Toimiiko sinun yhtiössä hyviä omistajia vai pahoja omistajia?

Liike-elämässä on tullut vastaan niin hyviä kuin huonoja omistajia. Kokemuksen kautta olen huomannut, että osakkaiden rooli vaihtelee ”hyvä omistaja” ja ”paha omistaja” roolien välillä. Silti jaksan yllättyä, miten erilaisia käytäntöjä yhtiöissä on koskien ”hyviä omistajia” ja ”pahoja omistajia”.

Talousoikeutta opiskelleena olen riittävän hyvin perehtynyt Suomen osakeyhtiölain mukaisiin vähemmistöosakkaiden oikeuksiin. Vähemmistöosakkaan statukseen pääsee, kun on 10 % tai enemmän välitön tai välillinen osakeomistus yhtiössä. Vähemmistöosakkeenomistajalla on tiettyjä oikeuksia, kuten puhevalta yhtiökokouksessa. Lisäksi vähemmistöosakkaalla on oikeus vaatia osinkoa, kun yhtiön tulos on voitollinen. Vähemmistöosakkaalla on puheoikeus yhtiökokouksessa, mutta ei muuta oikeutta saada yhtiön johdolta  vaikkapa kirjanpidon raportteja, siis muuta kuin yhtiökokouksessa esitettävä tilinpäätösaineisto ja mahdollinen toimintakertomus tuottavat informaatiota. Vähemmistöosakkailla on oikeus esittää johdolle kysymyksiä yhtiökokouksessa, mutta kaikkeen ei johdolla voi olla valmista vastausta yhtiökokouksessa. Tällöin kysymyksiin on vastattava 2 viikon kuluessa. Kaikki vähemmistöosakkaat eivät toimi yhtiön edun mukaisesti. Mikä on erittäin valitettavaa.

Hyvä omistaja ajattelee aina ensisijaisesti yhtiön etua ja mainetta pitkällä tähtäimellä , eikä omansa, perheensä tai lähipiirinsä etua.  Hyvän omistajan periaatteena ja ajattelutapana on ”miten tästä selvitään mahdollisimman hyvin, jottei yhtiön maine asiakkaiden, sidosryhmien tai henkilökunnan silmissä kärsi”. Hyvä omistaja on usein kärsivällinen sijoittaja. Maksusaataviaan hyvä omistaja odottaa kärsivällisesti. Tarvittaessa hyvä omistaja pääomalainoittaa yhtiötä kohtuullisella vuosikorolla. Hyvä omistaja toimii yritysjohdon sparrauskumppanina rakentavasti. Hyvä omistaja esittää rakentavia kehitysehdotuksia pyyteettömästi. Hyvä omistajaa vaatii toki osinkoja, mutta vain jos yrityksen maksukyky sallii osingonmaksun. Hyvän omistajan oma talous on kunnossa (luottotiedot ok, ei liiketoimintakiellossa). Hyvä omistaja kertoo verkostossaan yrityksen palveluista ilman välitöntä hyötymistarkoitusta. Hyvä omistaja pidättäytyy nostamasta yhtiöstä palkkaa jos yhtiön maksukyky ei salli palkanmaksua. Hyvä omistaja keskittyy yrityksen arvon nousuun pitkällä tähtäimellä.

Hyvä omistaja ajattelee yhtiön etua ja ymmärtää, miten yrityksen maksut on priorisoitava. Ensin maksetaan henkilöstön palkat, sitten toimitilojen vuokrat, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset verottajalle, sitten vakuutukset ja tämän jälkeen vasta muut laskut ja viimeisenä maksut omistajille.

Paha omistaja on yleensä äärimmäisen ahne ja ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan ja toissijaisesti perheensä etua. Yhtiön etua hän ei ajattele lainkaan. Pahan omistajan ajattelutapana ja tunnuspiirteenä onkin,  ”miten minä tästä voin hyötyä vieläkin enemmän?”. Paha omistaja ei tosiasiallisesti osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan. Paha omistaja uhkailee tai kiristää yrityksen johtoa eri tavoin. Paha omistaja on psykopaattisen valehtelun mestari, hän valehtelee yhtiön johdolle hyötymistarkoituksessa. Paha omistaja sekoittaa toisiinsa liikekumppanuudet ja ystävyyssuhteet. Paha omistaja vaatii yhtiökokouksessa osinkoja, vaikka yhtiön maksukyky ei olisi kunnossa. Samoin paha omistaja vaatii yhtiöstä palkkaa, vaikka yhtiön kassa ei kestä palkanmaksua. Mikäli pahalla omistajalla on maksusaatavia yhtiöltä, niin hän perii kiskurikorkoa maksusaatavien pääomasta. Syynä pahan omistajan ala-arvoiseen käytökseen voi olla yritystoiminnan kokemattomuuden lisäksi pahan omistajan huono taloudellinen tilanne,  joka johtaa kärsimättömään toimintaan ja johdon uhkailuun. Paha omistaja voi olla myös liiketoimintakiellossa. Muiden osakkaiden olisi syytä tarkistaa, ovatko luottotiedot kunnossa. Paha omistaja on kuin susi lampaiden vaatteista. Hän voi kertoa verkostossaan yrityksen palveluista, mutta vaatii tästä välitöntä kompensaatiota tai provisiota yhtiöltä.

Tämän tekstin tarkoitus on herätellä yrittäjiä pohtimaan, millaisia omistajia sinun yhtiössäsi on. Parhaimmillaan paha omistaja voi toimia kasvun moottorinakin, mutta toisinaan paha omistaja aiheuttaa yhtiölle ainoastaan taloudellista ja imagollista vahinkoa.

Toivotan menestyksellistä uutta vuotta 2017 kaikille yrittäjille!

Ei kiitos pörssiyhtiöiden hallituksen sukupuolikiintiöille

EU ehdottaa pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin kiintiötä aliedustetulle sukupuolelle eli käytännössä naisille. Kiintiö koskisi yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 250 ihmistä ja joiden liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. Suomessa kriteerit täyttäviä pörssiyrityksiä on tietojeni mukaan 97 kpl, joita EU:n ehdottama sukupuolikiintiö koskisi.

Nykytilanne Suomessa: Lokakuun 2011 puolivälissä Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä oli 124. Naisia on 28 prosenttia suurten listayhtiöiden hallituksissa Suomessa. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on 18 prosenttia.


Pörssiyhtiöiden uusi hallinnointikoodi suosittaa hallituksiin vähintään yhtä naista. Kaikkien suurten listayhtiöiden hallituksissa on vähintään yksi nainen. Kokonaan naiset puuttuvat 27 pörssiyhtiön hallituksesta. Se on 22 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä.

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on lisääntynyt suomalaisyrityksissä. Lokakuussa 2012 pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa oli 36 naista, kun vuotta aikaisemmin naisia liiketoimintojen johdossa oli 26. Tasa-arvoisempaan suuntaan mennään yritysten omistajien itsesäätelyn avulla. Toisaalta vain yksi nainen on pörssiyhtiön toimitusjohtajana.

Vuodesta 2006 alkaen Norjassa on ollut voimassa laki, jolla kannustetaan valitsemaan hallituksiin vähintään 40 prosenttia naisia. Norjassa yritystä voidaan rankaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla. Norjassa naisia oli pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 15 prosenttia.

Lähtökohtaisesti elinkeinoelämä hyppii tasajalkaa jo kuullessaan sanan kiintiö. Naisyrittäjyyskeskus edistää yrittäjyyttä ja vapaata markkinataloutta, jossa firman omistajan etu on saada parhaat henkilöt hallitukseen, sukupuolesta riippumatta. Useimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin on mahdollista löytää päteviä naisia, mutta nämä osaavat naiset on tuotava esille hallitusten miesvaltaisille nimitystoimikunnille.

Board Professionals BPF Finland on naisjohtajien verkosto, joka on perustettu kymmenisen vuotta sitten kehittämään hyvää, ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista hallitustyöskentelyä sekä edistämään hallitusten monimuotoisuutta. Board Professionals BPF Finland –verkoston tavoitteena on nostaa esiin osaavia ja kokeneita naisjohtajia, joilla on valmiudet hallitustyöhön.

On olemassa myös riski, että kiintiöiden tullessa voimaan, nykyisiäkin, omilla meriiteillään paikkansa ansainneita, alettaisiin vähättelemään vain kiintiönaisina. Esimerkkinä olkoon hallitusammattilainen Sari Baldauf, joka on omilla meriiteillään päässyt mm. IT-yritys F-Securen hallitukseen (jo vuodesta 2005 alkaen) ja Fortumin hallituksen puheenjohtajaksi ilman kiintiönaisen leimaa.

Pörssiyritysten hallituksissa naisten edustusta oleellisempana näen naisten edustuksen lisäämisen miesvaltaisille opiskelualoille ja päinvastoin.  Jos naisia halutaan taloudellisen vallan huipulle, täytyy naisia alkaa kannustamaan opiskelemaan esim. tekniikan aloille yhä voimakkaammin.

En missään tapauksessa toivo oppilaitoksiin tai korkeakouluihin myöskään sukupuolikiintiöitä, vaan aliedustetun sukupuolen normatiivista kannustusta opiskelemaan sukupuolelle epätyypillisiä aloja. Ihmisten perusoikeuksiin kuuluu valita itse se ala, jota haluaa opiskella. Vastaavasti yritysten omistajien perusoikeuksiin kuuluu itse valita parhaat ja pätevimmät osaajat ja asiantuntijat juurikin pörssiyritysten hallituksiin.

Kysymys on asenteista ja odotuksista. Naisilla on jo nyt mahdollisuus hakea opiskelemaan lentäjäksi, automekaanikoksi, sähköasentajaksi, sotatieteitä Maanpuolustuskorkeakouluun tai tekniikan aloja aivan kuten miehet voivat hakeutua opiskelemaan kosmetologiksi, parturi-kampaajaksi, lastentarhanopettajaksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitotieteitä ja opettajakorkeakouluun. Pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolikiintiöt eivät edusta modernin markkinatalouden periaatteita.

Suomessa on totuttu toimimaan kiintiöiden kanssa vuodesta 1995, jolloin tasa-arvolakiin lisättiin säädös sukupuolikiintiöistä koskien kaikkia julkishallinnon toimielimiä, myös kunnallisia yhtiöitä (lukuunottamatta kunnanvaltuustoja.) Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on ollut, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Menen tiistaina 15.1.2013 Oikeusministeriöön Naisyrittäjyyskeskuksen edustajana kuultavaksi tästä pörssiyritysten hallitusten kiintiöpaikoista. Näin ollen aion Oikeusministeriössä vastustaa aliedustetun sukupuolen kiintiöpaikkoja pörssiyhtiöiden hallituksissa. Uskon markkinatalouden itsesäätelyn ja kannatan normatiivia ohjeistuksia pörssiyhtiöiden hallituksen kokoonpanon monimuotoisuuden puolesta, kiintiöitä ja sanktioita en hyväksy.