Toimiiko sinun yhtiössä hyviä omistajia vai pahoja omistajia?

Liike-elämässä on tullut vastaan niin hyviä kuin huonoja omistajia. Kokemuksen kautta olen huomannut, että osakkaiden rooli vaihtelee ”hyvä omistaja” ja ”paha omistaja” roolien välillä. Silti jaksan yllättyä, miten erilaisia käytäntöjä yhtiöissä on koskien ”hyviä omistajia” ja ”pahoja omistajia”.

Talousoikeutta opiskelleena olen riittävän hyvin perehtynyt Suomen osakeyhtiölain mukaisiin vähemmistöosakkaiden oikeuksiin. Vähemmistöosakkaan statukseen pääsee, kun on 10 % tai enemmän välitön tai välillinen osakeomistus yhtiössä. Vähemmistöosakkeenomistajalla on tiettyjä oikeuksia, kuten puhevalta yhtiökokouksessa. Lisäksi vähemmistöosakkaalla on oikeus vaatia osinkoa, kun yhtiön tulos on voitollinen. Vähemmistöosakkaalla on puheoikeus yhtiökokouksessa, mutta ei muuta oikeutta saada yhtiön johdolta  vaikkapa kirjanpidon raportteja, siis muuta kuin yhtiökokouksessa esitettävä tilinpäätösaineisto ja mahdollinen toimintakertomus tuottavat informaatiota. Vähemmistöosakkailla on oikeus esittää johdolle kysymyksiä yhtiökokouksessa, mutta kaikkeen ei johdolla voi olla valmista vastausta yhtiökokouksessa. Tällöin kysymyksiin on vastattava 2 viikon kuluessa. Kaikki vähemmistöosakkaat eivät toimi yhtiön edun mukaisesti. Mikä on erittäin valitettavaa.

Hyvä omistaja ajattelee aina ensisijaisesti yhtiön etua ja mainetta pitkällä tähtäimellä , eikä omansa, perheensä tai lähipiirinsä etua.  Hyvän omistajan periaatteena ja ajattelutapana on ”miten tästä selvitään mahdollisimman hyvin, jottei yhtiön maine asiakkaiden, sidosryhmien tai henkilökunnan silmissä kärsi”. Hyvä omistaja on usein kärsivällinen sijoittaja. Maksusaataviaan hyvä omistaja odottaa kärsivällisesti. Tarvittaessa hyvä omistaja pääomalainoittaa yhtiötä kohtuullisella vuosikorolla. Hyvä omistaja toimii yritysjohdon sparrauskumppanina rakentavasti. Hyvä omistaja esittää rakentavia kehitysehdotuksia pyyteettömästi. Hyvä omistajaa vaatii toki osinkoja, mutta vain jos yrityksen maksukyky sallii osingonmaksun. Hyvän omistajan oma talous on kunnossa (luottotiedot ok, ei liiketoimintakiellossa). Hyvä omistaja kertoo verkostossaan yrityksen palveluista ilman välitöntä hyötymistarkoitusta. Hyvä omistaja pidättäytyy nostamasta yhtiöstä palkkaa jos yhtiön maksukyky ei salli palkanmaksua. Hyvä omistaja keskittyy yrityksen arvon nousuun pitkällä tähtäimellä.

Hyvä omistaja ajattelee yhtiön etua ja ymmärtää, miten yrityksen maksut on priorisoitava. Ensin maksetaan henkilöstön palkat, sitten toimitilojen vuokrat, arvonlisäverot ja ennakonpidätykset verottajalle, sitten vakuutukset ja tämän jälkeen vasta muut laskut ja viimeisenä maksut omistajille.

Paha omistaja on yleensä äärimmäisen ahne ja ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan ja toissijaisesti perheensä etua. Yhtiön etua hän ei ajattele lainkaan. Pahan omistajan ajattelutapana ja tunnuspiirteenä onkin,  ”miten minä tästä voin hyötyä vieläkin enemmän?”. Paha omistaja ei tosiasiallisesti osallistu yhtiön operatiiviseen toimintaan. Paha omistaja uhkailee tai kiristää yrityksen johtoa eri tavoin. Paha omistaja on psykopaattisen valehtelun mestari, hän valehtelee yhtiön johdolle hyötymistarkoituksessa. Paha omistaja sekoittaa toisiinsa liikekumppanuudet ja ystävyyssuhteet. Paha omistaja vaatii yhtiökokouksessa osinkoja, vaikka yhtiön maksukyky ei olisi kunnossa. Samoin paha omistaja vaatii yhtiöstä palkkaa, vaikka yhtiön kassa ei kestä palkanmaksua. Mikäli pahalla omistajalla on maksusaatavia yhtiöltä, niin hän perii kiskurikorkoa maksusaatavien pääomasta. Syynä pahan omistajan ala-arvoiseen käytökseen voi olla yritystoiminnan kokemattomuuden lisäksi pahan omistajan huono taloudellinen tilanne,  joka johtaa kärsimättömään toimintaan ja johdon uhkailuun. Paha omistaja voi olla myös liiketoimintakiellossa. Muiden osakkaiden olisi syytä tarkistaa, ovatko luottotiedot kunnossa. Paha omistaja on kuin susi lampaiden vaatteista. Hän voi kertoa verkostossaan yrityksen palveluista, mutta vaatii tästä välitöntä kompensaatiota tai provisiota yhtiöltä.

Tämän tekstin tarkoitus on herätellä yrittäjiä pohtimaan, millaisia omistajia sinun yhtiössäsi on. Parhaimmillaan paha omistaja voi toimia kasvun moottorinakin, mutta toisinaan paha omistaja aiheuttaa yhtiölle ainoastaan taloudellista ja imagollista vahinkoa.

Toivotan menestyksellistä uutta vuotta 2017 kaikille yrittäjille!

Ammattivalittaja reklamoi, muttei muista antaa koskaan kiitosta

Päätin tänään yhden asian, joka liittyy reklamaatioihin.

Olen huomannut, että osa kansalaisista tuntuu olevan ammattivalittajia. Juristislangilla heitä kutsutaan kverulanteiksi. Kverulantti valittaa ja reklamoi pienimmästäkin puutteesta, eikä nähdä kokonaisuutta. Vaikka 98 % yrityksen toiminnasta on luultavasti oikein hyvää ja asiallista, niin joskus vaan sattuu niin, että yksi pieni asia pahoittaa asiakkaan mielen. Tästä alkaakin sitten julkinen mustamaalaus sosiaalisessa mediassa. On myös hyvä pohtia, olisiko valittaja halukas kenties itse siirtymään yrittäjäksi ja kokeilemaan, miltä maistuu ottaa vastuuta yrityksen prosesseista ja henkilöstön kehittämisestä. 

Facebookissa näkee vähän väliä kiukkuisia statuspäivityksiä, jossa haukutaan julkisesti yrityksen hidasta ja olematonta asiakaspalvelua. Osa kverulanttien motiiveista voi olla oman hyödyn tavoittelu. Ajatellaan, että saadaan ilmaiseksi sama palvelu uudelleen, jos viitsitään antaa negatiivista palautetta.

Päätin tänään yhden asian. En aio julkisesti mustamaalata ketään yritystä enkä ketään yrittäjää. Enkä kai ole sitä tähänkään mennessä tehnyt toivottavasti. Yrittäjillä on muutenkin paljon vastuuta kannettavanaan, eikä yrittämisen iloa todellakaan lisää yhtään se seikka, että joku kiukkuinen asiakas purkaa sydäntään julkisesti sosiaalisessa mediassa.

Jos on aihetta reklamoida yrityksen palvelusta tai sen puutteesta, niin mielestäni se pitää tehdä suoraan esimiestasolle tai yrityksen johdolle, ei sille parhaansa yrittävälle työntekijälle tai kenties extratyöntekijälle, joka voi olla vielä noviisi asioissa. Työntekijä tuskin kertoo esimiehelleen, jos on saanut negatiivista palautetta.

Olen sitä mieltä, että asiallinen reklamaatio pitää antaa suoraan yrityksen johdolle. On nimittäin aivan inhimillistä, että työntekijä voi tehdä virheitä, varsinkin jos häntä ei ole ehditty perehdyttää tehtäväänsä kunnolla. Kun yritys kasvaa nopeasti, ei perehdyttämiselle jää aina riittävästi aikaa. Tottahan virheitä tekee johtokin., luultavasti joka päivä. Ihminen joka ei tee virheitä, tuskin tekee mitään muutakaan. Virheiden tekeminen on sallittua, mutta niistä pitää oppia ja tehdä sama asia jatkossa entistä paremmin.

Samalla muistuttaisin, että kuinka moni kansalainen muistaa antaa hyvää palautetta yritykselle tai yrityksen työntekijöille, kun on oikeasti saanut hyvää palvelua. Mieti omalla kohdallasi, miten hyvältä kannustava ja hyvä palaute voi tuntua. Kannustaisin ensi kerralla antamaan hyvää palautetta ihan kiitoksen muodossa suoraan työntekijälle sekä lisäksi vielä hänen esimiehelleen. Tällaista positiivista palautetta lukisin mielelläni myös sosiaalisesta mediasta, kuinka joku yritys on onnistunut ylittämään asiakkaan odotukset. Joskus jopa sähköpostiviestejä hyvästä palvelusta olisi kiva saada jälkikäteen, jos asiakas on kokenut saavansa hyvää palvelua. Kaveripiirille kannattaa kertoa hyvästä palvelusta. Ravintola-alalla kiitoksen voi antaa tipin muodossa, joten miksei myös muissakin yrityksissä.

Jokainen toki toimii omalla tavallaan, mutta omasta mielestäni se, että joku kansalainen sosiaalisessa mediassa purkaa kiukkuaan yrityksen toimintaa kohtaan, kertoo enemmän palautteen antajasta. Joskus kannattaisi vaikka nukkua yön yli ja ottaa yhteyttä mieluummin yrityksen johtoon, kuin kritisoida yrityksen toimintaa julkisesti. Olen varma, että jokainen yritys toimii parhaan kykynsä mukaan ja yrityksen johdon antamien toimintaohjeiden mukaisesti.  Asiallinen reklamaatio otetaan jokaisessa yrityksessä mieluusti vastaan, ja se todellakin auttaa yritystä kehittämään omia prosessejaan entistä paremmaksi.

Erittäin mukavaa perjantaita! Keep smiling!

Milloin toiminimen voi perustaa netissä?

Oikein kiva juttu, että Suomessa yksityisen osakeyhtiön voi perustaa ja rekisteröidä Kaupparekisterin omassa verkkopalvelussa. Täsmennän, että sellaisen "perusosakeyhtiön" voi perustaa netin kautta. Julkista osakeyhtiötä, jonka osakepääoma on vähintään 80.000 euroa, ei voi perustaa verkkopalvelun kautta. Jos haluat maksaa osakepääoman vaikkapa apporttiomaisuutena osittain tai kokonaan, niin tähän verkkopalvelu ei taivu. Jos haluat osakeyhtiön omistajiksi juridisia oikeushenkilöitä eikä luonnollisia henkilöitä, niin tähänkään verkkopalvelu ei taivu. Jos haluat osakeyhtiöön vaikkapa kaksi osakesarjaa, joissa osakkeilla on erilaisia äänimääriä, niin tähänkään verkkopalvelu ei taivu kovin hyvin. En tiedä, ketkä osakeyhtiön perustamislomakkeen nettiversion ovat suunnitelleet. PRH:n virkamiehet todennäköisesti ilman kokemusta osakeyhtiön pyörittämisestä? Koodaajatko? Jos muotoilen asian kauniisti, niin mielestäni osakeyhtiön perustamisen nykyisessä nettilomakkeessa olisi kehittämisen tarvetta.

Olen kovin hämmentynyt, että toiminimeä ei voi vieläkään perustaa ja rekisteröidä Kaupparekisterin verkkopalvelussa. Toiminimi ei vaadi niin suurta byrokratiaa kuin osakeyhtiön perustaminen. Toiminimi on suhteellisen yksinkertaista perustaa ilmoituslomakkella (Y3 paperilomakkeella), joten mielestäni ei olisi kovin vaikeaa kehittää nettilomake, jolla toiminimen pystyy perustamaan. Luultavasti osaisin itsekin väsätä alkeellisen nettilomakkeen toiminimen perustamista varten, mutta tietoturvaspesialistit osaisivat tehdä sellaisen lomakkeen, jossa tietoturva-asiat on huomioitu. Toiminimen perustamislomake netissä säästäisi myös PRH:n virkamiesten työmäärää ja lyhentäisi muiden PRH:n asioiden käsittelyaikoja.

Pienkonsernit helpottamaan pienyrittäjien taakkaa

Nyt kun monessa osakeyhtiössä on käsillä yhtiökokousten organisointi, niin ajattelin kirjoittaa pari sanaa pienkonsernin johtamisesta ja osinkojen jakamisesta.

PIENKONSERNI

Pienkonsernien tulemisen taustalla on keventää pienyrittäjien hallinnollista taakkaa.

Kirjanpitolain piti muuttua 1.1.2016 siten, että pienkonsernin ei tarvitse enää laatia konsernitilinpäätöstä.

Pienkonserniksi lasketaan konsernit, joissa ei täyty seuraavat rajat:

1) taseen loppusumma 6 000 000 euroa

2) liikevaihto 12 000 000 euroa

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Kirjanpitolain uudistus piti tulla siis voimaan niin, että sitä saa soveltaa jo 2015 vuoden tilinpäätöksiin, jos ne laaditaan tämän vuoden puolella. 

Nyt kuitenkin tuli tietoon, että konsernitilinpäätöstä ei välttämättä voikaan jättää laatimatta vielä 2015 vuodelta. 

Osakeyhtiölain päivitys oli kuitenkin myöhästynyt niin, että uudistunutta lakia ei voida soveltaa vielä 2015 vuoden tilinpäätöksisssä.

Osakeyhtiölain mukaan konsernitilinpäätös pitäisi laatia (myös pienkonsernissa), jos yhtiö jakaa osinkoa.

Käytännössä pohdittavaksi jääkin, että jos emoyhtiö jakaa osinkoa, niin täytyy laatia konsernitilinpäätös.

Jos taas emoyhtiö ei jaa osinkoja, ei OYL:n mukaan tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä.

OSAKEYHTIÖN OSINGONMAKSU

Osakeyhtiön tarkoitus on joka tapauksessa tehdä voittoa ja jakaa osinkoja osakkeenomistajalle tai -omistajille. Näin ollen olisi suorastaan rikollista jättää osingot jakamatta, mikäli taseessa on jakokelpoisia varoja. 

Toisaalta pitäisi myös varmistaa, että osingonjako ei aiheuta maksukyvyttömyyttä tarkastelemalla yhtiön tilannetta nyt yhtiökokousten päätöshetkellä.

Ns. edullisella verotuksella osingoista 25% on veronalaista pääomatuloa (josta vero 30%) ja loput verovapaata. Edullisesti voi jakaa 8 % nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus saadaan laskettua, kun yrityksen varoista vähennetään yrityksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat.

Usein palveluyrittäjien tase on kevyt, eikä nettovarallisuutta ole taseeseen karttunut.

NETTOVARALLISUUDEN KASVATTAMINEN

Nettovarallisuutta voi kuitenkin alkaa kasvattamaan. Yksi tapa kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on omien toimitilojen ostaminen. Toinen keino kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on ryhtyä hankkimaan tai perustamaan konserniin tytäryhtiöiden osakkuuksia. Nettovarallisuuden kasvattamisen tarkoituksena on parempi mahdollisuus jakaa osinkoja.

KONSERNIAVUSTUS

Konsernissa on myös mahdollisuus käyttää konserniavustusta, mikäli emo- ja tytäryhtiöiden tilikaudet ovat saman pituisia, emoyhtiö omistaa tyttärestä vähintään 9/10 osaa osakkeista ja konserniomistus on kestänyt vähintään koko vuoden. Konsernin tytäryritys voi siirtää tuloksensa emoyhtiölle.

Kansainvälisissä konserneissa onkin sitten omat etuudet. Esimerkiksi lähettämällä kirjeet oman maan sijasta vaikka Alankomaista, voidaan säästää vuoden mittaan merkittäviä summia.

Pienkonsernin yrittäjä toivottaa menestystä kevään yhtiökokouksiin :)

Employee experience - työntekijäkokemus

Minulle entuudestaan tuttuja termejä olivat customer experience (CE) ja user experience (UE). Jokin aika sitten HR-kouluttajan roolissani tutustuin uuteen "äksään" eli employee experience (EX) eli työntekijäkokemus. Pitkästä aikaa olen oikein pähkinöissäni tästä uudesta termista employee experience. 

Jonkin verran tuntui aluksi, että nyt ovat työmotivaatioteoriat saaneet "keisarin uudet vaatteet" ja työmotivaatioteorioista onkin tullut työntekijäkokemus. Asiaan tarkemmin perehdyttyäni, niin tämä EX on kuitenkin monitahoisempi kuin pelkkä työmotivaatioteoria. Työnantajakuva ja organisaation ulkopuoliset tekijät, kuten taloustilanne, vaikuttavat myös työntekijäkokemukseen.

Erityisen tärkeää olisi panostaa työntekijäkokemukseen työnhakijoiden ja uusien työntekijöiden kohdalla. Miten uusia tulokkaita kohdellaan? Miten johto viestii tulokkaille yrityksen historiasta, tavoitteista ja arvoista. Työnantajakuvaa voidaa parantaa esimerkiksi "tervetuloa taloon" kirjeellä tai uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudella. Samoin työnhakijoiden osalta on työnantajakuvan takia tärkeää vastata työnhakijoiden hakemuksiin ja kertoa rekyrointiprosessin etenemisestä.

EX aiheesta ei ole kovin runsasti suomenkielistä materiaalia, mutta työnantajan maine rakentuu juurikin työntekijäkokemukseen, työnhakijakokemukseen ja yleiseen tietoisuuden yrityksen tai organisaation maineesta.

Vieläkin antoisampaa on sisäistää, että työntekijä on organisaation ja asiakkaan välissä. Onnistuneella työntekijäkokemuksella on merkitystä, jos haluamme vaikuttaa menestykselliseen asiakaskokemukseen erityisesti palvelualoilla ja tietointensiivisillä aloilla. Onnistunut asiakaskokemus johtaa asiakassuhteen säilyvyyteen ja organisaation menestymiseen.

Perjantai 13 päivä ja vapaamuurarit

Yhä vieläkin perjantai 13 päivä muistetaan epäonnen päivänä. Mutta mistä tämä epäonni on alunperin peräisin?

Jerusalemin temppeliä rakentaessa Salomo oli liitossa ystävänsä, Tyyroksen foinikialaiskuningas Hiram I:n kanssa. Hiram toimitti Salomolle materiaalia ja rakentajia. Lisäksi molemmat valtakunnat kukoistivat ja elivät suurvalta-aikaa kyseisten hallitsijoiden aikana. 

Legendan mukaan Hiram I lähettämät Jerusalemin temppelin rakentajat toivat käytännöllisen rakennusosaamisen lisäksi mukanaan myös salatietoa. Edelleen tarina jatkuu, että kun ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin 1099 ja tutkivat sen jälkeen Temppelivuoren raunioita, he pääsivät käsiksi salatietoon. Sen löysivät Temppeliherrat, ja salatiedon avulla ritarikunta kehittyi kukoistukseen. 



Keskiajalla, 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa Ranskan kuninkaan ja katolilaisen paavin mielestä ritareilla oli liikaa valtaa Euroopassa. Temppeliherrat olivat alun perin vaatimattomia soturimunkkeja, mutta heidän järjestönsä kasvoi pian yhdeksi keskiajan Euroopan taloudellisesti vaikutusvaltaisimmista järjestöistä. Temppeliritarit olivat keksineet esim. sairaalajärjestelmän ja shekkijärjestelmän jne. 

Temppeliritareiden johto saatettiin ansaan tuona 13. päivänä 1307. Tuona päivänä vuonna 1307 Ranskan kuningas ja paavi mestauttivat kaikki kiinnisaadut ritarit kerralla koko Euroopan laajuisesti. Miksi samana, sovittuna päivänä? Jotta ritarit eivät kykenisi hälyttämään toisiansa.


Rovion ja mestautuksen jälkeen kerättiin temppeliritareiden rippeet perheineen talteen ja loput ritarit pakenivat mm. Irlannin kautta pääosin Amerikkaan, ja osa Pohjoismaihin.
Temppeliherrojen tuhon 1307 jälkeen salatieto säilyi ritarikunnan pelastuneilla sirpaleilla (mm. Portugalissa ja Skotlannissa), joista kehittyi hieman ritarkikunnan tavoin organisoitu vapaamuurarijärjestö.

Temppeliherroilla on kiistattomat ansionsa modernin länsimaisen talousjärjestelmän synnyssä. Sen lisäksi yhteys vapaamuurareihin, ns. temppeliherraleganda, on yksi kiehtovimpia lukuja salaseurojen historiassa.

Nykyäänkin Yhdysvaltojen dollarin setelistä voit löytää salaisia ritarimerkkejä, jotka liittyvät vapaamuurariuteen.

Olivatpa nämä totta vai "tarua" olevia tarinoita, sitä en tiedä, mutta on näistä tehty tv-dokumenttejakin.

Perjantai 13 päivä. Ritareita oli vähän, mutta he olivat älykkäitä, rikkaita ja sotilaallisesti taitavia. Siksi heidät piti tappaa kerralla kaikki, varoittamatta ja petoksella.

Oli niin tai näin, tänään perjantaina 13 päivänä minulla ei ollut ollenkaan epäonnea. Päinvastoin, liiketoiminnat rokkasi tänään oikein hyvin.  Siksi nöyränä osaa olla kiitollinen siitä pääomasta, mitä ei verottajakaan voi verottaa, nimittäin sosiaalisesta pääomasta. Ilman sitä tämä yhteiskunta ei oikeasti pyörisi. Eikä bisnekset rokkaisi ;)

Ritarillista 13 päivän perjantai-iltaa!

Lopettakaa suunnitteleminen ja alkakaa tekemään

Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Suomi ei tarvitse lukumääräisesti lisää yrityksiä, mutta Suomi tarvitsee lisää yritteliäitä ja päämäärätietoisia henkilöitä, joilla on voimakas yrittämisen halu ja jotka ovat valmiita ottamaan yrittäjäriskin ja työllistämään muita omassa firmassaan. Haluan kertoa pari vinkkiä yritystoimintaa suunnitteleville.

1§. Lopettakaa suunnitteleminen ja alkakaa tekemään.

2§. Olen monesti kuullut, että yrittäjyys kiinnostaa, mutta perustan yrityksen a) "sitku" lapset ovat isompia, b) "sitku" asuntovelka on maksettu, c) "sitku ansiosidonnainen päättyy" d) "sitku" saan starttirahat, e) "sitku" ja "sitku". Näitä sitkutteluja riittää. Vastaavasti tuttavapiiristä löytyy yrittäjä-äitejä, jotka ovat perustaneet yrityksen, kun vauva on ollut 4 kk ikäinen. Mikään ei ole ollut yrittämisen esteenä. On olettu pankkilainaa. Tarvittaessa on hankittu lastenhoitoapua.

3§. Jos suunnittelet oikeasti yrityksen perustamista, lopeta suunnittelu ja sitkuttelu, ja aloita yrittäminen jo tänään. Suomessa yrityksen perustaminen on helppoa ja byrokratiaa on vähän. Halutessaan osakeyhtiön voi perustaa netissä noin vartissa, jos hyväksyy vakiomuotoisen yhtiöjärjestyksen.

4§. Uskalla tehdä virheitä. Ihminen, joka ei koskaan tee virheitä, ei varmaankaan tee paljon mitään muutakaan. Itse olen tehnyt monia pieniä ja varmasti suurempiakin virheitä, mutta olen oppinut niistä, ja pyrin välttämään saman virheen tekemisitä uudestaan. Esim. olen palauttanut yrityksen veroilmoituksen myöhässä, saanut sen rangaistuksena veronkorotusta, mutta olen maksanut veronkorotukset ja jatkanut yrittämistä. Maailma ei tuohon kaatunut.

5§. Älä luovuta koskaan! Et koskaan epäonnistu, ennen kuin olet lakannut yrittämästä.

6§. Henkilökohtaisesti kunnioitan yrittäjää, joka on epäonnistunut, mutta silti jatkanut yrittämistä. Älä pelkää epäonnistumista. Epäonnistuminen on aivan ok.

7§. Ole ennakkoluuloton. Tykkään tästä lauseesta: Entrepreneurs don't think out of the box. They see no box. Yrittäjille kaikki unelmat ovat mahdollista. Ideoiden tappajille ja luovuuden myrkittäjille mikään ei ole mahdollista.

8§. Älä kuuntele ihmisiä, jotka eivät ole itse koskaan olleet yrittäjinä.

9§. Sinua pelotellaan konkurssilla. Yritys, jolla ei ole velkaa, ei voi joutua konkurssiin. Yritys ei joudu konkurssiin sattumalta. Yrityksellä on tällöin enemmän velkaa kuin varoja tai maksukykyä. Jossain vaiheessa velkojat voivat laittaa konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen.

10§. Älä kuitenkaan pelkää ottaa vierasta pääomaa. Se vauhdittaa yrityksen kasvua nopeammin kuin tulorahoituksen avulla.

11§. Ota oppia konkariyrittäjiltä, heillä on kontakteja ja käytännön kokemusta ammennettavana yrittämisestä. Hanki yrittäjämentori!

12§. Jos vuokraat yrityksellesi toimitiloja, pyri tekemään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Määräaikaisesta vuokrasopimuksesta et pääse eroon kuin maksamalla, vaikka liiketoiminta ei käynnistyisikään.

13§. Jos yrittäjyys vaikuttaa pelottavalta möröltä tai vaaralliselta loikalta tyhjyyteen. Se voi olla sitä, jos ruokit itse omassa päässäsi tällaista ajattelumallia. Elefantinkin voi syödä, aloita pala kerrallaan, vaikka syömällä häntä ensin.

14§. Lopeta valittaminen. Itse en ole koskaan valittanut veroista enkä mistään muustakaan yrittämisen niinsanotusta esteestä. Jos olet valittaja, niin valita. Jos olet yrittäjä, niin yritä! Jos et voi vaikuttaa asiaan, älä valita. Jos haluat vaikuttaa asiaan, lopeta silti valittaminen, lähde politiikkaan, lobbaa asiaa ja tee asialle jotakin konkreettista.

15§. Olettele rakastamaan myyntityötä. Toimitusjohtaja on yrityksen tärkein myyjä. Hän myy yrityksensä palveluja 24/7.

16§. Asiakas on kuningas. Kuuntele asiakastasi. Mittaa asiakaspalautetta. Kanta-asiakas ansaitaan.

17§. Jos lähdet partneriksi, tee aina osakassopimus. Jälkikäteen asioista, kuten osakkeiden luovutushinnasta, aktiivisesta roolista yhtössä tai kilpailukiellosta, on vaikea sopia.

18§. Ota yrityksellesi oikeusturvavakuutus.

19§. Pidä kiinteät kulut minimissä. Erityisesti alkavan yrittäjän on vihattava kiinteitä kuluja. Muuttuvat kulut ovat ok. Kiinteät kulut juoksevat kesälomallakin, vaikka ei olisi mitään yritystoimintaa. Muuttuvia kuluja tulee yritystoiminnan volyymin mukaan.

20§. Vaali yrityksesi brändiä. Laita IPR-perusasiat kuntoon: varaa yritykselle domain, rekisteröi aputoiminimi ja laita tavaramerkkihakemus vireille.

20§. Yrittäjä tarvitsee hyvän tiimin ympärilleen. Henkilöstöstä on pidettävä hyvää huolta. Ihmiset ovat yrityksen ainoa voimavara. Koneita, laitteita ja toimitiloja on helppo hankkia, leasata tai vuokrata. Henkilöstön rekrytointiin, kouluttamiseen ja kehittämiseen pitää panostaa.

21§. Älä kuitenkaan maksa henkilöstölle lomarahoja, vaan sen sijaan maksa henkilökunnalle bonuksia hyvin tehdystä työstä ja palkitse ahkeria työntekijöitä rahapalkan lisäksi myös ei-taloudellesilla palkitsemisella.

22§. Et voi ulkoistaa sitä, mitä et ymmärrä. Näin ollen opettele yrityksen talousasioiden perusteet esimerkiksi suorittamalla yrittäjän ammattitutkinto tai tiiviisti osakeyhtiön talousillassa.

Osakeyhtiön talousilta yrittäjille 15.12.2015