Laittomat lakot saatava kuriin

Demokratiassa lakko-oikeus kuuluu ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden oikeuksiin, mutta laittomat lakot täytyy kitkeä pois yhteiskunnasta. Laittomat lakot aiheuttavat työnantajille ja teollisuudelle merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja imagovahinkoja. Viime vuonna Suomessa oli 90 laitonta lakkoa, kun puolestaan Ruotsissa oli vain 2 laitonta lakkoa viime vuonna.  

Työtuomioistuin määrää laittomasta lakosta sakkoja työntekijäliitolle esim. AKT:lle enintään 30.000 euroa. Työtuomioistuimessa määrättävä sakko on mitättömän pieni teollisuudelle aiheutettuihin vahinkoihin nähden. 

Esimerkki AKT: Työtuomioistuin on tuominnut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja sen jäsenosastot maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTAlle yhteensä 42 100 euron suuruiset hyvityssakot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. 

Esimerkki SEL: Soijatehtaan laittomasta lakosta annettiin jo neljäs tuomio – vain 30 000 euron sakot. Työtuomioistuin on tuominnut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Uudenkaupungin ammattiosaston maksamaan 30 000 euroa sakkoa Finnprotein Oy:n soijatehtaan laittomasta lakosta.

Hallituksen pitää korottaa laittomista lakoista määrättäviä sakkoja suuremmaksi. 

Valtion pakkolunastettava Malmin lentokenttä

Kävin 4.12.2014 Liikenne- ja viestintäministeriössä yleisilmailijoiden keskustelutilaisuudessa naislentäjien edustajana ja avasin sanaisan arkkuni: ilmailuteollisuus tuottaa 3,2 % Suomen BKT:sta (vrt. Nokia 0,8 %) ja lentoliikenne kasvaa maltillisesti tulevaisuudessakin. Kasvusuuntainen ilmailuteollisuus tarvitsee jatkossakin ammatillista lentäjäkoulutusta. Nuorena aloitettu lentoharrastus muuttuu useimmille lentäjän ammatiksi. Kaupallinen lentokouluyritys tarvitsee riittävän väestöpohjan kaupallisen yritystoiminnan pohjaksi.

Ehdotin liikenneministeri Paula Risikolle (kok), että valtion on lunastettava Malmin lentokentän maa-alue Helsingin kaupungilta. Malmin lentoasemalle tarvitaan kaupallinen ylläpitäjä, käytännössä esim. perustettava Helsinki City Airport säätiö (käytännössä yritys ei voi saada toimilupaa). Trafi myöntää lentokentän ylläpitäjän lupia ainoastaan Finavialle tai vastaavalle säätiölle.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolaisen mukaan Finavialla ei ole mitään Malmin lentokenttää vastaan, he vain kaupallisena toimijana eivät halua subventoida rahaa Malmille, mikä onkin aivan ymmärrettävää. Edelleen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoi, että Finavia on erittäin halukas myymään Malmin lentokentän ylläpitäjälle lennonvarmistus- ja ylläpitopalveluja.

Malmin lentoasemaa kokonaisuutena kehittämällä on dynaamisia vaikutuksia Suomen imagoon ja lentokenttäverkoston säilymiseen ICAO sopimuksen mukaisesti, Helsingin kaupungin vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä yritystoiminnan moninaisuuteen.

Perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

Talousoikeuden opiskelija kävi haastattelemassa minua pro gradu -tutkimustaan varten. Aiheena hänellä oli tuloverolaki (TVL 48.1 §:n 3 kohta) sukupolvenvaihdoshuojennukset sekä perintö- ja lahjaverolaki (PerVL 55 §), joka koskee lahjaa tai lahjanluonteisella kaupalla saatua varallisuutta. 

Erittäin antoisa haastattelu muistutti mieleeni, että lainsäätäjien täytyy yhä edelleen helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdosten edellytyksiä. Esimerkiksi TLV 48.1 § 3 kohdassa vaaditaan yritystoiminnan luovuttajalta 10 vuoden omistusaikaa. Se on mielestäni liian pitkä aika. Omistusaika pitäisi lyhentää 5 vuoteen. 

Perintö- ja lahjaveron alarajaa on kevennetty 13 prosenttiin. Perintö- ja lahjaveroa täytyy keventää 4 prosenttiin. Ruotsissa ei ole perintöveroa. Jos perintöveroa ei kohtuullisteta, niin perheyritykset siirtävät pääkonttorinsa Suomesta Ruotsiin. Tällöin Suomi muuttuu tytäryhtiötaloudeksi vähitellen. Perintöveron kevennyksen idea on tukea suomalaista omistajuutta.

Nämä muutokset helpottaisi sukupolvenvaihdoksia konkreettisesti.

Suomi NATO:n rauhankumppanina

Vierailin maanpuolustuskurssilaisten kanssa NATO:n päämajassa Brysselissä syyskuussa 2014. Kokosin tähän faktoja ja muitakin muistiinpanoja NATO vierailustani.

NATOn ydintehtävät:
1) jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
2) globaali kriisinhallintatoimija (esim. Kosovossa 5.000 sotilasta tai Afganistanissa 50.000 sotilasta)
3) kansainvälisen vakauden edistäjä

- Nato (North Atlantic Treaty Organisation) sopimus allekirjoitettu 1949.
- Walesin huippukokous oli elokuussa 2014
- NATO:ssa on 28 jäsenmaata. Eli 28 täysjäsentä.
- 22 EU-maata on NATO jäseniä.
- Suomi ja Ruotsi ei vielä ole NATO jäsenmaita, mutta Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet suhdetta NATOn kanssa ja solmineet isäntämaasopimuksen (host nations support agreement) NATO:n kanssa.
- NATOssa tehdään päätökset aina yhdessä, ei siis enemmistön äänten mukaan
- Suomi, Ruotsi, Georgia ja Ukraina ovat NATOn rauhankumppanuusmaita eli partnerimaita.
- NATO:n rauhankumppanit voivat osallistua NATO:n operaatioihin.
- Suomi, Ruotsi ja Australia ovat aktiivisia rauhankumppaneina toivottavia, joita pyydetään mielellään mukaan operaatioihin.
- Suomi osallistunut 1992 alkaen NACC kokouksiin tarkkailijana.
- Suomella on Brysselissä Nato edustusto.
- Nato odottaa Suomelta ja Ruotsilta jäsenhakemusta (huom! tämä siis kenraaleilta kuultua)
- Suomen täytyy huolehtia omasta puolustuksesta, jos haluaa liittyä Natoon täysjäseneksi.

- Suomi NATO:n partnerimaana liittyi 2008 NATO:n nopean toiminnan NRF joukkoihin: Suomi on reserve poolissa, mikä on kolmas NFR taso. 
- NRF tarkoittaa "the Nato Response Force"
1. taso on erittäin nopean toiminnan joukot (48 tuntia) - tässä Suomi tai Ruotsi ei siis ole mukana. 
2. taso on immediate NRF - Suomi tai Ruotsi eivät ole mukana. 
3. taso on Nato Reserve Pool, jossa Suomi ja Ruotsi mukana. Ei ole partnermaalle sitova.
- Suomi voi osallistua nopean toiminnan joukkoihin (reserve pool). Suomi pääsee NATOn kanssa mukaan yhteisiin sotilaallisiin harjoituksiin (joint training excersices). Se on pääpointti. Koulutusplatformi. Kehittää Puolustusvoimien taisteluvalmiutta. Ei ole sitova.

- NATOn 5. artikla tarkoittaa yhteistä puolustusta.
- Suomella on NATO optio, mutta 28 jäsenmaan pitää hyväksyä Suomen jäsenhakemus.
- NATOn laajeneminen on mahdollinen. Se ei ole automaatio. 28 jäsenmaan pitää hyväksyä uusi jäsen.
- 4 maata olisi jonossa EU jäseneksi ja Nato jäsenkandidaatteina (Montenegro, Bosnia Herzegovina, Georgia, Makedonia) ja nyt lisäksi Ukraina on Nato jäsenkandidaatteina, mutta EU tai Nato ei ole hyväksynyt, koska ei täytä EU jäsenyyden kriteerejä.
- Baltiassa ja Puolassa Natolla sotilaallista läsnäoloa (ilmavalvontaa, ei omia hävittäjiä)
- Puola = ilmatyyny, ei pysyvää sotilasedustusta. Puolassa vahvat omat puolustusvoimat. Baltiassa ei ole.
- Islannilla ei ole omaa armeijaa. Vain 300.000 asukasta.

- Ukraina ei ole NATO:n täysjäsen. Ukraina on NATO:n partnerimaa eli rauhankumppani, kuten Suomi. Natolla ei ole roolia Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. NATO ei puutu sotilaallisesti Ukrainan kriisiin. Nato keskittyy vain ja ainoastaan liittokunnan jäsenmaiden puolustukseen.
- Ukraina, Suomi, Baltia ovat Venäjän rajanaapureia.
- Venäjän tekemät ilmatilan loukkaukset aiheuttavat epävakautta Suomessa.
- Ukraina luopui ydinaseistaan.
- Ukrainan kriisin takia Nato jäädyttänyt käytännön yhteistyön Venäjän kanssa.
- EU jäsenvaltiot laittavat talouspakotteita Venäjälle, mutta Nato ei pakotteita laita.
- Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei käynyt sattumalta Virossa syyskuussa. Obama kävi vakuuttamassa Baltian maissa, että me (Nato/USA) puolustamme Baltiaa, jos tilanne vaatii. Virossa on nyt 150 Nato sotilasta.
- Nato mahdollisesti siirtää joukkojaan Baltiaan.
- Nato jäsenyys tarkoittaa puolustusyhteistyötä.

EDA, European Defence agency

- Lissabonin sopimus, jossa mainittu luonnonkatastrofit, ei ole noteerattu EU:ssa mitenkään.
- Ranska yksittäisenä EU-maana on lähtenyt antamaan sotilaallista tukea Yhdysvaltojen lisäksi Irakin tai Syyrian operaatioon. Yleensä Ranska tekee mitä sanoo.
- Suomen Puolustusvoimien tekemät taisteluvälineet ovat Nato yhteensopivia.
- Puolustuksen yhteishankinnat tai materiaalihankinnat ovat osa yhteistä taisteluvalmiutta.
- EU:lla ja USA:lla on lähimmät suhteet. Obaman johdolla, USA ja EU valmistelevat pohjoisatlantin vapaakauppa-aluetta (U.S.-EU free trade agreement).

Suomi tarvitsee Malmin lentoaseman ilmailukäyttöön

Helsinki-Malmin kenttä sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla maa-alueella, joten Helsingin kaupunginvaltuusto viime kädessä päättää Helsinki-Malmin lentoaseman kohtalosta.

Helsinkiläiset, nyt on aika toimia vastuullisesti ja allekirjoittaa valtuustokäsittelyn menevä kuntalaisaloite Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta. 

1. Oma city lentokenttä on Helsingille imagotekijä ja parantaa Helsingin ja Suomen kilpailukykyä. Kansalaisille on turvattava nopeat yhteydet Helsingistä maakuntiin, Baltiaan ja Skandinaviaan.
2. Malmilla koulutetaan 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Kuten jokainen ymmärtää, Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema ei turvallisuussyistä ole korvaava kenttä lento-oppilaille, jotka vasta opettelevat lentämään.
3. Jo 20 pienkonetta saavat Helsinki-Vantaan lentoaseman tukkoon, jolloin matkustajalentokoneet myöhästelevät. Jatkolennoilta myöhästely ei edistä Suomen mainetta Aasian lentoreittien solmukohtana.
4. Maakunnista Helsinkiin on päästävä liikkumaan kätevästi. Malmille on mahdollisuus saapua maakunnista oman aikataulunsa mukaan, ei silloin kuin Helsinki-Vantaa antaa sinulle 2 min slotin laskeutua.
5. Ammattilentäjien koulutus täytyy tapahtua PK-seudulla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä kustannustehokkuuden takia, koska lennonopettajat asuvat PK-seudulla Vantaan kentän lähistöllä. Ei ole realistinen ajatus, että PK-seudulla asuva liikennelentäjä, joka sivutyönään tekee lennonopetusta, lähtisi työpäivän jälkeen Pirkkalaan tai Poriin antamaan 45 min lentotuntia ja mahdollisesti sää voi muuttua jo siinä matkan varrella niin, ettei koko lentotuntia pystytä pitämään.
6. Rajavartiolaitoksen meripelastusoperaatiot pitää säilyä mahdollisimman lähellä merenrantaa, sillä merihädässä olevia täytyy päästä pelastamaan kopterilla parissa minuutissa. Veden armoilla oleville jokainen ylimääräinen minuutti merkitsee elämästä ja kuolemasta taistelua.
7. Malmin lentoasema on merkittävä työpaikka 300-400 työntekijälle ja yrittäjälle. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 20 miljoonaa euroa. Pelkästään 500.000 euroa tulee verotuloja lentobensiinin verosta valtiolle. Onko Suomen hallituksella tai Helsingin valtuuston päättäjillä ideoita, mistä 400 työntekijälle saadaan uusia työpaikkoja, jos Malmin lentokenttä lakkautetaan?
8. Haluaako Helsinki todellakin menettää vaikkapa 700 helsinkiläisen ilmailijan/veronmaksajan verotulot? Jos yhden harraste/ansiolentäjän palkka olisi vaikka 50.000 euroa vuodessa, tämä on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Tämä lentäjäporukka maksaa veroja 10 miljoonaa euroa kunnalle/valtiolle. Toivottavasti nämä veroeurot kelpaavat Helsingin kaupungille, koska ilmeisesti muualle näitä lentäjiä ollaan nyt Helsingistä mielellään siirtämässä.
MINÄ VAADIN VASTINETTA VEROEUROILLE. Kiitos, että luit loppuun.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/983

Yliopistojen uusiutuva rooli ja trendejä

Koska syksy on koulujen alkamisen aikaa, aloin pohtia yliopistojen roolia ja trendejä yhteiskunnassa. Yliopistot valmistautuvat tulevaan lukukauteen. Ensimmäisen vuosikurssin yliopisto-opiskelijat ovat intoa täynnä. Kansallisesti ajateltuna yliopistolla on ollut ja tulee olemaan sivistysrooli. Nuorille aikuisille yliopisto tarjoaa pääsylipun asiantuntijoiden luokkaan, valkokaulusporukkaan.

Siinä missä Yhdysvalloissa podetaan taloudellista taantumaa ja asuntojen, autojen ja muiden hyödykkeiden hinnat ovat olleet laskussa, niin yliopistot porskuttavat. The Economist lehden mukaan yhdysvaltalaiset yliopistot ovat vuodessa nostaneet lukukausimaksujaan 20 %. Globaalistikin tarkasteluna Suomessa yliopisto-opiskelijoilla on edelleen mieletön etuoikeus, koska yhteiskunta tarjoaa maksutonta yliopisto-opetusta ilman lukukausimaksuja ei vain ensimmäiseen korkeakoulututukintoon, vaan myös toiseen tai kolmenteenkin yliopistotutkintoon. Yliopistokenttä on murroksessa ja valinnassa tullaan huomioimaan ensimmäistä yliopistotutkintoa suorittavia. Toista ja kolmatta yliopistotutkintoa suorittavat ohjataan jatkossa maksullisiin täydennyskoulutuksiin tai ulkomaisiin maksullisiin yliopistoihin.

Olen huomannut yliopistosektorilla tiettyjä trendejä. Tärkeimpänä trendinä on yliopistojen kansainvälistyminen. Vaihto-opiskeluohjelmat ovat suosittuja perustutkinto ja jatkotutkinto-opiskelijoiden keskuudessa ja ulkomaalaisten vaihto- ja tohtoriopiskelijoiden määrä on ollut kasvussa. Tutkijat lähtevät ulkomaiseen yliopistoon vierailijaprofessoriksi tai vierailevaksi tutkijaksi. Tieteen saralla yksittäisen tutkijan on toisinaan melko vaikeaa ja hidastakin saada yksin julkaistuksi tieteellistä artikkelia huippujournaleissa. Tutkijat ja professorit ovat ansiokkaasti ymmärtäneet liittoutua kansainvälisten tutkimustiimien kanssa, mikä mahdollistaa tieteellisten artikkelien todennäköisemmän hyväksymisen B-luokan tai jopa A-luokan julkaisuissa. If you can’t beat them, join them -asenteen omaksumisesta on alkanut tuottaa tuloksia yliopistoissa. Osana kansainvälistä tutkimustiimiä yhä useammalla suomalaisen tutkijan julkaisulla on pääsy korkeatasoisiin julkaisuihin, joista yliopistot saavat kerättyä krediittiä.

Toiseksi yliopistoja koskettaa tietoyhteiskunnassamme ja teknologiassa olevat kehitystrendit. Tietoteknisen kompetenssitason nousu, tietokoneiden ja tietoverkkojen yleistyminen opiskelijoiden keskuudessa on luonut yliopistoille paineita alkaa tarjota yliopistokoulutusta verkko-opiskeluna tai etäopiskeluna tulevalle diginatiivisukupolvelle. Yhdysvalloissa osa perinteisistä ja maineikkaista yliopistoista tarjoaa jo verkkokursseja opiskelijoille. Bostonissa maineikas Harvard Business School tarjoaa jo pre-MBA kurssia 1.500 dollarin hintaan. On-line kurssit tuovat elinkeinoelämää hyödyttävää joustavuutta yliopistomaailmaan. Yhdysvalloissa on-line verkkokurssien suorittajien keski-ikä on 31 vuotta on korkeampi kuin perusopiskelijoiden keski-ikä, joten työelämässä ruuhkavuosia viettävät aikuiset olevat ovat löytäneet verkkokurssit. Samalla on-line verkkokurssien yleistyminen tarkoittaa sitä, että yliopistot muuttuvat yhä kansainvälisimmiksi, koska verkkokurssin opiskelija voi olla yhtä lailla kehittyvien talouksien maista vaikkapa Brasiliasta kuin kehittyneistä länsimaista. Mikäli koulutusmarkkinoiden globaalisuus alkaa houkutella suomalaisia yliopisto-opiskelijoita suorittamaan verkkokursseja ulkomaisista yliopistoissa, niin haasteita voi tulla opintojen hyväksilukemisessa suomalaisissa yliopistoissa.

Maakunnallisen yliopistoverkoston rakentaminen 60- ja 70-luvuilla antoi sysäyksen suomalaisen tieteen ja tutkimuksen kehitykseen. Ammattikorkeakouluverkosto muodostui 90-luvulla. Koulutuspääoma on kerääntynyt erityisesti yliopistokaupunkien ympärille. Yliopistot ovat merkittävästi lisänneet ja monipuolistaneet yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, jolloin kumpikin osapuoli saa synergiahyötyjä yhteisistä resursseista. Yhteistyö voi käytännössä tarkoittaa mm. yhteisiä laboratoriotiloja, yhteisiä kirjastofasiliteetteja, yhteisiä koulutusohjelmia ja sivuaineopintoja, yhteisiä kieliopintoja esimerkiksi harvinaisempien kielten opetuksen osalta, yhteisiä tutkimusprojekteja, yhteisiä henkilöresursseja tai opetus- ja tutkimushenkilöstön liikkuvuutta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tuottaa merkittävää hyötyä elinkeinoelämälle. Harvalla yrityksellä on omia tutkimusosastoja. Yritysten on luotava kiinteä suhde yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusresursseihin.

Neljäntenä trendinä olen seurannut, miten akateeminen yrittäjyys on nousemassa. Suomalaista yliopistokenttää on pitkään moitittu siitä, että yliopiston suorittaneet akateemiset eivät lähde yrittäjiksi. Meillä on tutkimustietoa, että akateemisten perustamat yritykset ovat jo perustamisvaiheessa kooltaan suurempia kuin ei-akateemisten perustamat yritykset. Tämäkin kertoo siitä, että akateemisilla on potentiaalia delegoida työtehtäviä osakkaiden kesken, mikä edistää yrityksen starttivaihetta ja nopeuttaa kasvua. Pääomasijoittajat ovat todennäköisemmin mukana potentiaalissa kasvuyrityksissä, jossa osakkaana on akateemisia yrittäjiä. Kannatan ajatusta, että yliopistoissa kolmas lukukausi eli kesälukukausi voisi olla omistettu akateemisten opiskelijoiden yrittäjyyden summer campeiksi tai bootcampeiksi. Kaikista ei tietenkään voi tulla yrittäjiä, mutta Suomi tarvitsee pieniin start-up yrityksiin myös akateemisia osaajia asiantuntijoiksi. Yrittäjyyden summer camp valmentaa akateemisia sekä yrittäjiksi että asiantuntijoiksi start-uppien tarpeisiin. Näin ollen sivistysroolin lisäksi yliopiston muuntuvaksi rooliksi tulee nuorten aikuisten kasvattaminen vastuullisiksi työnantajiksi yrittäjänä.

Malmin lentokenttä on hyvä paikka verkostoitua

Heinäkuussa lauantai-iltana olin lähdössä iltalennolle Malmin lentokentältä. Rallilegenda Ari Vatanen tuli parkkipaikalla kysymään, onko minulla lentokentän portin avaimia, jottei tarvitse kentän päivystäjälle soittaa. Olihan minulla, joten avasin Vataselle lentokentän portin, jotta hän pääsee helikopteriin. Uteliaisuuttani tiedustelin, kuka kopteria lentää. Vatanen sanoi, että hän itse. Jäätiin siinä sitten juttelemaan niitä näitä. Vatanen kertoi, että hänellä on ollut 31 vuotta helikopterilupakirja. Kuulemma myös  vaimolla lentolupakirja. Ja tarkoituksena hänellä oli lentää Lohjalle Sammattiin ja ehdotti, että nyt pääsisi kopterin kyydissä Lohjalle Sammattiin. Valitettavasti ei ole ollut viime aikoina Lohjalle asiaa lauantai-iltana, joten kieltäydyin ystävällisestä kopterilentäjän kyytitarjouksesta 

Sitten olimme lentoystävän kanssa tankkaamassa lentokonetta, niin Vatanen tulee uudelleen juttelemaan ja kyselemään, sattuisiko olemaan työkalupakkia mukana, kun pitäisi kopterista pitotputkea korjata! No, eipä ollut pihtejä mukana. Supliikki ex-kokoomuspoliitikko Vatanen letkautti minulle kuitenkin, jos olisin muutanut mieleni lähteä Lohjalle :)

Malmilla sattuu ja tapahtuu...


PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin pääkaupungin ainoan lentokentän - Malmin lentoaseman - säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html