lentolaivuekalusto on uudempaa kuin kilpailijoillaan.

Tulisiko kotimaan kannattamattomien lentoasemien ylläpito rahoittaa edelleen osana Finavian toimintaa, siirtää ne osaksi valtion ylläpitämää infrastruktuuria, vai pyrkiä siirtämään ylläpito ja kustannukset paikallisesti kuntien ja teollisuuden vastuulle sekä lopettaa lentokentät, joiden toimintaan rahoitusta ei ole löydettävissä?

TARU: Suomi on allekirjoittanut ICAO sopimuksen, jossa valtio pyrkii turvaamaan riittävän lentokenttäverkoston. Lentokenttäverkoston supistaminen on ICAO sopimuksen vastaista toimintaa. Kannattamattomia lentokenttiä ei pidä lopettaa, vaan niille tulee etsiä uusi ylläpitäjä. Tällä hetkellä kotimainen lentoasemaverkosto koostuu Finavian ylläpitämistä lentoasemista (24 kpl), kuntien ylläpitämistä lentoasemista (esim. Mikkelin lentoasema), säätiöiden ylläpitämistä lentoasemista (esim. Seinäjoen lentoasemaa ylläpitää Rengonharjusäätiö) sekä yhdistysten ylläpitämistä lentoasemista (esim. Immolan lentokenttä Imatralla, jota ylläpitää Imatran Lentokentän kannatusyhdistys ry). Finavian tulee ylläpitää myös kannattamattomia lentoasemia riittävän tiheän lentokenttäverkoston turvaamiseksi. Finavia voi luopua kannattamattoman lentoaseman ylläpitämisestä, jos lentokentän ylläpitäjä on löydettävistä esim. kunta tai säätiö, joka saa Trafilta luvan. Erityisesti Helsinki-Malmin lentoaseman ylläpitäjä voisi tulevaisuudessa olla Helsingin kaupunki, joka omistaa lentokentän maa-alueen. Toisena vaihtoehtona Helsinki-Malmin lentoasemalle olisi säätiön perustaminen. Tällöin Helsingin kaupunki saisi vuokratuloja lentoaseman ylläpitävältä säätiöltä esim. Helsinki City Airport tai kannatusyhdistykseltä esim. Malmin Lentokentän Ystävät ry.

Tulisiko lentäjäkoulutus saattaa osaksi AMK-tutkintojärjestelmää, luoden Suomeen ilmailutoimialaa tukevaa uutta kansainvälistä tutkimusta ja koulutusta, vai jatkaa nykyistä yhtiöiden lentäjäreservitarpeen sanelemaa ja työttömyyttä generoivaa erilliskoulutusta? 

TARU: Kansantalouden kannalta opiskelijat on saatava nopeasti työelämään. Kannatan lentäjäkoulutuksen nykyistä koulutusmallia, jossa Suomen Ilmailuopistosta tulee 2,5 vuodessa ammattilentäjiä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää noin 4 vuotta, mikä aiheuttaisi lisäkuluja OKM:n budjettiin. Ammattilentäjien koulutusjärjestelmää tulisi kuitenkin kehittää siten, että nykyinen lentäjäkoulutus tarjoaisi lentäjille paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet.

JC:t aktiivisina kansalaisina

Teksti julkastu 25.3.2015 Keskuspuiston nuorkauppakamarin verkkosivuilla: http://www.keskuspuisto.org/2015/jct-aktiivisina-kansalaisina/

Kamarin tiedotuksessa aloittaa uusi juttusarja “JCt: aktiivisina kansalaisina”. Sarjassa haastatellaan aktiivisia ja monessa mukana olevia kamarilaisia. Kamaritoiminta tunnetusti vetää puoleensa intohimoisia toimijoita ja tässä sarjassa tutustutaan missä kaikessa nuorkauppakamarilaiset vaikuttavat.

Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan kunniakkaan uran Keskuspuiston nuorkauppakamarissa tehneeseen Taru Päivikkeeseen. Tänä keväänä hän on edistämässä tärkeäksi kokemiaan teemoja Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä. Hän on kiinnostunut erityisesti yrittäjyydestä sekä talouspolitiikasta.

Kerro lyhyesti kamariurastasi ja suhteestasi Keskuspuiston nuorkauppakamaiin

Liityin Keskuspuiston nuorkauppakamariin 2007. Alussa olin mukana niin rapujuhlatiimissä kuin projektipäällikkönä Seuraava porras yrittäjyyden edistämisprojektissa. Olin parissa hallitusvirassa, ensin INT 2010 eli kansainvälisyysvastaava ja sitten DP 2011 eli valmistautuva puheenjohtaja. Vuonna 2012 olin SNKK:n Keskusliitossa kansallisena projektipäällikkönä Vuoden Nuori Johtaja –projektissa. Nykyään olen Keskuspuiston nkk:n kunniajäsen ja JCI Finland Foundation lahjoittaja. Vaikka yli-ikäinen olenkin jo, niin aina pyydettäessä autan kamarilaisia niiltä osin kuin pystyn vaikuttamaan asiaan. Tänä vuonna olen ollut Keskuspuiston Yrittäjäkoulussa kouluttajana ja mentorina alkaville yrittäjille.

Mikä sai sinut aikoinaan mukaan JC toimintaan?

Vuonna 2007 olin konsulttiyrittäjä, jolloin liittyessäni JC-toimintaan ensisijainen tavoitteeni oli laajentaa omia bisnesverkostojani ja saada uusia ystäviä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan politiikasta?

Eduskuntavaaliehdokkuus on luottamustehtävä, johon puoluekoneisto asettaa ehdokkaan ja kansalaiset valitsevat itselleen sopivan ehdokkaan ajamaan yhteisiä asioita ja päämääriä. Helsingin Keskusta valitsi minut kansanedustajaehdokkaaksi. Markkinatalouden kannattajana olen ollut jo pitkään huolissani Suomen valtiontaloudesta ja kilpailukyvystä. Keskustan yrittäjämyönteinen vaaliohjelma ja halu säilyttää Malmin lentokenttä saivat minulla lopullisen politiikanpalon silmiini syttymään, että poliittisena päättäjänä voin palvella helsinkiläisiä ja koko yhteiskuntaa viemällä oikeaan suuntaan yhteisiä asioitamme.

Koetko näissä vaikuttamisen tehtävissä olleen jotakin samaa?

Sekä JCI että puoluepolitiikka ovat järjestötoimintaa, jossa kummassakin järjestössä on mahdollisuus vaikuttaa, laajentaa verkostojaan, kehittää taitojaan vaikkapa julkisessa puheenpitämisessä tai debatoinnissa kuin ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta kohti parempaa tulevaisuutta.

Teksti: Taru Päivike, Keskuspuiston nkk kunniajäsen ja Helsingin Keskustan eduskuntavaaliehdokas

Valtion pakkolunastettava Malmin lentokenttä

Kävin 4.12.2014 Liikenne- ja viestintäministeriössä yleisilmailijoiden keskustelutilaisuudessa naislentäjien edustajana ja avasin sanaisan arkkuni: ilmailuteollisuus tuottaa 3,2 % Suomen BKT:sta (vrt. Nokia 0,8 %) ja lentoliikenne kasvaa maltillisesti tulevaisuudessakin. Kasvusuuntainen ilmailuteollisuus tarvitsee jatkossakin ammatillista lentäjäkoulutusta. Nuorena aloitettu lentoharrastus muuttuu useimmille lentäjän ammatiksi. Kaupallinen lentokouluyritys tarvitsee riittävän väestöpohjan kaupallisen yritystoiminnan pohjaksi.

Ehdotin liikenneministeri Paula Risikolle (kok), että valtion on lunastettava Malmin lentokentän maa-alue Helsingin kaupungilta. Malmin lentoasemalle tarvitaan kaupallinen ylläpitäjä, käytännössä esim. perustettava Helsinki City Airport säätiö (käytännössä yritys ei voi saada toimilupaa). Trafi myöntää lentokentän ylläpitäjän lupia ainoastaan Finavialle tai vastaavalle säätiölle.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolaisen mukaan Finavialla ei ole mitään Malmin lentokenttää vastaan, he vain kaupallisena toimijana eivät halua subventoida rahaa Malmille, mikä onkin aivan ymmärrettävää. Edelleen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoi, että Finavia on erittäin halukas myymään Malmin lentokentän ylläpitäjälle lennonvarmistus- ja ylläpitopalveluja.

Malmin lentoasemaa kokonaisuutena kehittämällä on dynaamisia vaikutuksia Suomen imagoon ja lentokenttäverkoston säilymiseen ICAO sopimuksen mukaisesti, Helsingin kaupungin vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä yritystoiminnan moninaisuuteen.

Suomi tarvitsee Malmin lentoaseman ilmailukäyttöön

Helsinki-Malmin kenttä sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla maa-alueella, joten Helsingin kaupunginvaltuusto viime kädessä päättää Helsinki-Malmin lentoaseman kohtalosta.

Helsinkiläiset, nyt on aika toimia vastuullisesti ja allekirjoittaa valtuustokäsittelyn menevä kuntalaisaloite Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta. 

1. Oma city lentokenttä on Helsingille imagotekijä ja parantaa Helsingin ja Suomen kilpailukykyä. Kansalaisille on turvattava nopeat yhteydet Helsingistä maakuntiin, Baltiaan ja Skandinaviaan.
2. Malmilla koulutetaan 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Kuten jokainen ymmärtää, Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema ei turvallisuussyistä ole korvaava kenttä lento-oppilaille, jotka vasta opettelevat lentämään.
3. Jo 20 pienkonetta saavat Helsinki-Vantaan lentoaseman tukkoon, jolloin matkustajalentokoneet myöhästelevät. Jatkolennoilta myöhästely ei edistä Suomen mainetta Aasian lentoreittien solmukohtana.
4. Maakunnista Helsinkiin on päästävä liikkumaan kätevästi. Malmille on mahdollisuus saapua maakunnista oman aikataulunsa mukaan, ei silloin kuin Helsinki-Vantaa antaa sinulle 2 min slotin laskeutua.
5. Ammattilentäjien koulutus täytyy tapahtua PK-seudulla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä kustannustehokkuuden takia, koska lennonopettajat asuvat PK-seudulla Vantaan kentän lähistöllä. Ei ole realistinen ajatus, että PK-seudulla asuva liikennelentäjä, joka sivutyönään tekee lennonopetusta, lähtisi työpäivän jälkeen Pirkkalaan tai Poriin antamaan 45 min lentotuntia ja mahdollisesti sää voi muuttua jo siinä matkan varrella niin, ettei koko lentotuntia pystytä pitämään.
6. Rajavartiolaitoksen meripelastusoperaatiot pitää säilyä mahdollisimman lähellä merenrantaa, sillä merihädässä olevia täytyy päästä pelastamaan kopterilla parissa minuutissa. Veden armoilla oleville jokainen ylimääräinen minuutti merkitsee elämästä ja kuolemasta taistelua.
7. Malmin lentoasema on merkittävä työpaikka 300-400 työntekijälle ja yrittäjälle. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 20 miljoonaa euroa. Pelkästään 500.000 euroa tulee verotuloja lentobensiinin verosta valtiolle. Onko Suomen hallituksella tai Helsingin valtuuston päättäjillä ideoita, mistä 400 työntekijälle saadaan uusia työpaikkoja, jos Malmin lentokenttä lakkautetaan?
8. Haluaako Helsinki todellakin menettää vaikkapa 700 helsinkiläisen ilmailijan/veronmaksajan verotulot? Jos yhden harraste/ansiolentäjän palkka olisi vaikka 50.000 euroa vuodessa, tämä on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Tämä lentäjäporukka maksaa veroja 10 miljoonaa euroa kunnalle/valtiolle. Toivottavasti nämä veroeurot kelpaavat Helsingin kaupungille, koska ilmeisesti muualle näitä lentäjiä ollaan nyt Helsingistä mielellään siirtämässä.
MINÄ VAADIN VASTINETTA VEROEUROILLE. Kiitos, että luit loppuun.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/983

Lentoliikenne tärkeämpi Suomen BKT:lle kuin Nokia!

Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä. Lentoliikenteen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 prosenttia. Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle 2,5 miljardia euroa. (lähde: Finavia).

Vertailun vuoksi Nokian osuus BKT:sta oli enää 0,8 prosenttia vuonna 2013 (kun se parhaimmillaan 2003-2008 oli 3-4 % BKT:sta).

Ymmärtääkö Suomen hallitus lentoliikenteen ja toimivan lentokenttäverkon merkityksen Suomen BKT:lle? Helsinki-Malmin lentoaseman lopetus vähentää merkittävästi työpaikkoja, vähentää verotuloja, heikentää Suomen BKT:ta sekä lisää paineita Helsingin kaupungille nostaa kunnallisveroja entisestään. Kysynpä vaan, että miten pitkällä tähtäimellä olevia päätöksiä istuva hallitus onkaan kehitysriihessään tehnyt? Kannattaisiko kehittää sitä lentoliikenteen aluetta, jossa on kasvunäkymiä BKT:hen?

Suomen Luonnonsuojeluliitto kannattaa Malmin kentän säilyttämistä

Olen saanut useita puheluita ammattilentäjiltä ja ilmailualan yrittäjiltä, joiden työpaikat ovat vaakalaudalla, jos Helsinki-Malmin lentoasema lakkautetaan. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 suomalaisista ammattilentäjistä. Haluamme varmaan, että myös tulevaisuudesta saamme matkustaa suomalaisen ja Suomessa koulutuksensa saaneen ammattilentäjän kyydissä. Korkeatasoisen ja kustannustehokkaan lentäjäkoulutuksen edellytyksenä on Helsinki-Vantaan kentän läheinen sijainti. 


Helsingin kaupungin päättäjät on saatava ymmärtämään, mitkä dynaamiset vaikutukset lentokentän lopettamispäätöksellä olisi Helsingin kokonaistaloudelle. Työpaikkojen lakkautus lisää työttömyyttä, mikä nostaa Helsingin veroäyriä. Fakta on, että olemassa olevan infran takia lentäjäkoulutusta ei voida siirtää muualle Etelä-Suomeen.
Toinen fakta on, että mitään uutta korvaavaa lentokenttää ei voi Etelä-Suomeen perustaa, koska Suomen Luonnonsuojeluliitto tulisi vastustamaan jokaista uutta lentokenttähanketta. 
Jotta lentokenttätominta olisi taloudellisesti kannattavaa, uuden kentän pitäisi olla Malmia suurempi. Kentälle tulisi siksi pienkoneiden ja helikopterien lisäksi rahti- ja halpalentokoneita. Isot koneet vaativat myös pidemmät kiitotiet ja terminaalit ja muutenkin isommat tilat. Isompi kenttä johtaisi myös suurempiin ympäristöongelmiin.

Luonnonsuojeluliiton kanta

• Se on jo olemassa oleva ratkaisu, jollaisia pitäisi suosia. Missään nimessä olemassa olevia lentokenttiä ei pitäisi siirtää neitseellisille luonnonalueille.

• Kun uusien kenttien ympäristövaikutuksia arvioidaan, Malmin lentokentän säilyttäminen pitää arvioida ns. nollavaihtoehtona uudelle kentälle, ja sen kiitoradan mahdollinen kääntäminen 0+-vaihtoehtona.

• Malmin kentän alue on niin pieni, että se ei vaikuta pääkaupunkiseudun kaavoitukseen. Pääkaupunkiseudun kaavoissa on jo nyt valmista rakennustilaa yli sadalle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Koska Malmin kentälle ei ole löytynyt parempia vaihtoehtoja, se tulee pitää Helsingissä.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa uuden kentän rakentamista Etelä-Suomeen. Uusien kenttien sijaan tulee kehittää jo olemassa olevia lentokenttiä.

Ehdotan, että Malmin kentällä oleva rakennuskielto päätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat viimeinkin alkaa investoida rakentamaan lisää lentokonehalleja, lisää huoltotilaa, lisää koulutustilaa yrityksille. Tällä hetkellä Malmin lentokentän yritysten investointihalu on täysi nolla, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta. Rakennuskieltopäätöksen kumoaminen edistää uusien työpaikkojen syntymistä.

PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin työ- ja opiskelupaikkoja - kentän lakkautus lisää työttömyyttä

Helsinki-Malmin lentoasema on tärkeä osa Suomen lentokenttäverkkoa, Helsinki-Vantaan varakenttä ja Suomen toiseksi vilkkain kenttä - yli 38.000 laskua ja nousua vuonna 2012 (lähde: Finavia). Jos Helsingin ainoa lentokenttä lakkautetaan, se luonnollisesti vaikeuttaa yksityislentäjäjien ja lentomatkustajien liikkumista. 

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin opiskelupaikkoja. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus. 


Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on saanut minut vakuuttuneeksi, että Helsinki haluaa olla yrittäjämyönteinen kaupunki ja että Helsinki tarvitsee työpaikkoja. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa. Malmin yritykset tuottavat valtiolle verotuloja (alv, yritysvero, tulovero, pääomavero). Haluaisinpa viedä hallituksen päättäjiä pienkoneen kyytiin lennolle Helsingin ylle toteamaan, että Helsingissä riittää rakentamatonta tonttia, metsää ja peltoa vaikka kuinka paljon. Aivan turha vedota asuntopoliittisiin näkökulmiin Malmin lakkauttamisen osalta. Asuntoja on kaavoitettu mm. Östersundomiin 59.000 asukkaalle, Kalasatamaan 18.000 asukkaalle, Jätkäsaareen 16.000, Pasilaan 11.000 lisäasukkaalle jne. Viikin pellot voi rakentaa täyteen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 


Malmin lentokentän lakkautus vie useilta yrittäjiltä elinkeinon ja työntekijöiltä työpaikat. Ammattilentäjät ja ilmailualan yrittäjät vakuuttavat, että näitä työpaikkoja ei voida siirtää 80-100km päähän Helsingistä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole asukaspotentiaalia, joka takaa yritystoiminnan kannattavuuden. Helsinki-Vantaan lentoaseman läheinen sijainti on edellytys, että esimerkiksi lentäjäkoulutusta voidaan tehdä kustannustehokkaasti Malmin kentällä. Helsingin kaupungin päättäjien tulee ensisijaisesti huolehtia, että Helsingissä on työpaikkoja. Jos Helsingissä ei ole työpaikkoja, niin ei niitä asuntojakaan tarvita Helsinkiin.

Helsingissä on vain yksi lentokenttä mutta neljä golfkenttää: Tali, Paloheinä, Vuosaari ja Laajasalo. Kas kun kukaan päättäjistä ei ehdota, että rakennetaan golfkentän tilalle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Golfin pelaaminen on suosittua päättäjien ja erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläisten määrä kasvaa. Sattumoisin eläkeläiset ovat myös aktiivisimpia äänestäjiä, joita ei passaa suututtaa.

Verkkopalvelu oikotiessä oli maaliskuussa 2014 Helsingissä 4.070 kpl myytäviä asuntoja ja 1.465 kpl vuokrattavia asuntoja. Aivan akuutista asuntopulasta ei siis ole kysymys.

Malmin maaperä on suoperäistä (kuten myös Tattarisuo), eikä se sovellu korkeiden rakennuskustannusten vuoksi asuinrakentamiseen. Maaperä vaatii 25 metriä asuntojen paaluttamista. Vastaavasti Malmin keskustassa on Malmin asukkailta saamieni tietojen mukaan tarvittu 14 metriä talojen paaluttamista. Uusille asuinalueille ei myöskään aiota kaavoittaa autopaikkoja, koska kaupungin strategia on vähentää yksityisautoilua.

Suomi on yhdessä 52 maan kanssa vuonna 1944 allekirjoittanut kansainvälisen ICAO siviili-ilmailujärjestön sopimuksen. ICAO tehtävät on määritelty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Helsinki-Malmin lentoaseman lakkautus loukkaa vuonna 1944 solmittua ICAO yleissopimusta, koska kentän lakkautus heikentää ilmailun edellytyksiä ja estää Suomen lentokenttäverkostoa.

Suomi on maantieteellisesti "saari" ja riippuvainen lentoliikenteestä. Malmin kentän lakkautus estää ihmisten vapaata liikkuvuutta EU maissa. Kevytilmailua ei voida siirtää Helsinki-Vantaalle, jossa raskaat lentokoneet operoivat.

Malmin lentokenttä, jota on rakennettu 1936-1938, on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Lentäkenttä pitää saada Unescon maailmanperintölistalle. Lentokentästä kuuluu tehdä kaupungin ylpeyden aihe, kilpailutekijä ja turistikohde. Malmin lentokentän olemassa olevaa infraa ei pidä missään nimessä edes harkita tuhottavaksi tai toimintoja siirtää muualle. Sen sijaan Helsinki-Malmin lentokentän yritysten elinkelpoisuutta ja palveluita tulee alkaa kehittämään. Lentokentän läheisyyteen tarvitaan mm. ilmailulukio, majoitus- ja ravitsemispalveluita ja ilmailuteollisuutta edistävä yrityshautomo start-up yrityksille.

Olen keskustellut Malmin lentokentän roolista Malmilla asuvien ihmisten kanssa. Malmin asukkaita lentokenttä ei häiritse. Lentotoimintaa ei harjoiteta klo 22 jälkeen. Päinvastoin se on malmilaisten suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Lentokentän hiihtolatu on 5,7 km. Asukkaat pitävät lentokoneiden katsomista lumoavana. Lentokenttä ei ole keneltäkään pois. Sen sijaan malmilaiset asukkaat vastustavat 20.000 hengen vuokra-asuntolähiön rakentamista. On selvää, että Malmi Nova ostoskeskuksen yrittäjät kannattavat Malmin asuinrakentamista. Yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta haluaa lentokentän säilyvän ilmailukäytössä.