Toimiiko sinun yhtiössä hyviä omistajia vai pahoja omistajia?

Liike-elämässä on tullut vastaan niin hyviä kuin huonoja omistajia. Kokemuksen kautta olen huomannut, että osakkaiden rooli vaihtelee ”hyvä omistaja” ja ”paha omistaja” roolien välillä. Silti jaksan yllättyä, miten erilaisia käytäntöjä yhtiöissä on koskien ”hyviä omistajia” ja ”pahoja omistajia”.

Talousoikeutta opiskelleena olen riittävän hyvin perehtynyt Suomen osakeyhtiölain mukaisiin vähemmistöosakkaiden oikeuksiin. Vähemmistöosakkaan statukseen pääsee, kun on 10 % tai enemmän välitön tai välillinen osakeomistus yhtiössä. Vähemmistöosakkeenomistajalla on tiettyjä oikeuksia, kuten puhevalta yhtiökokouksessa. Lisäksi vähemmistöosakkaalla on oikeus vaatia osinkoa, kun yhtiön tulos on voitollinen. Vähemmistöosakkaalla on puheoikeus yhtiökokouksessa, mutta ei muuta oikeutta saada yhtiön johdolta  vaikkapa kirjanpidon raportteja, siis muuta kuin yhtiökokouksessa esitettävä tilinpäätösaineisto ja mahdollinen toimintakertomus tuottavat informaatiota. Vähemmistöosakkailla on oikeus esittää johdolle kysymyksiä yhtiökokouksessa, mutta kaikkeen ei johdolla voi olla valmista vastausta yhtiökokouksessa. Tällöin kysymyksiin on vastattava 2 viikon kuluessa. Kaikki vähemmistöosakkaat eivät toimi yhtiön edun mukaisesti. Mikä on erittäin valitettavaa.

Hyvä omistaja ajattelee aina ensisijaisesti yhtiön etua ja mainetta pitkällä tähtäimellä , eikä omansa, perheensä tai lähipiirinsä etua.  Hyvän omistajan periaatteena ja ajattelutapana on ”miten tästä selvitään mahdollisimman hyvin, jottei yhtiön maine asiakkaiden, sidosryhmien tai henkilökunnan silmissä kärsi”. Hyvä omistaja on usein kärsivällinen sijoittaja. Maksusaataviaan hyvä omistaja odottaa kärsivällisesti. Tarvittaessa hyvä omistaja pääomalainoittaa yhtiötä kohtuullisella vuosikorolla. Hyvä omistaja toimii yritysjohdon sparrauskumppanina rakentavasti. Hyvä omistaja esittää rakentavia kehitysehdotuksia pyyteettömästi. Hyvä omistajaa vaatii toki osinkoja, mutta vain jos yrityksen maksukyky sallii osingonmaksun. Hyvän omistajan oma talous on kunnossa (luottotiedot ok, ei liiketoimintakiellossa). Hyvä omistaja kertoo verkostossaan yrityksen palveluista ilman välitöntä hyötymistarkoitusta. Hyvä omistaja pidättäytyy nostamasta yhtiöstä palkkaa jos yhtiön maksukyky ei salli palkanmaksua. Hyvä omistaja keskittyy yrityksen arvon nousuun pitkällä tähtäimellä.

Hyvä omistaja ajattelee yhtiön etua ja ymmärtää, miten yrityksen maksut on priorisoitava. Ensin maksetaan henkilöstön palkat, sitten toimitilojen vuokrat, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset verottajalle, sitten vakuutukset ja tämän jälkeen vasta muut laskut ja viimeisenä maksut omistajille.

Paha omistaja on yleensä äärimmäisen ahne ja ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan ja toissijaisesti perheensä etua. Yhtiön etua hän ei ajattele lainkaan. Pahan omistajan ajattelutapana ja tunnuspiirteenä onkin,  ”miten minä tästä voin hyötyä vieläkin enemmän?”. Paha omistaja ei tosiasiallisesti osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan. Paha omistaja uhkailee tai kiristää yrityksen johtoa eri tavoin. Paha omistaja on psykopaattisen valehtelun mestari, hän valehtelee yhtiön johdolle hyötymistarkoituksessa. Paha omistaja sekoittaa toisiinsa liikekumppanuudet ja ystävyyssuhteet. Paha omistaja vaatii yhtiökokouksessa osinkoja, vaikka yhtiön maksukyky ei olisi kunnossa. Samoin paha omistaja vaatii yhtiöstä palkkaa, vaikka yhtiön kassa ei kestä palkanmaksua. Mikäli pahalla omistajalla on maksusaatavia yhtiöltä, niin hän perii kiskurikorkoa maksusaatavien pääomasta. Syynä pahan omistajan ala-arvoiseen käytökseen voi olla yritystoiminnan kokemattomuuden lisäksi pahan omistajan huono taloudellinen tilanne,  joka johtaa kärsimättömään toimintaan ja johdon uhkailuun. Paha omistaja voi olla myös liiketoimintakiellossa. Muiden osakkaiden olisi syytä tarkistaa, ovatko luottotiedot kunnossa. Paha omistaja on kuin susi lampaiden vaatteista. Hän voi kertoa verkostossaan yrityksen palveluista, mutta vaatii tästä välitöntä kompensaatiota tai provisiota yhtiöltä.

Tämän tekstin tarkoitus on herätellä yrittäjiä pohtimaan, millaisia omistajia sinun yhtiössäsi on. Parhaimmillaan paha omistaja voi toimia kasvun moottorinakin, mutta toisinaan paha omistaja aiheuttaa yhtiölle ainoastaan taloudellista ja imagollista vahinkoa.

Toivotan menestyksellistä uutta vuotta 2017 kaikille yrittäjille!

Pienkonsernit helpottamaan pienyrittäjien taakkaa

Nyt kun monessa osakeyhtiössä on käsillä yhtiökokousten organisointi, niin ajattelin kirjoittaa pari sanaa pienkonsernin johtamisesta ja osinkojen jakamisesta.

PIENKONSERNI

Pienkonsernien tulemisen taustalla on keventää pienyrittäjien hallinnollista taakkaa.

Kirjanpitolain piti muuttua 1.1.2016 siten, että pienkonsernin ei tarvitse enää laatia konsernitilinpäätöstä.

Pienkonserniksi lasketaan konsernit, joissa ei täyty seuraavat rajat:

1) taseen loppusumma 6 000 000 euroa

2) liikevaihto 12 000 000 euroa

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Kirjanpitolain uudistus piti tulla siis voimaan niin, että sitä saa soveltaa jo 2015 vuoden tilinpäätöksiin, jos ne laaditaan tämän vuoden puolella. 

Nyt kuitenkin tuli tietoon, että konsernitilinpäätöstä ei välttämättä voikaan jättää laatimatta vielä 2015 vuodelta. 

Osakeyhtiölain päivitys oli kuitenkin myöhästynyt niin, että uudistunutta lakia ei voida soveltaa vielä 2015 vuoden tilinpäätöksisssä.

Osakeyhtiölain mukaan konsernitilinpäätös pitäisi laatia (myös pienkonsernissa), jos yhtiö jakaa osinkoa.

Käytännössä pohdittavaksi jääkin, että jos emoyhtiö jakaa osinkoa, niin täytyy laatia konsernitilinpäätös.

Jos taas emoyhtiö ei jaa osinkoja, ei OYL:n mukaan tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä.

OSAKEYHTIÖN OSINGONMAKSU

Osakeyhtiön tarkoitus on joka tapauksessa tehdä voittoa ja jakaa osinkoja osakkeenomistajalle tai -omistajille. Näin ollen olisi suorastaan rikollista jättää osingot jakamatta, mikäli taseessa on jakokelpoisia varoja. 

Toisaalta pitäisi myös varmistaa, että osingonjako ei aiheuta maksukyvyttömyyttä tarkastelemalla yhtiön tilannetta nyt yhtiökokousten päätöshetkellä.

Ns. edullisella verotuksella osingoista 25% on veronalaista pääomatuloa (josta vero 30%) ja loput verovapaata. Edullisesti voi jakaa 8 % nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus saadaan laskettua, kun yrityksen varoista vähennetään yrityksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat.

Usein palveluyrittäjien tase on kevyt, eikä nettovarallisuutta ole taseeseen karttunut.

NETTOVARALLISUUDEN KASVATTAMINEN

Nettovarallisuutta voi kuitenkin alkaa kasvattamaan. Yksi tapa kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on omien toimitilojen ostaminen. Toinen keino kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on ryhtyä hankkimaan tai perustamaan konserniin tytäryhtiöiden osakkuuksia. Nettovarallisuuden kasvattamisen tarkoituksena on parempi mahdollisuus jakaa osinkoja.

KONSERNIAVUSTUS

Konsernissa on myös mahdollisuus käyttää konserniavustusta, mikäli emo- ja tytäryhtiöiden tilikaudet ovat saman pituisia, emoyhtiö omistaa tyttärestä vähintään 9/10 osaa osakkeista ja konserniomistus on kestänyt vähintään koko vuoden. Konsernin tytäryritys voi siirtää tuloksensa emoyhtiölle.

Kansainvälisissä konserneissa onkin sitten omat etuudet. Esimerkiksi lähettämällä kirjeet oman maan sijasta vaikka Alankomaista, voidaan säästää vuoden mittaan merkittäviä summia.

Pienkonsernin yrittäjä toivottaa menestystä kevään yhtiökokouksiin :)