Milloin toiminimen voi perustaa netissä?

Oikein kiva juttu, että Suomessa yksityisen osakeyhtiön voi perustaa ja rekisteröidä Kaupparekisterin omassa verkkopalvelussa. Täsmennän, että sellaisen "perusosakeyhtiön" voi perustaa netin kautta. Julkista osakeyhtiötä, jonka osakepääoma on vähintään 80.000 euroa, ei voi perustaa verkkopalvelun kautta. Jos haluat maksaa osakepääoman vaikkapa apporttiomaisuutena osittain tai kokonaan, niin tähän verkkopalvelu ei taivu. Jos haluat osakeyhtiön omistajiksi juridisia oikeushenkilöitä eikä luonnollisia henkilöitä, niin tähänkään verkkopalvelu ei taivu. Jos haluat osakeyhtiöön vaikkapa kaksi osakesarjaa, joissa osakkeilla on erilaisia äänimääriä, niin tähänkään verkkopalvelu ei taivu kovin hyvin. En tiedä, ketkä osakeyhtiön perustamislomakkeen nettiversion ovat suunnitelleet. PRH:n virkamiehet todennäköisesti ilman kokemusta osakeyhtiön pyörittämisestä? Koodaajatko? Jos muotoilen asian kauniisti, niin mielestäni osakeyhtiön perustamisen nykyisessä nettilomakkeessa olisi kehittämisen tarvetta.

Olen kovin hämmentynyt, että toiminimeä ei voi vieläkään perustaa ja rekisteröidä Kaupparekisterin verkkopalvelussa. Toiminimi ei vaadi niin suurta byrokratiaa kuin osakeyhtiön perustaminen. Toiminimi on suhteellisen yksinkertaista perustaa ilmoituslomakkella (Y3 paperilomakkeella), joten mielestäni ei olisi kovin vaikeaa kehittää nettilomake, jolla toiminimen pystyy perustamaan. Luultavasti osaisin itsekin väsätä alkeellisen nettilomakkeen toiminimen perustamista varten, mutta tietoturvaspesialistit osaisivat tehdä sellaisen lomakkeen, jossa tietoturva-asiat on huomioitu. Toiminimen perustamislomake netissä säästäisi myös PRH:n virkamiesten työmäärää ja lyhentäisi muiden PRH:n asioiden käsittelyaikoja.

Pienkonsernit helpottamaan pienyrittäjien taakkaa

Nyt kun monessa osakeyhtiössä on käsillä yhtiökokousten organisointi, niin ajattelin kirjoittaa pari sanaa pienkonsernin johtamisesta ja osinkojen jakamisesta.

PIENKONSERNI

Pienkonsernien tulemisen taustalla on keventää pienyrittäjien hallinnollista taakkaa.

Kirjanpitolain piti muuttua 1.1.2016 siten, että pienkonsernin ei tarvitse enää laatia konsernitilinpäätöstä.

Pienkonserniksi lasketaan konsernit, joissa ei täyty seuraavat rajat:

1) taseen loppusumma 6 000 000 euroa

2) liikevaihto 12 000 000 euroa

3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Kirjanpitolain uudistus piti tulla siis voimaan niin, että sitä saa soveltaa jo 2015 vuoden tilinpäätöksiin, jos ne laaditaan tämän vuoden puolella. 

Nyt kuitenkin tuli tietoon, että konsernitilinpäätöstä ei välttämättä voikaan jättää laatimatta vielä 2015 vuodelta. 

Osakeyhtiölain päivitys oli kuitenkin myöhästynyt niin, että uudistunutta lakia ei voida soveltaa vielä 2015 vuoden tilinpäätöksisssä.

Osakeyhtiölain mukaan konsernitilinpäätös pitäisi laatia (myös pienkonsernissa), jos yhtiö jakaa osinkoa.

Käytännössä pohdittavaksi jääkin, että jos emoyhtiö jakaa osinkoa, niin täytyy laatia konsernitilinpäätös.

Jos taas emoyhtiö ei jaa osinkoja, ei OYL:n mukaan tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä.

OSAKEYHTIÖN OSINGONMAKSU

Osakeyhtiön tarkoitus on joka tapauksessa tehdä voittoa ja jakaa osinkoja osakkeenomistajalle tai -omistajille. Näin ollen olisi suorastaan rikollista jättää osingot jakamatta, mikäli taseessa on jakokelpoisia varoja. 

Toisaalta pitäisi myös varmistaa, että osingonjako ei aiheuta maksukyvyttömyyttä tarkastelemalla yhtiön tilannetta nyt yhtiökokousten päätöshetkellä.

Ns. edullisella verotuksella osingoista 25% on veronalaista pääomatuloa (josta vero 30%) ja loput verovapaata. Edullisesti voi jakaa 8 % nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus saadaan laskettua, kun yrityksen varoista vähennetään yrityksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat.

Usein palveluyrittäjien tase on kevyt, eikä nettovarallisuutta ole taseeseen karttunut.

NETTOVARALLISUUDEN KASVATTAMINEN

Nettovarallisuutta voi kuitenkin alkaa kasvattamaan. Yksi tapa kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on omien toimitilojen ostaminen. Toinen keino kasvattaa osakeyhtiön nettovarallisuutta on ryhtyä hankkimaan tai perustamaan konserniin tytäryhtiöiden osakkuuksia. Nettovarallisuuden kasvattamisen tarkoituksena on parempi mahdollisuus jakaa osinkoja.

KONSERNIAVUSTUS

Konsernissa on myös mahdollisuus käyttää konserniavustusta, mikäli emo- ja tytäryhtiöiden tilikaudet ovat saman pituisia, emoyhtiö omistaa tyttärestä vähintään 9/10 osaa osakkeista ja konserniomistus on kestänyt vähintään koko vuoden. Konsernin tytäryritys voi siirtää tuloksensa emoyhtiölle.

Kansainvälisissä konserneissa onkin sitten omat etuudet. Esimerkiksi lähettämällä kirjeet oman maan sijasta vaikka Alankomaista, voidaan säästää vuoden mittaan merkittäviä summia.

Pienkonsernin yrittäjä toivottaa menestystä kevään yhtiökokouksiin :)

Employee experience - työntekijäkokemus

Minulle entuudestaan tuttuja termejä olivat customer experience (CE) ja user experience (UE). Jokin aika sitten HR-kouluttajan roolissani tutustuin uuteen "äksään" eli employee experience (EX) eli työntekijäkokemus. Pitkästä aikaa olen oikein pähkinöissäni tästä uudesta termista employee experience. 

Jonkin verran tuntui aluksi, että nyt ovat työmotivaatioteoriat saaneet "keisarin uudet vaatteet" ja työmotivaatioteorioista onkin tullut työntekijäkokemus. Asiaan tarkemmin perehdyttyäni, niin tämä EX on kuitenkin monitahoisempi kuin pelkkä työmotivaatioteoria. Työnantajakuva ja organisaation ulkopuoliset tekijät, kuten taloustilanne, vaikuttavat myös työntekijäkokemukseen.

Erityisen tärkeää olisi panostaa työntekijäkokemukseen työnhakijoiden ja uusien työntekijöiden kohdalla. Miten uusia tulokkaita kohdellaan? Miten johto viestii tulokkaille yrityksen historiasta, tavoitteista ja arvoista. Työnantajakuvaa voidaa parantaa esimerkiksi "tervetuloa taloon" kirjeellä tai uusien työntekijöiden perehdytystilaisuudella. Samoin työnhakijoiden osalta on työnantajakuvan takia tärkeää vastata työnhakijoiden hakemuksiin ja kertoa rekyrointiprosessin etenemisestä.

EX aiheesta ei ole kovin runsasti suomenkielistä materiaalia, mutta työnantajan maine rakentuu juurikin työntekijäkokemukseen, työnhakijakokemukseen ja yleiseen tietoisuuden yrityksen tai organisaation maineesta.

Vieläkin antoisampaa on sisäistää, että työntekijä on organisaation ja asiakkaan välissä. Onnistuneella työntekijäkokemuksella on merkitystä, jos haluamme vaikuttaa menestykselliseen asiakaskokemukseen erityisesti palvelualoilla ja tietointensiivisillä aloilla. Onnistunut asiakaskokemus johtaa asiakassuhteen säilyvyyteen ja organisaation menestymiseen.

Perjantai 13 päivä ja vapaamuurarit

Yhä vieläkin perjantai 13 päivä muistetaan epäonnen päivänä. Mutta mistä tämä epäonni on alunperin peräisin?

Jerusalemin temppeliä rakentaessa Salomo oli liitossa ystävänsä, Tyyroksen foinikialaiskuningas Hiram I:n kanssa. Hiram toimitti Salomolle materiaalia ja rakentajia. Lisäksi molemmat valtakunnat kukoistivat ja elivät suurvalta-aikaa kyseisten hallitsijoiden aikana. 

Legendan mukaan Hiram I lähettämät Jerusalemin temppelin rakentajat toivat käytännöllisen rakennusosaamisen lisäksi mukanaan myös salatietoa. Edelleen tarina jatkuu, että kun ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin 1099 ja tutkivat sen jälkeen Temppelivuoren raunioita, he pääsivät käsiksi salatietoon. Sen löysivät Temppeliherrat, ja salatiedon avulla ritarikunta kehittyi kukoistukseen. 



Keskiajalla, 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa Ranskan kuninkaan ja katolilaisen paavin mielestä ritareilla oli liikaa valtaa Euroopassa. Temppeliherrat olivat alun perin vaatimattomia soturimunkkeja, mutta heidän järjestönsä kasvoi pian yhdeksi keskiajan Euroopan taloudellisesti vaikutusvaltaisimmista järjestöistä. Temppeliritarit olivat keksineet esim. sairaalajärjestelmän ja shekkijärjestelmän jne. 

Temppeliritareiden johto saatettiin ansaan tuona 13. päivänä 1307. Tuona päivänä vuonna 1307 Ranskan kuningas ja paavi mestauttivat kaikki kiinnisaadut ritarit kerralla koko Euroopan laajuisesti. Miksi samana, sovittuna päivänä? Jotta ritarit eivät kykenisi hälyttämään toisiansa.


Rovion ja mestautuksen jälkeen kerättiin temppeliritareiden rippeet perheineen talteen ja loput ritarit pakenivat mm. Irlannin kautta pääosin Amerikkaan, ja osa Pohjoismaihin.
Temppeliherrojen tuhon 1307 jälkeen salatieto säilyi ritarikunnan pelastuneilla sirpaleilla (mm. Portugalissa ja Skotlannissa), joista kehittyi hieman ritarkikunnan tavoin organisoitu vapaamuurarijärjestö.

Temppeliherroilla on kiistattomat ansionsa modernin länsimaisen talousjärjestelmän synnyssä. Sen lisäksi yhteys vapaamuurareihin, ns. temppeliherraleganda, on yksi kiehtovimpia lukuja salaseurojen historiassa.

Nykyäänkin Yhdysvaltojen dollarin setelistä voit löytää salaisia ritarimerkkejä, jotka liittyvät vapaamuurariuteen.

Olivatpa nämä totta vai "tarua" olevia tarinoita, sitä en tiedä, mutta on näistä tehty tv-dokumenttejakin.

Perjantai 13 päivä. Ritareita oli vähän, mutta he olivat älykkäitä, rikkaita ja sotilaallisesti taitavia. Siksi heidät piti tappaa kerralla kaikki, varoittamatta ja petoksella.

Oli niin tai näin, tänään perjantaina 13 päivänä minulla ei ollut ollenkaan epäonnea. Päinvastoin, liiketoiminnat rokkasi tänään oikein hyvin.  Siksi nöyränä osaa olla kiitollinen siitä pääomasta, mitä ei verottajakaan voi verottaa, nimittäin sosiaalisesta pääomasta. Ilman sitä tämä yhteiskunta ei oikeasti pyörisi. Eikä bisnekset rokkaisi ;)

Ritarillista 13 päivän perjantai-iltaa!

Lopettakaa suunnitteleminen ja alkakaa tekemään

Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Suomi ei tarvitse lukumääräisesti lisää yrityksiä, mutta Suomi tarvitsee lisää yritteliäitä ja päämäärätietoisia henkilöitä, joilla on voimakas yrittämisen halu ja jotka ovat valmiita ottamaan yrittäjäriskin ja työllistämään muita omassa firmassaan. Haluan kertoa pari vinkkiä yritystoimintaa suunnitteleville.

1§. Lopettakaa suunnitteleminen ja alkakaa tekemään.

2§. Olen monesti kuullut, että yrittäjyys kiinnostaa, mutta perustan yrityksen a) "sitku" lapset ovat isompia, b) "sitku" asuntovelka on maksettu, c) "sitku ansiosidonnainen päättyy" d) "sitku" saan starttirahat, e) "sitku" ja "sitku". Näitä sitkutteluja riittää. Vastaavasti tuttavapiiristä löytyy yrittäjä-äitejä, jotka ovat perustaneet yrityksen, kun vauva on ollut 4 kk ikäinen. Mikään ei ole ollut yrittämisen esteenä. On olettu pankkilainaa. Tarvittaessa on hankittu lastenhoitoapua.

3§. Jos suunnittelet oikeasti yrityksen perustamista, lopeta suunnittelu ja sitkuttelu, ja aloita yrittäminen jo tänään. Suomessa yrityksen perustaminen on helppoa ja byrokratiaa on vähän. Halutessaan osakeyhtiön voi perustaa netissä noin vartissa, jos hyväksyy vakiomuotoisen yhtiöjärjestyksen.

4§. Uskalla tehdä virheitä. Ihminen, joka ei koskaan tee virheitä, ei varmaankaan tee paljon mitään muutakaan. Itse olen tehnyt monia pieniä ja varmasti suurempiakin virheitä, mutta olen oppinut niistä, ja pyrin välttämään saman virheen tekemisitä uudestaan. Esim. olen palauttanut yrityksen veroilmoituksen myöhässä, saanut sen rangaistuksena veronkorotusta, mutta olen maksanut veronkorotukset ja jatkanut yrittämistä. Maailma ei tuohon kaatunut.

5§. Älä luovuta koskaan! Et koskaan epäonnistu, ennen kuin olet lakannut yrittämästä.

6§. Henkilökohtaisesti kunnioitan yrittäjää, joka on epäonnistunut, mutta silti jatkanut yrittämistä. Älä pelkää epäonnistumista. Epäonnistuminen on aivan ok.

7§. Ole ennakkoluuloton. Tykkään tästä lauseesta: Entrepreneurs don't think out of the box. They see no box. Yrittäjille kaikki unelmat ovat mahdollista. Ideoiden tappajille ja luovuuden myrkittäjille mikään ei ole mahdollista.

8§. Älä kuuntele ihmisiä, jotka eivät ole itse koskaan olleet yrittäjinä.

9§. Sinua pelotellaan konkurssilla. Yritys, jolla ei ole velkaa, ei voi joutua konkurssiin. Yritys ei joudu konkurssiin sattumalta. Yrityksellä on tällöin enemmän velkaa kuin varoja tai maksukykyä. Jossain vaiheessa velkojat voivat laittaa konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen.

10§. Älä kuitenkaan pelkää ottaa vierasta pääomaa. Se vauhdittaa yrityksen kasvua nopeammin kuin tulorahoituksen avulla.

11§. Ota oppia konkariyrittäjiltä, heillä on kontakteja ja käytännön kokemusta ammennettavana yrittämisestä. Hanki yrittäjämentori!

12§. Jos vuokraat yrityksellesi toimitiloja, pyri tekemään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Määräaikaisesta vuokrasopimuksesta et pääse eroon kuin maksamalla, vaikka liiketoiminta ei käynnistyisikään.

13§. Jos yrittäjyys vaikuttaa pelottavalta möröltä tai vaaralliselta loikalta tyhjyyteen. Se voi olla sitä, jos ruokit itse omassa päässäsi tällaista ajattelumallia. Elefantinkin voi syödä, aloita pala kerrallaan, vaikka syömällä häntä ensin.

14§. Lopeta valittaminen. Itse en ole koskaan valittanut veroista enkä mistään muustakaan yrittämisen niinsanotusta esteestä. Jos olet valittaja, niin valita. Jos olet yrittäjä, niin yritä! Jos et voi vaikuttaa asiaan, älä valita. Jos haluat vaikuttaa asiaan, lopeta silti valittaminen, lähde politiikkaan, lobbaa asiaa ja tee asialle jotakin konkreettista.

15§. Olettele rakastamaan myyntityötä. Toimitusjohtaja on yrityksen tärkein myyjä. Hän myy yrityksensä palveluja 24/7.

16§. Asiakas on kuningas. Kuuntele asiakastasi. Mittaa asiakaspalautetta. Kanta-asiakas ansaitaan.

17§. Jos lähdet partneriksi, tee aina osakassopimus. Jälkikäteen asioista, kuten osakkeiden luovutushinnasta, aktiivisesta roolista yhtössä tai kilpailukiellosta, on vaikea sopia.

18§. Ota yrityksellesi oikeusturvavakuutus.

19§. Pidä kiinteät kulut minimissä. Erityisesti alkavan yrittäjän on vihattava kiinteitä kuluja. Muuttuvat kulut ovat ok. Kiinteät kulut juoksevat kesälomallakin, vaikka ei olisi mitään yritystoimintaa. Muuttuvia kuluja tulee yritystoiminnan volyymin mukaan.

20§. Vaali yrityksesi brändiä. Laita IPR-perusasiat kuntoon: varaa yritykselle domain, rekisteröi aputoiminimi ja laita tavaramerkkihakemus vireille.

20§. Yrittäjä tarvitsee hyvän tiimin ympärilleen. Henkilöstöstä on pidettävä hyvää huolta. Ihmiset ovat yrityksen ainoa voimavara. Koneita, laitteita ja toimitiloja on helppo hankkia, leasata tai vuokrata. Henkilöstön rekrytointiin, kouluttamiseen ja kehittämiseen pitää panostaa.

21§. Älä kuitenkaan maksa henkilöstölle lomarahoja, vaan sen sijaan maksa henkilökunnalle bonuksia hyvin tehdystä työstä ja palkitse ahkeria työntekijöitä rahapalkan lisäksi myös ei-taloudellesilla palkitsemisella.

22§. Et voi ulkoistaa sitä, mitä et ymmärrä. Näin ollen opettele yrityksen talousasioiden perusteet esimerkiksi suorittamalla yrittäjän ammattitutkinto tai tiiviisti osakeyhtiön talousillassa.

Osakeyhtiön talousilta yrittäjille 15.12.2015

Ensimmäinen maistuu aina parhaalta

Ensipuraisu. Tästä tuli mieleeni kansantaloustieteen perusteet. Tuntuu ikuisuudelta, mutta opiskelin 90-luvulla kauppakorkeakoulussa kansantaloustiedettä. Sieltä opiskeluajoilta jäi mieleeni rajahyötyteoria.

Rajahyöty eli marginaalihyöty on kuluttajan saama hyödyn lisäys tarkasteltavan tuotteen tai palvelun yhdestä lisäyksiköstä.

Voin valottaa rajahyötyteoriaa parilla kesäisellä esimerkillä.

Jos on jano, ensimmäisestä kylmästä oluesta saatava hyöty on suuri. Kymmenen oluen jälkeen yhdestoista olut tuottaa enää vähän lisähyötyä. Kyseessä on laskeva rajahyöty. Jokainen tuote enemmän tuottaa vähemmän lisähyötyä “ensipuraisuun” verrattuna.

Olen ollut vuoden syömättä jäätelöä. Ihan vain siksi, koska satuin päättämään viime heinäkuussa, että nyt loppuu jäätelön syönti. Tänään oli ensimmäinen aurinkoinen kesälomapäivä ja loman aloituksen kunniaksi lapseni söivät tyytyväisenä mantelisuklaalisenssijäätelöä. Nuorempi ei kuitenkaan jaksanut syödä jäätelöään, joten tottahan äidin kuului sitten syödä jäätelö loppuun 0:-) Tässäkin tapauksessa ensimmäinen tuntuu aina parhaalta. Ai että jäätelö oli taivaallisen hyvää. Seuraava jäätelöannos tuottaisi – ainakin minulle – jo laskevan rajahyödyn.

Jäin pohtimaan, päteekö rajahyötyteoria myös kesäharrastukseeni ilmailuun. Kyllä vain. Lentäjälle koituu yleensä kymmenestä lentotunnista vähemmän hyötyä kuin ensimmäisestä, joten hän on valmis maksamaan melko paljon ensimmäisestä lentotunnista, mutta jos hänellä on jo kesä aikana lentotiimaa yhdeksän lentotuntia, hän mieluummin on ilman kymmenettä kuin maksaa kovin paljon yhdestä lisälentotunnista.

Kesän ensimmäinen lomapäivä tuntuu parhaalta. Ihan mielenkiintoinen tämä rajahyödyn teoria.

Hyvää kesälomaa kaikille! Nauttikaa ensipuraisusta!

Kaupungin pitäisi keventää kiinteistöomistussalkkuaan

Kiinteistövero otettiin käyttöön 1993. Kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa ja maapohjalla sijaitsevia rakennuksia ja rakennelmia.

Todetaan vielä, että kiinteistövero menee kokonaan 100 % kiinteistön sijaintikunnalle. Mitä enemmän kiinteistöjä, sitä enemmän kunta saa kiinteistöverotuloja. Kaupunginvaltuusto päättää kiinteistöveron suuruuden kiinteistöverolain säädösten rajoissa.

• Yleinen kiinteistövero on vähintään 0,8 % ja enintään 1,55 %. 

• Vakituisia asuntoja koskeva kiinteistövero on vähintään 0,37 % ja enintään 0,80 %. Vuonna 2015 vakituisten asuntojen kiinteistövero on 0,37 % Helsingissä ja Vantaalla. 

• Loma-asuntojen kiinteistövero 0,5-1,55 %.

• Kaupunginvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 1,00–3,00 % vuodessa. Vuonna 2015 rakentamattomien tonttien kiinteistövero on 2,3 % Helsingissä ja 3,0 % Vantaalla. 

• Pääkaupunkiseudun kunnissa peritään korotettua kiinteistöveroa rakentamattomista rakennuspaikoista: vähintään 2,3 % ja enintään 3,0 %

• Voimalaitoksen kiinteistövero enintään 2,85 %. Vuonna 2015 voimalaitosten kiinteistövero on juurikin tuo maksimi 2,85 % Helsingissä ja Vantaalla.

Ehdotan, että Helsingin kaupungin pitäisi alkaa keventämään kiinteistöomistussalkkuaan. 

Pääkaupunkiseudulla oli rakentamatonta tonttimaata noin kaksi (2) miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostaloasunnoille ja neljä (4) miljoonaa pientaloille. Laskettaessa yhdelle henkilölle noin 40 m2, on pääkaupunkiseudulla kaavoitettua rakentamatonta rakennusmaata noin 150.000 asukkaalle. 

Kaikkiaan kovennettua kiinteistöveroa maksetaan pääkaupunkiseudulla 3.500 rakennuspaikasta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat omakotitalotontit, joiden pihalla on rintamiestalo ja sen lisäksi yksi tai kaksi rakentamatonta rakennuspaikkaa. Kunnan ovat antaneet kiinteistönomistajille rakentamiskehoituksia edistääkseen asuntopoliittisia tavoitteitaan. Uhkana on, että kunta voi lunastaa rakentamattoman tontin, jos sille ei rakenneta.

Kiinteistöveron ulkopuolelle on rajattu kuntien omistamat kiinteistöt - hallinnollisten kulujen säästämiseksi, mikä onkin toki järkevää. Toisin sanoen samalla kunta tai kaupunki menettää kiinteistöverotuloja siihen verrattuna, jos kiinteistönomistaja olisikin tavallinen asunto-osakeyhtiö kaupungin asemasta.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki omistaa satoja kiinteistöjä. Pelkästään vuokra-asuntoja on Helsingin kaupungin omistuksessa on noin 60.000 kpl. Jos kaupungin kiinteistöt myytäisiin vuokra-asunto kerrallaan asukkaille tai sijoittajille, niin kaupungin saamat kiinteistöverotulot lisääntyisivät samalla. Asuntojen myynnistä Helsingin kaupunki saisi rahaa rakentaa uusia (tuettuja) vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.



Myös sijoittajien näkökulmasta on järkevää, että myyntiin tulisi kotimaassa olevia kiinteistösijoituskohteita. Jos ostokohteita ei Helsingistä löydy, niin fakta on, että kiinteistösijoittajat lisäävät kiinteisöomistuksiaan ulkomailla, erityisesti Virossa. 

Kiinteistöverotulojen kehitys tulee jatkossa olemaan myönteinen Helsingin kaupungin budjetin osalta, koska Helsinkiin on suunnitteilla tai rakenteilla myös uutta asumusta mm:

• Östersundomiin on suunnitteilla 70.000 asukkaan kaupunginosa vuoteen 2060 mennessä.
• Länsisatamasta (Jätkäsaari, Salmisaari, Hernesaari, Telakkaranta) tulee 30.000 asukkaan alue vuoteen 2030 mennessä.
• Kruunuvuorenranta - sijaitsee 5 km päässä keskustasta. Sinne on suunniteltu 11.000 asukkaan merellinen alue valmistuu 2025 mennessä.
• Koivusaari (Lauttasaaren länsipuolella) 5.000 asukkaan kaupunginosa Länsiväylän varrella.
• Viikinmäki - 3.700 asukasta
• Vartiosaari - osayleiskaava sunnitteilla 5.000-7.000 asukkaan saaristokaupunginosaksi. Saareen ei vielä ole kiinteää liikenneyhteyttä, vain vesiliikenneyhteys. Laajasalon lähellä. Asuntorakentamisen vastustajat haluavat säilyttää Vartiosaaren virkistyskäytössä.
• Keski-Pasila yli 5.000 asukkaan alue valmistuu 2020-luvulla.
• Pasila / Ilmala - 1.500 asuntoa vuoteen 2020 mennessä.
• Kalasatama - noin 14.000 asukasta.

Lähde: Suomen Laki, Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki