PK-yritysten yritystuilla on positiivisia vaikutuksia

Minulta on usein kysytty, mitä mieltä olen valtion myöntämistä yritystuista.

Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta kysymyksen vastaus vaatii tarkemman analyysin. Käsittelen tässä blogissani erikseen PK-yritysten yritystukia ja myöhemmin toisessa blogissa teollisuusyritysten yritystukia.

Selvennän tässä kirjoituksessani omasta mielestäni objektiivisesti erilaisia PK-yritysten yritystukia ja selventää niiden oletettavaa tarkoitusta.

1) PALKKATUKI on tarkoitettu työttömän työnhakijan palkkaamiseksi. Palkkatuki ei ole koskaan 100 % avustusta, vaan työttömyyden kestosta ja työllistämisen asteesta riippuen harkinnanvarainen palkkatuki kattaa 30-50 % bruttopalkasta, sivukulut tulevat bruttopalkan päälle. Jos palkattavan työttömän henkilön bruttokuukausipalkka on 2.000 €/kk, niin palkkatuen määrä on yleensä 30 % eli 600 €/kk. Yrityksen maksettavaksi jää kuitenkin 50-70 % bruttopalkasta sekä kaikki palkan sivukulut, jotka tässä  esimerkissäni 2000 € bruttopalkan tapauksessa ovat 580 €/kk. Palkan sivukulut muodostuvat mm. työeläkemaksusta (25,1 %), sosiaaliturvamaksusta (1,08 %), työttömyysvakuutusmaksusta (0,8 %), ryhmähenkivakuutuksesta, tapaturmavakuutuksesta. Palkkatuki on yksi valtion työllisyyttä edistävä tukimuoto. Mielestäni palkkatuki, jonka kesto on yleensä max. 6 kuukautta, kannustaa työttömiä ihmisiä työllisyyteen ja aktiiviseen toimintaan yhteiskunnassa. Palkkatuki rohkaisee yrittäjiä palkkaamaan uusia työntekijöitä. Palkkatukea kannattaa jatkaa. Palkkatuki on hyvä esimerkki onnistuneesta yritystukimuodosta, joita on PK-yrityksiin myönnetty.

2) STARTTIRAHA. TE-toimisto voi myöntää harkinnanvaraisesti alkavalle yrittäjälle starttirahana. Starttiraha on periaatteessa sama asia kuin toimeentulotuki. Starttiraha maksetaan suoraan yksityishenkilölle eli yrityksen perustajalle, eikä siis yritykselle. Näin ollen se ei ole puhtaasti yritystuki, vaan siihen liittyvä tukimuoto. Starttirahan kritiikkinä on esitetetty, että se pahimmillaan vääristää kilpailutilannetta hetkellisesti. Tästä johtuen kaikki toimialoilla ei voi saada starttirahaa, jos sen katsotaan merkittävästi heikentävät alueella kilpailutilannetta. Starttirahaa myönnetään 6-18 kk toimialasta riippuen. Starttiraha maksetaan TEM budjetista, toimeentulotuki maksetaan STM budjetista. Tässä tapauksessa erona on se, että starttiraha kannustaa yrityksen perustajaa yhteiskunnassa aktiiviseen toimintaan, kun taas toimeentulotuki ei kannusta ihmistä millään muotoa toimimaan yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena ja yrittäjänä, vaan passiivisesti olemaan tekemättä yhtään mitään. Starttirahan vaikutuksia on tutkittu, ja tulokset ovat olleet vähintään hyviä tai erittäin hyviä. Starttirahaa yritystukien muotona kannattaa jatkaa, jos vaihtoehtona on toimeentulotuen maksaminen passiiviselle kansalaiselle.

3) INNOVAATIOSETELI. Tekesin myöntämä innovaatiosetelin arvo on max. 5000 € + alv. Innovaatioseteli otettiin käyttöön syksyllä 2016. Raha ei kierrä ostajan tai tilaajan pankkitili kautta. Innovaatioseteli on esimerkki hyvästä yritystuesta, jota Suomen Yrittäjät on lobannut. Innovaatioseteli kannustaaa yrityksiä ostamaan ulkopuolisia palveluja. Parhaissa tapauksissa Suomen BKT kasvaa kansainvälisen toiminnan käynnistymisen ansiosta.

4) LAINAMUOTOINEN RAHOITUS. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera, joka kuuluu TEM-konserniin, myöntää  yrityksille lainaa, esim. yrittäjälainaa yrityksen osakkeiden ostamista varten tai pienlainaa alkavien yrittäjien käyttöpääomaan. Finnvera myöntää myös kansainvälistymiseen liittyvää lainaa. Tämä on erinomainen esimerkki onnistuneesta yritystuesta. Finnvera voi myöntää PK-yritykselle 5.000-50.000 € pienlainaa tai max. 100.000 € yrittäjälainaa. Aikaisemmin Finnveralla oli erikseen naisyrittäjälaina, mutta se poistettiin tasa-arvosyistä, nykyään on vain pienlaina :) Valtio ei yrityslainoissa juurikaan menetä mitään, vaan saa yrityksiltä lainan korkotuloja, samalla kuin Suomen BKT kasvaa parhaassa tapauksessa. Yrittäjien kannalta parasta on, että lainassa ei tarvita reaalivakuuksia, vaan yrittäjän nimitakaus kattaa usein noin 25 % lainamäärästä. Finnveran lainoja yrityksille tulee jatkaa.

5) VALTION TAKAUKSET. TEM-konserniin kuuluva Finnvera myöntää luottojen lisäksi myös valtion takauksia yritysluottoihin. Tämäkin on positiivinen yritystuen muoto. Se kannustaa yrityksiä parantamaa toimintaansa, koska harva osakeyhtiön hallituksen jäsenistä haluaa olla henkilökohtaisesti yrityksen lainan maksajana.

6) VEROVAPAAT KILOMETRIKORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT. Nämä valtion myöntämät verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat koskettavat sekä palkansaajia että yrittäjiä, ja ne kannustavat yrityksiä laajentamaan toimintaansa. Kannatettavia yritystukia näin ollen.

Nämä olivat esimerkkejä lämpimästi kannatettavista yritystuista. Seuraavassa blogiteksissä pureudun enemmän teollisten yritysten saamiin eritystukiin.

Byrokratia estää kasvun pk-yrityksissä

Miksi Suomessa on paljon noin 15 hengen yrityksiä? Siksi, koska kun henkilöstömäärä kasvaa kahteenkymmeneen, niin yrityksen byrokratia lisääntyy. Pitää olla työsuojeluorganisaatio, pitää ottaa käyttöön YT-neuvottelut, pitää olla tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, TYEL-vakuutusmaksut ja muut vakuutusmaksut nousevat.

Työttömyys on tällä hetkellä Suomi Oy:n suurin ongelma. Nyt herätys TEM-konserni sekä eduskunnassa kansanedustajat ja lainsäätäjät: Voisiko tämän 20 henkilöstömäärän nostaa edes 30:een, jotta nämä 15-19 hengen organisaatiot voisivat palkata 10 työntekijää lisää PK-yrityksiin.

Kun yrityksen koko kasvaa yli 20 työntekijän organisaatioksi, niin tässä on esimerkkejä, miten työnantajan velvollisuudet ja kustannukset lisääntyvät merkittävästi:

1) Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

2) YT-neuvottelut. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä koskee vähintään 20 henkeä työllistäviä yrityksiä. (tämä pitäisi nostaa 30 työntekijään!)

3) Tasa-arvosuunnitelma… Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnitelman.

4) Yhdenvertaisuussuunnitelma… Yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

5) Vakuutusmaksujen nouseminen…

Niin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kuin eduskunnan lainsäätäjät ovat todennäköisesti tietoisia, että uusia työpaikkoja voisi syntyä näihin 15-19 työntekijän yrityksiin, mutta isomman henkilöstmäärän myötä aiheutuva raskaampi byrokratia ja sen myötä tulevan työnantajan velvoitteet ovat Suomessa este pk-yritysten kasvulle. Työehtosopimusten yleissitovuudesta puhumattakaan!

Työllisyyden parantamiseksi on kolme konkreettista keinoa:

1) Yleissitovuuden poistaminen

      2) 20 työntekijä maagisen rajan nostaminen 30 työntekijään edellä mainittujen työnantajan velvoitteiden osalta.
 3) Kunnilta lisää panostusta uusyrityskeskusten toimintaan. Uusyrityskeskukset synnyttävät uusia elinkelpoisia yrityksiä ja uusia työpaikkoja Suomeen.

Muistin virkistämiseksi, Suomen hallituksen ohjelmassa piti olla normienpurkutalkoot. Nyt olisi työlistaa, josta voisi aloittaa.

Taru Päivike

Helsingin Yrittäjät

Hallituksen jäsen

Toimiiko sinun yhtiössä hyviä omistajia vai pahoja omistajia?

Liike-elämässä on tullut vastaan niin hyviä kuin huonoja omistajia. Kokemuksen kautta olen huomannut, että osakkaiden rooli vaihtelee ”hyvä omistaja” ja ”paha omistaja” roolien välillä. Silti jaksan yllättyä, miten erilaisia käytäntöjä yhtiöissä on koskien ”hyviä omistajia” ja ”pahoja omistajia”.

Talousoikeutta opiskelleena olen riittävän hyvin perehtynyt Suomen osakeyhtiölain mukaisiin vähemmistöosakkaiden oikeuksiin. Vähemmistöosakkaan statukseen pääsee, kun on 10 % tai enemmän välitön tai välillinen osakeomistus yhtiössä. Vähemmistöosakkeenomistajalla on tiettyjä oikeuksia, kuten puhevalta yhtiökokouksessa. Lisäksi vähemmistöosakkaalla on oikeus vaatia osinkoa, kun yhtiön tulos on voitollinen. Vähemmistöosakkaalla on puheoikeus yhtiökokouksessa, mutta ei muuta oikeutta saada yhtiön johdolta  vaikkapa kirjanpidon raportteja, siis muuta kuin yhtiökokouksessa esitettävä tilinpäätösaineisto ja mahdollinen toimintakertomus tuottavat informaatiota. Vähemmistöosakkailla on oikeus esittää johdolle kysymyksiä yhtiökokouksessa, mutta kaikkeen ei johdolla voi olla valmista vastausta yhtiökokouksessa. Tällöin kysymyksiin on vastattava 2 viikon kuluessa. Kaikki vähemmistöosakkaat eivät toimi yhtiön edun mukaisesti. Mikä on erittäin valitettavaa.

Hyvä omistaja ajattelee aina ensisijaisesti yhtiön etua ja mainetta pitkällä tähtäimellä , eikä omansa, perheensä tai lähipiirinsä etua.  Hyvän omistajan periaatteena ja ajattelutapana on ”miten tästä selvitään mahdollisimman hyvin, jottei yhtiön maine asiakkaiden, sidosryhmien tai henkilökunnan silmissä kärsi”. Hyvä omistaja on usein kärsivällinen sijoittaja. Maksusaataviaan hyvä omistaja odottaa kärsivällisesti. Tarvittaessa hyvä omistaja pääomalainoittaa yhtiötä kohtuullisella vuosikorolla. Hyvä omistaja toimii yritysjohdon sparrauskumppanina rakentavasti. Hyvä omistaja esittää rakentavia kehitysehdotuksia pyyteettömästi. Hyvä omistajaa vaatii toki osinkoja, mutta vain jos yrityksen maksukyky sallii osingonmaksun. Hyvän omistajan oma talous on kunnossa (luottotiedot ok, ei liiketoimintakiellossa). Hyvä omistaja kertoo verkostossaan yrityksen palveluista ilman välitöntä hyötymistarkoitusta. Hyvä omistaja pidättäytyy nostamasta yhtiöstä palkkaa jos yhtiön maksukyky ei salli palkanmaksua. Hyvä omistaja keskittyy yrityksen arvon nousuun pitkällä tähtäimellä.

Hyvä omistaja ajattelee yhtiön etua ja ymmärtää, miten yrityksen maksut on priorisoitava. Ensin maksetaan henkilöstön palkat, sitten toimitilojen vuokrat, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset verottajalle, sitten vakuutukset ja tämän jälkeen vasta muut laskut ja viimeisenä maksut omistajille.

Paha omistaja on yleensä äärimmäisen ahne ja ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan ja toissijaisesti perheensä etua. Yhtiön etua hän ei ajattele lainkaan. Pahan omistajan ajattelutapana ja tunnuspiirteenä onkin,  ”miten minä tästä voin hyötyä vieläkin enemmän?”. Paha omistaja ei tosiasiallisesti osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan. Paha omistaja uhkailee tai kiristää yrityksen johtoa eri tavoin. Paha omistaja on psykopaattisen valehtelun mestari, hän valehtelee yhtiön johdolle hyötymistarkoituksessa. Paha omistaja sekoittaa toisiinsa liikekumppanuudet ja ystävyyssuhteet. Paha omistaja vaatii yhtiökokouksessa osinkoja, vaikka yhtiön maksukyky ei olisi kunnossa. Samoin paha omistaja vaatii yhtiöstä palkkaa, vaikka yhtiön kassa ei kestä palkanmaksua. Mikäli pahalla omistajalla on maksusaatavia yhtiöltä, niin hän perii kiskurikorkoa maksusaatavien pääomasta. Syynä pahan omistajan ala-arvoiseen käytökseen voi olla yritystoiminnan kokemattomuuden lisäksi pahan omistajan huono taloudellinen tilanne,  joka johtaa kärsimättömään toimintaan ja johdon uhkailuun. Paha omistaja voi olla myös liiketoimintakiellossa. Muiden osakkaiden olisi syytä tarkistaa, ovatko luottotiedot kunnossa. Paha omistaja on kuin susi lampaiden vaatteista. Hän voi kertoa verkostossaan yrityksen palveluista, mutta vaatii tästä välitöntä kompensaatiota tai provisiota yhtiöltä.

Tämän tekstin tarkoitus on herätellä yrittäjiä pohtimaan, millaisia omistajia sinun yhtiössäsi on. Parhaimmillaan paha omistaja voi toimia kasvun moottorinakin, mutta toisinaan paha omistaja aiheuttaa yhtiölle ainoastaan taloudellista ja imagollista vahinkoa.

Toivotan menestyksellistä uutta vuotta 2017 kaikille yrittäjille!

Ammattivalittaja reklamoi, muttei muista antaa koskaan kiitosta

Päätin tänään yhden asian, joka liittyy reklamaatioihin.

Olen huomannut, että osa kansalaisista tuntuu olevan ammattivalittajia. Juristislangilla heitä kutsutaan kverulanteiksi. Kverulantti valittaa ja reklamoi pienimmästäkin puutteesta, eikä nähdä kokonaisuutta. Vaikka 98 % yrityksen toiminnasta on luultavasti oikein hyvää ja asiallista, niin joskus vaan sattuu niin, että yksi pieni asia pahoittaa asiakkaan mielen. Tästä alkaakin sitten julkinen mustamaalaus sosiaalisessa mediassa. On myös hyvä pohtia, olisiko valittaja halukas kenties itse siirtymään yrittäjäksi ja kokeilemaan, miltä maistuu ottaa vastuuta yrityksen prosesseista ja henkilöstön kehittämisestä. 

Facebookissa näkee vähän väliä kiukkuisia statuspäivityksiä, jossa haukutaan julkisesti yrityksen hidasta ja olematonta asiakaspalvelua. Osa kverulanttien motiiveista voi olla oman hyödyn tavoittelu. Ajatellaan, että saadaan ilmaiseksi sama palvelu uudelleen, jos viitsitään antaa negatiivista palautetta.

Päätin tänään yhden asian. En aio julkisesti mustamaalata ketään yritystä enkä ketään yrittäjää. Enkä kai ole sitä tähänkään mennessä tehnyt toivottavasti. Yrittäjillä on muutenkin paljon vastuuta kannettavanaan, eikä yrittämisen iloa todellakaan lisää yhtään se seikka, että joku kiukkuinen asiakas purkaa sydäntään julkisesti sosiaalisessa mediassa.

Jos on aihetta reklamoida yrityksen palvelusta tai sen puutteesta, niin mielestäni se pitää tehdä suoraan esimiestasolle tai yrityksen johdolle, ei sille parhaansa yrittävälle työntekijälle tai kenties extratyöntekijälle, joka voi olla vielä noviisi asioissa. Työntekijä tuskin kertoo esimiehelleen, jos on saanut negatiivista palautetta.

Olen sitä mieltä, että asiallinen reklamaatio pitää antaa suoraan yrityksen johdolle. On nimittäin aivan inhimillistä, että työntekijä voi tehdä virheitä, varsinkin jos häntä ei ole ehditty perehdyttää tehtäväänsä kunnolla. Kun yritys kasvaa nopeasti, ei perehdyttämiselle jää aina riittävästi aikaa. Tottahan virheitä tekee johtokin., luultavasti joka päivä. Ihminen joka ei tee virheitä, tuskin tekee mitään muutakaan. Virheiden tekeminen on sallittua, mutta niistä pitää oppia ja tehdä sama asia jatkossa entistä paremmin.

Samalla muistuttaisin, että kuinka moni kansalainen muistaa antaa hyvää palautetta yritykselle tai yrityksen työntekijöille, kun on oikeasti saanut hyvää palvelua. Mieti omalla kohdallasi, miten hyvältä kannustava ja hyvä palaute voi tuntua. Kannustaisin ensi kerralla antamaan hyvää palautetta ihan kiitoksen muodossa suoraan työntekijälle sekä lisäksi vielä hänen esimiehelleen. Tällaista positiivista palautetta lukisin mielelläni myös sosiaalisesta mediasta, kuinka joku yritys on onnistunut ylittämään asiakkaan odotukset. Joskus jopa sähköpostiviestejä hyvästä palvelusta olisi kiva saada jälkikäteen, jos asiakas on kokenut saavansa hyvää palvelua. Kaveripiirille kannattaa kertoa hyvästä palvelusta. Ravintola-alalla kiitoksen voi antaa tipin muodossa, joten miksei myös muissakin yrityksissä.

Jokainen toki toimii omalla tavallaan, mutta omasta mielestäni se, että joku kansalainen sosiaalisessa mediassa purkaa kiukkuaan yrityksen toimintaa kohtaan, kertoo enemmän palautteen antajasta. Joskus kannattaisi vaikka nukkua yön yli ja ottaa yhteyttä mieluummin yrityksen johtoon, kuin kritisoida yrityksen toimintaa julkisesti. Olen varma, että jokainen yritys toimii parhaan kykynsä mukaan ja yrityksen johdon antamien toimintaohjeiden mukaisesti.  Asiallinen reklamaatio otetaan jokaisessa yrityksessä mieluusti vastaan, ja se todellakin auttaa yritystä kehittämään omia prosessejaan entistä paremmaksi.

Erittäin mukavaa perjantaita! Keep smiling!

Milloin toiminimen voi perustaa netissä?

Oikein kiva juttu, että Suomessa yksityisen osakeyhtiön voi perustaa ja rekisteröidä Kaupparekisterin omassa verkkopalvelussa. Täsmennän, että sellaisen "perusosakeyhtiön" voi perustaa netin kautta. Julkista osakeyhtiötä, jonka osakepääoma on vähintään 80.000 euroa, ei voi perustaa verkkopalvelun kautta. Jos haluat maksaa osakepääoman vaikkapa apporttiomaisuutena osittain tai kokonaan, niin tähän verkkopalvelu ei taivu. Jos haluat osakeyhtiön omistajiksi juridisia oikeushenkilöitä eikä luonnollisia henkilöitä, niin tähänkään verkkopalvelu ei taivu. Jos haluat osakeyhtiöön vaikkapa kaksi osakesarjaa, joissa osakkeilla on erilaisia äänimääriä, niin tähänkään verkkopalvelu ei taivu kovin hyvin. En tiedä, ketkä osakeyhtiön perustamislomakkeen nettiversion ovat suunnitelleet. PRH:n virkamiehet todennäköisesti ilman kokemusta osakeyhtiön pyörittämisestä? Koodaajatko? Jos muotoilen asian kauniisti, niin mielestäni osakeyhtiön perustamisen nykyisessä nettilomakkeessa olisi kehittämisen tarvetta.

Olen kovin hämmentynyt, että toiminimeä ei voi vieläkään perustaa ja rekisteröidä Kaupparekisterin verkkopalvelussa. Toiminimi ei vaadi niin suurta byrokratiaa kuin osakeyhtiön perustaminen. Toiminimi on suhteellisen yksinkertaista perustaa ilmoituslomakkella (Y3 paperilomakkeella), joten mielestäni ei olisi kovin vaikeaa kehittää nettilomake, jolla toiminimen pystyy perustamaan. Luultavasti osaisin itsekin väsätä alkeellisen nettilomakkeen toiminimen perustamista varten, mutta tietoturvaspesialistit osaisivat tehdä sellaisen lomakkeen, jossa tietoturva-asiat on huomioitu. Toiminimen perustamislomake netissä säästäisi myös PRH:n virkamiesten työmäärää ja lyhentäisi muiden PRH:n asioiden käsittelyaikoja.

Pienkonsernit helpottamaan pienyrittäjien taakkaa

Nyt kun monessa osakeyhtiössä on käsillä yhtiökokousten organisointi, niin ajattelin kirjoittaa pari sanaa pienkonsernin johtamisesta ja osinkojen jakamisesta.

PIENKONSERNI

Pienkonsernien tulemisen taustalla on keventää pienyrittäjien hallinnollista taakkaa.

Kirjanpitolain piti muuttua 1.1.2016 siten, että pienkonsernin ei tarvitse enää laatia konsernitilinpäätöstä.

Pienkonserniksi lasketaan konsernit, joissa ei täyty seuraavat rajat:

1) taseen loppusumma 6 000 000 euroa

2) liikevaihto 12 000 000 euroa

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Kirjanpitolain uudistus piti tulla siis voimaan niin, että sitä saa soveltaa jo 2015 vuoden tilinpäätöksiin, jos ne laaditaan tämän vuoden puolella. 

Nyt kuitenkin tuli tietoon, että konsernitilinpäätöstä ei välttämättä voikaan jättää laatimatta vielä 2015 vuodelta. 

Osakeyhtiölain päivitys oli kuitenkin myöhästynyt niin, että uudistunutta lakia ei voida soveltaa vielä 2015 vuoden tilinpäätöksisssä.

Osakeyhtiölain mukaan konsernitilinpäätös pitäisi laatia (myös pienkonsernissa), jos yhtiö jakaa osinkoa.

Käytännössä pohdittavaksi jääkin, että jos emoyhtiö jakaa osinkoa, niin täytyy laatia konsernitilinpäätös.

Jos taas emoyhtiö ei jaa osinkoja, ei OYL:n mukaan tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä.

OSAKEYHTIÖN OSINGONMAKSU

Osakeyhtiön tarkoitus on joka tapauksessa tehdä voittoa ja jakaa osinkoja osakkeenomistajalle tai -omistajille. Näin ollen olisi suorastaan rikollista jättää osingot jakamatta, mikäli taseessa on jakokelpoisia varoja. 

Toisaalta pitäisi myös varmistaa, että osingonjako ei aiheuta maksukyvyttömyyttä tarkastelemalla yhtiön tilannetta nyt yhtiökokousten päätöshetkellä.

Ns. edullisella verotuksella osingoista 25% on veronalaista pääomatuloa (josta vero 30%) ja loput verovapaata. Edullisesti voi jakaa 8 % nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus saadaan laskettua, kun yrityksen varoista vähennetään yrityksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat.

Usein palveluyrittäjien tase on kevyt, eikä nettovarallisuutta ole taseeseen karttunut.

NETTOVARALLISUUDEN KASVATTAMINEN

Nettovarallisuutta voi kuitenkin alkaa kasvattamaan. Yksi tapa kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on omien toimitilojen ostaminen. Toinen keino kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on ryhtyä hankkimaan tai perustamaan konserniin tytäryhtiöiden osakkuuksia. Nettovarallisuuden kasvattamisen tarkoituksena on parempi mahdollisuus jakaa osinkoja.

KONSERNIAVUSTUS

Konsernissa on myös mahdollisuus käyttää konserniavustusta, mikäli emo- ja tytäryhtiöiden tilikaudet ovat saman pituisia, emoyhtiö omistaa tyttärestä vähintään 9/10 osaa osakkeista ja konserniomistus on kestänyt vähintään koko vuoden. Konsernin tytäryritys voi siirtää tuloksensa emoyhtiölle.

Kansainvälisissä konserneissa onkin sitten omat etuudet. Esimerkiksi lähettämällä kirjeet oman maan sijasta vaikka Alankomaista, voidaan säästää vuoden mittaan merkittäviä summia.

Pienkonsernin yrittäjä toivottaa menestystä kevään yhtiökokouksiin :)

Employee experience - työntekijäkokemus

Minulle entuudestaan tuttuja termejä olivat customer experience (CE) ja user experience (UE). Jokin aika sitten HR-kouluttajan roolissani tutustuin uuteen "äksään" eli employee experience (EX) eli työntekijäkokemus. Pitkästä aikaa olen oikein pähkinöissäni tästä uudesta termista employee experience. 

Jonkin verran tuntui aluksi, että nyt ovat työmotivaatioteoriat saaneet "keisarin uudet vaatteet" ja työmotivaatioteorioista onkin tullut työntekijäkokemus. Asiaan tarkemmin perehdyttyäni, niin tämä EX on kuitenkin monitahoisempi kuin pelkkä työmotivaatioteoria. Työnantajakuva ja organisaation ulkopuoliset tekijät, kuten taloustilanne, vaikuttavat myös työntekijäkokemukseen.

Erityisen tärkeää olisi panostaa työntekijäkokemukseen työnhakijoiden ja uusien työntekijöiden kohdalla. Miten uusia tulokkaita kohdellaan? Miten johto viestii tulokkaille yrityksen historiasta, tavoitteista ja arvoista. Työnantajakuvaa voidaa parantaa esimerkiksi "tervetuloa taloon" kirjeellä tai uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudella. Samoin työnhakijoiden osalta on työnantajakuvan takia tärkeää vastata työnhakijoiden hakemuksiin ja kertoa rekyrointiprosessin etenemisestä.

EX aiheesta ei ole kovin runsasti suomenkielistä materiaalia, mutta työnantajan maine rakentuu juurikin työntekijäkokemukseen, työnhakijakokemukseen ja yleiseen tietoisuuden yrityksen tai organisaation maineesta.

Vieläkin antoisampaa on sisäistää, että työntekijä on organisaation ja asiakkaan välissä. Onnistuneella työntekijäkokemuksella on merkitystä, jos haluamme vaikuttaa menestykselliseen asiakaskokemukseen erityisesti palvelualoilla ja tietointensiivisillä aloilla. Onnistunut asiakaskokemus johtaa asiakassuhteen säilyvyyteen ja organisaation menestymiseen.