Byrokratia estää kasvun pk-yrityksissä

Miksi Suomessa on paljon noin 15 hengen yrityksiä? Siksi, koska kun henkilöstömäärä kasvaa kahteenkymmeneen, niin yrityksen byrokratia lisääntyy. Pitää olla työsuojeluorganisaatio, pitää ottaa käyttöön YT-neuvottelut, pitää olla tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, TYEL-vakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut nousevat.

Työttömyys on tällä hetkellä Suomi Oy:n suurin ongelma. Nyt herätys TEM-konserni sekä eduskunnassa kansanedustajat ja lainsäätäjät: Voisiko tämän 20 henkilöstömäärän nostaa edes 30:een, jotta nämä 15-19 hengen organisaatiot voisivat palkata 10 työntekijää lisää PK-yrityksiin.

Kun yrityksen koko kasvaa yli 20 työntekijän organisaatioksi, niin tässä on esimerkkejä, miten työnantajan velvollisuudet ja kustannukset lisääntyvät merkittävästi:

1) Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

2) YT-neuvottelut. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

3) Tasa-arvosuunnitelma… Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnitelman.

4) Yhdenvertaisuussuunnitelma… Yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

5) Vakuutusmaksujen nouseminen…

Niin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kuin eduskunnan lainsäätäjät ovat todennäköisesti tietoisia, että uusia työpaikkoja voisi syntyä näihin 15-19 työntekijän yrityksiin, mutta isomman henkilöstmäärän myötä aiheutuva raskaampi byrokratia ja sen myötä tulevan työnantajan velvoitteet ovat Suomessa este pk-yritysten kasvulle. Työehtosopimusten yleissitovuudesta puhumattakaan!

Työllisyyden parantamiseksi on kolme konkreettista keinoa:

1) Yleissitovuuden poistaminen

      2) 20 työntekijä maagisen rajan nostaminen 30 työntekijään edellä mainittujen työnantajan velvoitteiden osalta.
 3) Kunnilta lisää panostusta uusyrityskeskusten toimintaan. Uusyrityskeskukset synnyttävät uusia elinkelpoisia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Suomeen.

Muistin virkistämiseksi, Suomen hallituksen ohjelmassa piti olla normienpurkutalkoot. Nyt olisi työlistaa, josta voisi aloittaa.

Taru Päivike

Helsingin Yrittäjät

Hallituksen jäsen

Lopettakaa suunnitteleminen ja alkakaa tekemään

Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Suomi ei tarvitse lukumääräisesti lisää yrityksiä, mutta Suomi tarvitsee lisää yritteliäitä ja päämäärätietoisia henkilöitä, joilla on voimakas yrittämisen halu ja jotka ovat valmiita ottamaan yrittäjäriskin ja työllistämään muita omassa firmassaan. Haluan kertoa pari vinkkiä yritystoimintaa suunnitteleville.

1§. Lopettakaa suunnitteleminen ja alkakaa tekemään.

2§. Olen monesti kuullut, että yrittäjyys kiinnostaa, mutta perustan yrityksen a) "sitku" lapset ovat isompia, b) "sitku" asuntovelka on maksettu, c) "sitku ansiosidonnainen päättyy" d) "sitku" saan starttirahat, e) "sitku" ja "sitku". Näitä sitkutteluja riittää. Vastaavasti tuttavapiiristä löytyy yrittäjä-äitejä, jotka ovat perustaneet yrityksen, kun vauva on ollut 4 kk ikäinen. Mikään ei ole ollut yrittämisen esteenä. On olettu pankkilainaa. Tarvittaessa on hankittu lastenhoitoapua.

3§. Jos suunnittelet oikeasti yrityksen perustamista, lopeta suunnittelu ja sitkuttelu, ja aloita yrittäminen jo tänään. Suomessa yrityksen perustaminen on helppoa ja byrokratiaa on vähän. Halutessaan osakeyhtiön voi perustaa netissä noin vartissa, jos hyväksyy vakiomuotoisen yhtiöjärjestyksen.

4§. Uskalla tehdä virheitä. Ihminen, joka ei koskaan tee virheitä, ei varmaankaan tee paljon mitään muutakaan. Itse olen tehnyt monia pieniä ja varmasti suurempiakin virheitä, mutta olen oppinut niistä, ja pyrin välttämään saman virheen tekemisitä uudestaan. Esim. olen palauttanut yrityksen veroilmoituksen myöhässä, saanut sen rangaistuksena veronkorotusta, mutta olen maksanut veronkorotukset ja jatkanut yrittämistä. Maailma ei tuohon kaatunut.

5§. Älä luovuta koskaan! Et koskaan epäonnistu, ennen kuin olet lakannut yrittämästä.

6§. Henkilökohtaisesti kunnioitan yrittäjää, joka on epäonnistunut, mutta silti jatkanut yrittämistä. Älä pelkää epäonnistumista. Epäonnistuminen on aivan ok.

7§. Ole ennakkoluuloton. Tykkään tästä lauseesta: Entrepreneurs don't think out of the box. They see no box. Yrittäjille kaikki unelmat ovat mahdollista. Ideoiden tappajille ja luovuuden myrkittäjille mikään ei ole mahdollista.

8§. Älä kuuntele ihmisiä, jotka eivät ole itse koskaan olleet yrittäjinä.

9§. Sinua pelotellaan konkurssilla. Yritys, jolla ei ole velkaa, ei voi joutua konkurssiin. Yritys ei joudu konkurssiin sattumalta. Yrityksellä on tällöin enemmän velkaa kuin varoja tai maksukykyä. Jossain vaiheessa velkojat voivat laittaa konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen.

10§. Älä kuitenkaan pelkää ottaa vierasta pääomaa. Se vauhdittaa yrityksen kasvua nopeammin kuin tulorahoituksen avulla.

11§. Ota oppia konkariyrittäjiltä, heillä on kontakteja ja käytännön kokemusta ammennettavana yrittämisestä. Hanki yrittäjämentori!

12§. Jos vuokraat yrityksellesi toimitiloja, pyri tekemään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Määräaikaisesta vuokrasopimuksesta et pääse eroon kuin maksamalla, vaikka liiketoiminta ei käynnistyisikään.

13§. Jos yrittäjyys vaikuttaa pelottavalta möröltä tai vaaralliselta loikalta tyhjyyteen. Se voi olla sitä, jos ruokit itse omassa päässäsi tällaista ajattelumallia. Elefantinkin voi syödä, aloita pala kerrallaan, vaikka syömällä häntä ensin.

14§. Lopeta valittaminen. Itse en ole koskaan valittanut veroista enkä mistään muustakaan yrittämisen niinsanotusta esteestä. Jos olet valittaja, niin valita. Jos olet yrittäjä, niin yritä! Jos et voi vaikuttaa asiaan, älä valita. Jos haluat vaikuttaa asiaan, lopeta silti valittaminen, lähde politiikkaan, lobbaa asiaa ja tee asialle jotakin konkreettista.

15§. Olettele rakastamaan myyntityötä. Toimitusjohtaja on yrityksen tärkein myyjä. Hän myy yrityksensä palveluja 24/7.

16§. Asiakas on kuningas. Kuuntele asiakastasi. Mittaa asiakaspalautetta. Kanta-asiakas ansaitaan.

17§. Jos lähdet partneriksi, tee aina osakassopimus. Jälkikäteen asioista, kuten osakkeiden luovutushinnasta, aktiivisesta roolista yhtössä tai kilpailukiellosta, on vaikea sopia.

18§. Ota yrityksellesi oikeusturvavakuutus.

19§. Pidä kiinteät kulut minimissä. Erityisesti alkavan yrittäjän on vihattava kiinteitä kuluja. Muuttuvat kulut ovat ok. Kiinteät kulut juoksevat kesälomallakin, vaikka ei olisi mitään yritystoimintaa. Muuttuvia kuluja tulee yritystoiminnan volyymin mukaan.

20§. Vaali yrityksesi brändiä. Laita IPR-perusasiat kuntoon: varaa yritykselle domain, rekisteröi aputoiminimi ja laita tavaramerkkihakemus vireille.

20§. Yrittäjä tarvitsee hyvän tiimin ympärilleen. Henkilöstöstä on pidettävä hyvää huolta. Ihmiset ovat yrityksen ainoa voimavara. Koneita, laitteita ja toimitiloja on helppo hankkia, leasata tai vuokrata. Henkilöstön rekrytointiin, kouluttamiseen ja kehittämiseen pitää panostaa.

21§. Älä kuitenkaan maksa henkilöstölle lomarahoja, vaan sen sijaan maksa henkilökunnalle bonuksia hyvin tehdystä työstä ja palkitse ahkeria työntekijöitä rahapalkan lisäksi myös ei-taloudellesilla palkitsemisella.

22§. Et voi ulkoistaa sitä, mitä et ymmärrä. Näin ollen opettele yrityksen talousasioiden perusteet esimerkiksi suorittamalla yrittäjän ammattitutkinto tai tiiviisti osakeyhtiön talousillassa.

Osakeyhtiön talousilta yrittäjille 15.12.2015

Suomi menestyy yrittäjyydellä, työtä tekemällä ja viennillä

Mikään kansakunta ei ole menestynyt kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Tähän lisäisin myös viennnin.

Yrityskannan uusiutuminen on nopeaa Helsingin alueella. 25 % yritysten kotipaikoista on Helsingissä. Helsinki on Suomen tärkein yrityskeskittymä. Samalla Helsinki on Suomen startup keskus. Biotalous, kaivannaistalous ja matkailutalous sijaitsevat Helsingin ulkopuolella.

Suuret yritykset tarvitsevat enemmän startup yrityksiä kuin startup yritykset suuryrityksiä. Kutsun tätä spinn-inn ilmiöksi. 

Suomi on riippuvainen viennistä ja vientituloista. On selvää, että Suomi tarvitsee lisää kasvuyrityksiä ja vientiyrityksiä. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat, joten vapaakauppasopimus helpottaa suomalaisten vientiyritysten pääsyä Yhdysvaltojen markkinoille.

Startup genre on hyvin miesvaltainen ja tietoteknisintensiivinen. Startup yrittäjistä naisia on Suomessa noin 5 prosenttia. 

Metropolialueen kasvu edellyttää 200.000 työpaikkaa selvitäkseen kestävyysvajeesta. Luku on sama kuin kansakunnan luku. 

Työpaikkojen pitää kasvaa suhteessa asukasluvun kasvuun. 

Resepti:

1) Malmin lentokentän alueen yritykset on säilytettävä. Lentoliikenteen osuus BKT:sta on 4 %. Helsinki-Malmin lentokenttää tulee kehittää, jotta voimme kouluttaaa suomalaisia lentäjiä kasvavalle toimialalle. Rakennuskielto alueelta tulee poistaa. Toimiva lentokenttä lisää Helsingin saavutettavuutta.

2) Jos Suomessa jokainen pk-yritys työllistää yhden työntekijän, niin meillä on 200.000 vähemmän työttömiä.

3) Asuntorakentamista tulee kiirehtiä mm. Östersundomiin. Tällä on työllistävä vaikutus rakennusalalle.

4) Satama tavaraliikenne on hieman piristynyt ja kasvanut maltillisesti. Kasvua oli noin 6 % vuonna 2013 ja noin 5 % vuonna 2014. Satamien ahtaajien lakot ovat kuitenkin aiheuttaneet taloudellisia vahinkoja teollisuudelle. Laittomat lakot on saatava kuriin. Lakkojen sanktioiden määrä suuremmiksi ammattiyhdistyksille. Rikkidirektiivi aiheuttaa teollisuudelle 600 miljoonan lisälaskun ja heikentää kilpailukykyä.

5) Helsingin kaupungin on lisättävä hankintojen (tavaraostot ja palveluostot) osuutta kotimaisilta yksityisltä yrityksiltä. Tämä onnistuu hankintalakia kehittämällä.Tällä hetkellä ulkoisia hankintoja on noin 43 %, joista suurin osa on palvelujen ostoa. 

6) Helsingin keskusta tarvitsee kivijalkaliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita. Terassit elävöittävät Helsingin kaupunkia ja lisäävät kaupungin vetovoimaisuutta. Ravintola-alan terassilupia ja muita lupia pitää helpottaa.

7) Uusyrityskeskuksiin pitää kunnissa panostaa lisää pelimerkkejä. Uusyrityskeskusten kautta perustetut yritykset ovat kannattavia. Uusyrityskeskusten kautta perustetuilla yrityksillä on nopeita vaikutuksia yrittäjyyden edistämisessä.

8) Suomeen tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen tulee tällä hetkellä noin 5000 työperäistä maahanmuuttajaa. Olen pohtinut, että määrä voisi olla jopa 15.000 työperäistä maahanmuuttajaa, jotta saadaan Suomen huoltosuhde korjattua. Osaavan ja koulutetun työvoiman maahanmuuttajat toivotan Suomeen tervetulleeksi silloin, kun heillä on valmiina työpaikka, johon tulla Suomeen työskentelemään. Suomi hyötyy tästä, koska nämä tekevät ahkerasti töitä ja maksavat ansiotuloverot Suomeen. Suomalaiset eivät suostu tekemään matalapalkka-alan töitä esim. kurkkujen ja tomaattien poimintaa (esim. Närpiön kasvihuoneissa), bussikuljettajan ja siivousalan töitä, joten on varsin perusteltua, että kasvihuoneisiin, bussikuljettajiksi ja siivousalalle saadaan ulkomaista työvoimaa. Samoin hoitoalalla on myös pulaa työntekijöistä.

Ensin täytyy leipoa kakku, jotta sitä voidaan jakaa.

Luovan talouden edistämisen teesejä

EU:n Vihreässä Kirjassa korostetaan, että luovuudelle ja innovoinnille on luotava sellaiset edellytykset, jossa luova talous pysyy kilpailukykyisenä ja luo työpaikkoja ihmisille. Olen osaltani yrittänyt pohtia keinoja, miten Suomessa voidaan kannustaa luovan talouden yrittäjyyttä ja työntekoa. Verotuksella ja sosiaaliturvan ajantasaistamisella saadaan aikaan hienosäätöä kohti luovien alojen työllistävää vaikutusta. Muutamat teesit ovat täysin realistisia ja helposti toteutettavissa, jos tahtoa asioiden edistämiseksi löytyy.

Kaikilla yrittäjillä sama yhtenäinen arvonlisäverokanta 21%

Arvolisäverotus on Suomessa liian poukkoilevaa. Kaikkien toimialojen arvonlisäverokanta yhtenäistettävä esimerkiksi 21 prosenttiin.  Nyt esimerkiksi ohjelmatoimistoilla 0%, kirjoilla 8 % (9 %), elintarvikkeilla 12 % (13 %) ja kosmetologipalveluissa 22% (23 %). Helpottaa myös luovan alan yrittäjien arkea (kassajärjestelmät, kirjanpito, alv-tilitykset), kun on vain yksi kaikille sama ALV 21 %. Tanskassa arvonlisäverokanta on 25 % kaikilla toimialoilla. AVL on välillinen vero, mikä on siinä mielessä hyvä ja kaikille tasapuolinen kulutusvero, koska jokainen kuluttaja voi itse vaikuttaa, miten paljon yrityksen tuotteita tai palveluita ostaa. 

Tekijänoikeustulojen ja Teosto-tulojen pitää kerryttää sosiaaliturvaa

Naisia on paljon luovan työn tekijöinä. Luovan työn tekijöille merkitystä olisi sillä, että tekijänoikeustulot kerryttäisivät sosiaaliturvaa. Tekijänoikeustulojen pitäisi kerryttää sosiaaliturvaa. Säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille musiikin julkisesta esittämisestä maksettuja Teosto-tuloja verotetaan kuten ansiotuloja, mutta ne eivät kuitenkaan kerrytä sosiaaliturvaa (esim. äitiysraha). Yritykselle maksettavat tekijänoikeuspalkkiot taas puolestaan ovat arvonlisäverottomia.

Yhteisöverokantaa laskettava 24 %

Yritysten yhteisöverokantaa on  laskettava alemmaksi. Nyt yhteisöverokanta on 26 %, se pitäisi laskea suunnilleen 24 %:iin siksi, että (kasvu)yrityksille jää enemmän rahaa investoida tulorahoituksella eikä velkarahalla.

Verotuksen täytyy kannustaa työntekoon

Luovan talouden yrittäjiä ja työntekijöitä koskettaa enemmän tuloverotus. Tuloverotusta on pyrittävä alentamaan maltillisesti, jotta verotus kannustaa ihmisiä työntekoon. Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen tuloveroprosentti on n. 27 % ja pääomatuloverokanta 28%. Vastaavasti pääomatuloverotusta voidaan nostaa nykyisestä 28 %:sta 30 %:iin.

Freelancereiden asemaa parannettava

Freelancerit toimivat ilman pysyvää työsuhdetta. Yleisemmin freelancereina toimivat kulttuurialan työntekijät, esimerkiksi vapaat toimittajat, vapaat näyttelijät ja vapaat valokuvaajat. Tällä hetkellä meillä on kahdenlaisia freelancereita: yrittäjän statuksella olevia freelancereita (joilla on Y-tunnus) sekä freelancer-verokortilla toimivia työntekijöitä. Jos ei-työsuhteinen palkkiota saava freelancer haluaa lopettaa freelancer-toiminnan ja siirtyä työvoimatoimistoon työnhakijaksi, hänen tulisi luopua työvölineistään. On lähtökohtaisesti täysin absurdi vaatimus, että esimerkiksi vapaa toimittaja luopuisi käytönnössä vaikkapa tietokoneestaan, voidakseen päästä työnhakijaksi. Verokortilla toimivien freelancereiden sosiaaliturvaa täytyy ajatasaistaa.  Tulevaisuudessa trendinä tulee olemaan nanoyrittäjyys, kun hallitus pystyy tunnustamaan tällaisen kolmannen tien kulkijan roolin. 

Nanoyrittäminen luo uutta työtä ja joustavuutta

Pauli Vahteran mukaan nanoyritys on yritys, joka työllistää yleensä vain yrittäjän itsensä. Joskus ehkä satunnaisesti yhden muun. Tämä toinen voi olla perheenjäsen, ulkopuolinen, ystävä ja/tai hyvä ammattilainen. Nanoyrittäjä on samalla yrittäjä ja kuin itsenäinen palkansaaja. Ammatinharjoittajakin hän voi olla, vaikka tämä juridinen määritelmä on vanhentunut. Ammattiyhdistysliikkeen tulisi tukea nanoyrittäjiä, koska palkansaajien määrä tulevaisuudessa joka tapauksessa vähenee.

Siirrytään maksuperusteiseen verotukseen

Nyt yrittäjä maksaa ennakkoverot ja toisinaan arvonlisäverot ennakkona, vaikka asiakas ei välttämättä ole maksanut laskuaan yritykseen. On siirryttävä kassavirran verottamiseen ja kassavirtakirjanpitoon.

Vanhemmuuden kustannukset jaettava tasan naisen ja miehen työnantajien kesken

Nuoret naiset eivät yksinkertaisesti uskalla hankkia lapsia. Naisvaltaisilla toimialoilla ei ole tarpeeksi kannusteita lisätä nuoria naisia työsuhteeseen, koska heidän äitiysvapaan kustannukset aiheuttavat yritykselle jopa 10.000 euron kulut (sijaisen rekrytointi, perehdytys ja palkkaus, lomapalkka, sairauspoissaolot...) 

Kahden Paulin seurassa

Olen aina viihtynyt itseäni viisaampien seurassa. Tällä viikolla minulla oli erityinen mahdollisuus tavata kaksi Paulia: Pauli K Mattila (Keskuskauppakamari) ja Pauli Vaahtera. Molemmat herrat ovat sellaisia talouselämän guruja ja ajattelijoita, joita arvostan ja joita en ollut aikaisemmin sattunut kohtaamaan, mutta joiden luennoilla olisin halunnut istua jo aikaisemmin vaikka opiskeluaikana. Mutta nyt tapasin kyseiset Paulit yhdellä kertaa, kun he pitivät Ekonomiliiton ja TEK:n yrittäjäneuvottelukunnalle spesiaaliesitelmät osinkoverotuksesta ja muutenkin yrittäjyyden epäkohdista. Yli kaksi tuntia vierähti Paulien seurassa. Omasta mielestäni voin vakuuttaa olevani omista asioista lähes samaa mieltä vaikkapa Pauli K Mattilan ja Pauli Vaahteran kanssa.

Kun tavoitteena on tehdä teesejä Suomen hallitukselle akateemisen yrittäjyyden epäkohdista ja yrittäjyyden esitämisen keinoista, niin näiden Paulien esitelmien sisällöillä tulee olemaan melkoisen suuri vaikutus tulevaan Akavalaisten Sefen ja TEK:n teeseihin yrittäjyysohjelmaksi.

Ensinnäkin kannatan sitä, että Suomessa on arvonlisäverojärjestelmä. ALV tuo valtion budjettiin tuottoja noin kolmasosan. Se on hyvä vero, koska se on kaikille kansalaisille tasapuolinen. Jokainen voi itse vaikuttaa, miten paljon tuotteita tai palveluita käyttää. Yrittäjien näkökulmasta on keskeistä, että Suomeen saadaan yksi kaikille toimialoille yhtenäinen ja sama arvonlisäverokanta. Nyt kun esimerkiksi hierojilla ALV on 0%, kampaajilla 8% ja kosmetologeilla 22%, on selvää, että eri toimialat ja ammatinharjoittajat eivät ole samalla viivalla. Suomen yleinen alv voisi olla 21 %. Tätä tulee ehdottamaan myös Ekonomiliiitto ja TEK. Tanskassa on yhden ALV:n malli (alv on 25 %) ja se on hyvin selkeä kaikille osapuolille.

Nykyinen pääomaverotulojen verokanta on 28 %. Alan kallistua yhä enemmän siihen, että pääomatuloja pitää verottaa hieman enemmän, ehkä 30 %, valtion talouden tasapainottamiseksi. Yksi fakta, jota kukaan kansanedustaja tai ministeri ei uskalla sanoa ääneen on, että eläkeläisillä on paljon varallisuutta, jota valtio haluaa päästä verottamaan. Eläkeläisten "laiskat" kiinteistösijoitukset ovat yksi esimerkkki. Eläkeläisille tulee pääomatuloja kiinteistösijoituksista ja suorista osakesijoituksista. Tähän kasvavan eläkeläismassan verottamiseen valtio haluaa päästä yhä tiiviimmin. Yrittäjyyden näkökulmasta pienyrittäjien on järkevää ottaa yrityksestä mahdollisimman suuri osuus ansiotuloina, ei siis osinkoina. Jostain käsittämättömästä syystä suurella yleisöllä, ja alkavilla yrittäjillä varsinkin, on edelleen sellainen harhakäsitys, että osinkojen nostaminen on verotonta. Verotonta osinkoa ei yrittäjälä ole olemassakaan. Yritys maksaa voitostaan yhteistöveroa ensiksi 26 %. Jos sen jälkeen yhtiökokous päättää jakaa osinkoa osakkeenomistajille, niin pääomatuloista osakkaat eli omistajat maksavat veroa 28 %. Veroa on maksettu siis 46,72 %. Osinkojen veroton osuus on 9 % yrityksen nettovarallisuudesta.

Kannatan ansiotuloverotuksen maltillista keventämistä sen takia, että verotuksen pitää kannustaa kansalaisia työtekoon eikä joutenoloon. Pauli K Mattilan mukaan keskimääräinen ansiotuloverokanta Suomen kansalaisilla on 27 % eli matalampi kuin pääomatuloveroista maksettava 28 %.

Mikäli Suomeen halutaan enemmän kasvuyrityksiä, yhteisöverokantaa tulee laskea alemmaksi. Useissa kasvuyrityksissä kasvun haasteena on vaihto-omaisuus. Kun yrityksen tilauskanta suurenee, on pakko pitää suurta tavaravarastoa eli vaihto-omaisuuden määrä kasvaa yhtiössä. Useiden kasvuyrityksiksi kutsuttujen yritysten varastossa on kuitenkin tavaraa, jota kukaan ei halua ostaa. Mutta vaihto-omaisuus maksaa yritykselle. Jos aidosti halutaan tukea suomalaisia kasvuyrityksiä, niin yrityksen talouteen on olemassa täsmäaseena yhteisöverokannan alentaminen. Sen sijaan että kasvuyritys joutuisi ottamaan vierasta pääomaa rahoittamaan kasvuaan (ja sitä suurta varastoa jota kukaan ei osta) niin tehokkaampaa on alentaa yhteisöveroa vaikkapa 24 %:iin. Se että yritys ei maksa tuloksestaan niin paljon yhteisöveroa, edistää kasvuyritysten syntymistä.

Sen sijaan yksi yrittäjien arkea helpottava asia olisi, että arvonlisäverojen maksaminen valtiolle muuttuisi maksuperusteiseksi. Oikea termi on kassavirtaverotus. Kannatan lämpimästi sitä, että yrittäjien etupainotteisesta verotuksesta siirrytään maksuperusteiseen verotukseen.

No, tässä on tälle illalle tarpeeksi tekstiä. Jatkoa tulossa yrittäjien aseman parantamiseksi.