Malmin lentokenttä on hyvä paikka verkostoitua

Heinäkuussa lauantai-iltana olin lähdössä iltalennolle Malmin lentokentältä. Rallilegenda Ari Vatanen tuli parkkipaikalla kysymään, onko minulla lentokentän portin avaimia, jottei tarvitse kentän päivystäjälle soittaa. Olihan minulla, joten avasin Vataselle lentokentän portin, jotta hän pääsee helikopteriin. Uteliaisuuttani tiedustelin, kuka kopteria lentää. Vatanen sanoi, että hän itse. Jäätiin siinä sitten juttelemaan niitä näitä. Vatanen kertoi, että hänellä on ollut 31 vuotta helikopterilupakirja. Kuulemma myös  vaimolla lentolupakirja. Ja tarkoituksena hänellä oli lentää Lohjalle Sammattiin ja ehdotti, että nyt pääsisi kopterin kyydissä Lohjalle Sammattiin. Valitettavasti ei ole ollut viime aikoina Lohjalle asiaa lauantai-iltana, joten kieltäydyin ystävällisestä kopterilentäjän kyytitarjouksesta 

Sitten olimme lentoystävän kanssa tankkaamassa lentokonetta, niin Vatanen tulee uudelleen juttelemaan ja kyselemään, sattuisiko olemaan työkalupakkia mukana, kun pitäisi kopterista pitotputkea korjata! No, eipä ollut pihtejä mukana. Supliikki ex-kokoomuspoliitikko Vatanen letkautti minulle kuitenkin, jos olisin muutanut mieleni lähteä Lohjalle :)

Malmilla sattuu ja tapahtuu...


PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin pääkaupungin ainoan lentokentän - Malmin lentoaseman - säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Lentoliikenne tärkeämpi Suomen BKT:lle kuin Nokia!

Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä. Lentoliikenteen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 prosenttia. Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle 2,5 miljardia euroa. (lähde: Finavia).

Vertailun vuoksi Nokian osuus BKT:sta oli enää 0,8 prosenttia vuonna 2013 (kun se parhaimmillaan 2003-2008 oli 3-4 % BKT:sta).

Ymmärtääkö Suomen hallitus lentoliikenteen ja toimivan lentokenttäverkon merkityksen Suomen BKT:lle? Helsinki-Malmin lentoaseman lopetus vähentää merkittävästi työpaikkoja, vähentää verotuloja, heikentää Suomen BKT:ta sekä lisää paineita Helsingin kaupungille nostaa kunnallisveroja entisestään. Kysynpä vaan, että miten pitkällä tähtäimellä olevia päätöksiä istuva hallitus onkaan kehitysriihessään tehnyt? Kannattaisiko kehittää sitä lentoliikenteen aluetta, jossa on kasvunäkymiä BKT:hen?

Suomen Luonnonsuojeluliitto kannattaa Malmin kentän säilyttämistä

Olen saanut useita puheluita ammattilentäjiltä ja ilmailualan yrittäjiltä, joiden työpaikat ovat vaakalaudalla, jos Helsinki-Malmin lentoasema lakkautetaan. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 suomalaisista ammattilentäjistä. Haluamme varmaan, että myös tulevaisuudesta saamme matkustaa suomalaisen ja Suomessa koulutuksensa saaneen ammattilentäjän kyydissä. Korkeatasoisen ja kustannustehokkaan lentäjäkoulutuksen edellytyksenä on Helsinki-Vantaan kentän läheinen sijainti. 


Helsingin kaupungin päättäjät on saatava ymmärtämään, mitkä dynaamiset vaikutukset lentokentän lopettamispäätöksellä olisi Helsingin kokonaistaloudelle. Työpaikkojen lakkautus lisää työttömyyttä, mikä nostaa Helsingin veroäyriä. Fakta on, että olemassa olevan infran takia lentäjäkoulutusta ei voida siirtää muualle Etelä-Suomeen.
Toinen fakta on, että mitään uutta korvaavaa lentokenttää ei voi Etelä-Suomeen perustaa, koska Suomen Luonnonsuojeluliitto tulisi vastustamaan jokaista uutta lentokenttähanketta. 
Jotta lentokenttätominta olisi taloudellisesti kannattavaa, uuden kentän pitäisi olla Malmia suurempi. Kentälle tulisi siksi pienkoneiden ja helikopterien lisäksi rahti- ja halpalentokoneita. Isot koneet vaativat myös pidemmät kiitotiet ja terminaalit ja muutenkin isommat tilat. Isompi kenttä johtaisi myös suurempiin ympäristöongelmiin.

Luonnonsuojeluliiton kanta

• Se on jo olemassa oleva ratkaisu, jollaisia pitäisi suosia. Missään nimessä olemassa olevia lentokenttiä ei pitäisi siirtää neitseellisille luonnonalueille.

• Kun uusien kenttien ympäristövaikutuksia arvioidaan, Malmin lentokentän säilyttäminen pitää arvioida ns. nollavaihtoehtona uudelle kentälle, ja sen kiitoradan mahdollinen kääntäminen 0+-vaihtoehtona.

• Malmin kentän alue on niin pieni, että se ei vaikuta pääkaupunkiseudun kaavoitukseen. Pääkaupunkiseudun kaavoissa on jo nyt valmista rakennustilaa yli sadalle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Koska Malmin kentälle ei ole löytynyt parempia vaihtoehtoja, se tulee pitää Helsingissä.

Luonnonsuojeluliitto vastustaa uuden kentän rakentamista Etelä-Suomeen. Uusien kenttien sijaan tulee kehittää jo olemassa olevia lentokenttiä.

Ehdotan, että Malmin kentällä oleva rakennuskielto päätös kumotaan, jotta ilmailualan yritykset voivat viimeinkin alkaa investoida rakentamaan lisää lentokonehalleja, lisää huoltotilaa, lisää koulutustilaa yrityksille. Tällä hetkellä Malmin lentokentän yritysten investointihalu on täysi nolla, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta. Rakennuskieltopäätöksen kumoaminen edistää uusien työpaikkojen syntymistä.

PS. Ystäväni, käythän allekirjoittamassa adressin Malmin lentokentän säilyttämisen ja ilmailuklusterin työpaikkojen säilyttämisen puolesta. http://www.pelastamalmi.org/fi/adressi/index.html

Brändätään Suomi formulamaaksi

Teksti julkaistu Suomen Ekonomiliiton blogissa lokakuussa 2013 http://blogi.ekonomit.fi/?p=878

Suomessa käydään kiivasta keskustelua amerikkalaisen Guggenheim museon tuomisesta Helsinkiin. Guggenheimin saaminen Helsinkiin maksaa arvioiden mukaan 130–140 miljoonaa euroa valtiolle ja Helsingin kaupungille. Investointi on iso, ja sen uskotaan tuovan Helsinkiin ja myös muualle Suomeen paljon matkailijoita ja heidän kauttaan tuloja.

Samaan aikaan Meilahteen tarvitaan nopeasti uusi lastensairaala, jonka kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Millainen arvomaailma meidän kansanedustajillamme on, jos tekevät myönteisen päätöksen Guggenheimista. Museoon riittää rahaa, mutta ei uuteen lastensairaalaan. Lastensairaala hanke on jo saanut tukea yrityksiltä ja säätiöiltä.

Heitän kehiin pari muutakin ideaa, mihin tuo rahasumma voitaisiin käyttää. Suomi on jo vuosia PISA-tutkimuksissa keikkunut korkealla ja brändätty korkean koulutustason maaksi. Siihen Guggenheimin museon tilalle ehdotan, että rakennetaan maailman ensimmäinen Yrittäjä Yliopisto. Samalla Suomi brändätään yrittäjäkoulutusmaaksi.

Guggenheim on kovin pienen piirin juttu. En usko, että kukaan tulee Helsinkiin pelkästään Guggenheimin takia. Guggenheimin arvioidut kävijätilastot ovat luonnollisesti liioiteltuja.

Suomalaiset on Euroopan innokkain formulakansa. Vuonna 2001 jopa 1,2 miljoonaa suomalaista katsoi TV:stä Mika Häkkisen Gran Prix kisaa. Miksi Suomeen ei sitten ole saatu formularataa aikaiseksi? Ranskassa on Disneyland ja shamppanjat. Saksassa on Porsche, BMW ja Mercedes Benz. Englannissa on Jaguar ja Aston Martin. Tanskassa on Legoland. Ruotsissa on Nobel-palkinnot. Norjassa on öljyporauslautat. Suomessa oli Nokia ja paperitehtaat. Leikittelen visiolla, että Suomi brändätään formulamaaksi ihan virallisesti, että Suomi on kansainvälisesti tunnettu formulamaana vuonna 2020. Ei pelkästään taitavien ja menestyneiden formulakuljettajien ansiosta. Lisäksi Suomi kaipaa kipeästi formulamatkailijoiden tuomia tuloja. Jokainen formulakävijä lisää hotelli- ja ravintolapalvelujen kysyntää eli edistää yrittäjyyttä ja vähentää työttömyyttä. Guggenheimin sijaan Helsinkiin pitäisi perustaa jotain omaperäisempää kuten Motor Sport Museo Oy, jossa kunnioitetaan suomalaisia menestyneitä ralli- ja kilpa-autoilijoita Henri Toivosta, Markku Àlenia, Timo Salosta kuin myös formulakuljettajia Rosbergeja, Häkkistä, Räikköstä ja Kovalaista.

Nyt on aika saada Suomeen kansainvälinen brändi F1. Markkinatalouden kannattajana en edes kehtaa ehdottaa, että otetaan rahat valtion kassasta formularataan Guggenheimin sijasta. No ei todellakaan oteta!  Tässä tarvitaan yritteliäisyyttä ja markkinataloutta, jotta saadaan Suomeen rakennettua kansainväliset standardit täyttävä moottorirata/formularata. Verorahat voidaan käyttää nimenomaan Lastensairaalan rakentamiseksi.

Formularadan aiheuttamat meluhaitat aiheuttavat varmasti spekulointia. Suomen keliolosuhteita moititaan. Talvella formularata routii ja rataa voisi käyttää kesäkautena. Eihän se formulakausikaan koko vuotta kestä. Ja miten niin talvella ei voi ajaa formulaa? Pistetään autoihin dynaamiset nastarenkaat, niin saadaan kisaan hieman jännitystä. Salolainen perheyritys Finnfoam voi tehdä formularadan routaeristeitä samalla tavoin kuten lentokenttien kiitoteiden eristeet tehdään.

Vastustajat vetoavat, että vaikka olisi formularata, niin on vaikea saada MM-osakilpailuja Suomeen. On täysi myytti, että suomalaiset eivät osaa markkinoida. Laitetaan ministeri Stubb, ekonomi Hjallis Harkimo, Keke Rosberg, Hans-Peter Siefen ja pari muuta pätevää liikemiestä markkinoimaan osakilpailua Bernie Ecclestonelle. Hän on britti, joka pyörittää koko formulasirkusta eli on Formula 1 -sarjaa hallinnoivien Formula One Management sekä Formula One Administration -yhtiöiden pää- ja toimitusjohtaja.

Suomi on formulakansa ja tarvitsee tänne Pohjolaan oman formularadan. Formularadan vastustajat väittävät, että Suomessa ei ole rahaa ja että formularata on liian kallis investointi. Lasketaanpa vähän… Ehdotan, että aletaan kerätä joukkorahoitusta formularadan rahoittamiseksi ja perustamiseksi. Kun jokainen suomalainen tulonsaaja, joita on tilastojen mukaan 4.592.373, sijoittaa 32 euroa moottoriratahankkeeseen, niin saadaan 150 miljoonaa kerättyä joukkorahoituksella.

Guggenheim-museon puoltajille rohkenen ehdottaa, että perustavat Guggemuseo Oy Ab ja lähtevät yhtiömuodossa omilla rahoilla tähän mielestänne hyvin tuottoisaan museohankkeeseen. Jos se osoittautuu väitetyksi rahasammoksi, mielihyvin suon teille verovapaana tulevat osingot ja kaiken glorian!

Formularataa ylläpidetään keräämällä radanvarsimainoksista mainostuloja ja myymällä pääsylippuja kansalaisille, jotka haluavat ajaa kovaa radalla tai vuokraamalla rataa autokouluille, jotka haluavat opettaa kansalaisia ajamaan entistä taitavammin radalla ammattikuljettajan opastuksella. Esimerkiksi Abu Dhabissa on formularata, joka avataan kerran kuukaudessa kaikille. Silloin saa ottaa urheiluautostaan täydet tehot, millä olisi ehkäisevä vaikutus hillitä ylinopeuksia moottoriteillä. Jos jokainen ylinopeussakon saaja sijoittaa sakkorahat formularadan perustamiseen, niin tällöin kaikki kaahaajat osallistuvat formularadan ylläpidon rahoittamiseen.

Uskon kuitenkin, että toteutuessaan formulahanke edistää monenlaista yrittäjyyttä Suomessa ja nostaa Suomen kansallista maabrändiä.

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin työ- ja opiskelupaikkoja - kentän lakkautus lisää työttömyyttä

Helsinki-Malmin lentoasema on tärkeä osa Suomen lentokenttäverkkoa, Helsinki-Vantaan varakenttä ja Suomen toiseksi vilkkain kenttä - yli 38.000 laskua ja nousua vuonna 2012 (lähde: Finavia). Jos Helsingin ainoa lentokenttä lakkautetaan, se luonnollisesti vaikeuttaa yksityislentäjäjien ja lentomatkustajien liikkumista. 

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin opiskelupaikkoja. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus. 


Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on saanut minut vakuuttuneeksi, että Helsinki haluaa olla yrittäjämyönteinen kaupunki ja että Helsinki tarvitsee työpaikkoja. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa. Malmin yritykset tuottavat valtiolle verotuloja (alv, yritysvero, tulovero, pääomavero). Haluaisinpa viedä hallituksen päättäjiä pienkoneen kyytiin lennolle Helsingin ylle toteamaan, että Helsingissä riittää rakentamatonta tonttia, metsää ja peltoa vaikka kuinka paljon. Aivan turha vedota asuntopoliittisiin näkökulmiin Malmin lakkauttamisen osalta. Asuntoja on kaavoitettu mm. Östersundomiin 59.000 asukkaalle, Kalasatamaan 18.000 asukkaalle, Jätkäsaareen 16.000, Pasilaan 11.000 lisäasukkaalle jne. Viikin pellot voi rakentaa täyteen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 


Malmin lentokentän lakkautus vie useilta yrittäjiltä elinkeinon ja työntekijöiltä työpaikat. Ammattilentäjät ja ilmailualan yrittäjät vakuuttavat, että näitä työpaikkoja ei voida siirtää 80-100km päähän Helsingistä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole asukaspotentiaalia, joka takaa yritystoiminnan kannattavuuden. Helsinki-Vantaan lentoaseman läheinen sijainti on edellytys, että esimerkiksi lentäjäkoulutusta voidaan tehdä kustannustehokkaasti Malmin kentällä. Helsingin kaupungin päättäjien tulee ensisijaisesti huolehtia, että Helsingissä on työpaikkoja. Jos Helsingissä ei ole työpaikkoja, niin ei niitä asuntojakaan tarvita Helsinkiin.

Helsingissä on vain yksi lentokenttä mutta neljä golfkenttää: Tali, Paloheinä, Vuosaari ja Laajasalo. Kas kun kukaan päättäjistä ei ehdota, että rakennetaan golfkentän tilalle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Golfin pelaaminen on suosittua päättäjien ja erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläisten määrä kasvaa. Sattumoisin eläkeläiset ovat myös aktiivisimpia äänestäjiä, joita ei passaa suututtaa.

Verkkopalvelu oikotiessä oli maaliskuussa 2014 Helsingissä 4.070 kpl myytäviä asuntoja ja 1.465 kpl vuokrattavia asuntoja. Aivan akuutista asuntopulasta ei siis ole kysymys.

Malmin maaperä on suoperäistä (kuten myös Tattarisuo), eikä se sovellu korkeiden rakennuskustannusten vuoksi asuinrakentamiseen. Maaperä vaatii 25 metriä asuntojen paaluttamista. Vastaavasti Malmin keskustassa on Malmin asukkailta saamieni tietojen mukaan tarvittu 14 metriä talojen paaluttamista. Uusille asuinalueille ei myöskään aiota kaavoittaa autopaikkoja, koska kaupungin strategia on vähentää yksityisautoilua.

Suomi on yhdessä 52 maan kanssa vuonna 1944 allekirjoittanut kansainvälisen ICAO siviili-ilmailujärjestön sopimuksen. ICAO tehtävät on määritelty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Helsinki-Malmin lentoaseman lakkautus loukkaa vuonna 1944 solmittua ICAO yleissopimusta, koska kentän lakkautus heikentää ilmailun edellytyksiä ja estää Suomen lentokenttäverkostoa.

Suomi on maantieteellisesti "saari" ja riippuvainen lentoliikenteestä. Malmin kentän lakkautus estää ihmisten vapaata liikkuvuutta EU maissa. Kevytilmailua ei voida siirtää Helsinki-Vantaalle, jossa raskaat lentokoneet operoivat.

Malmin lentokenttä, jota on rakennettu 1936-1938, on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Lentäkenttä pitää saada Unescon maailmanperintölistalle. Lentokentästä kuuluu tehdä kaupungin ylpeyden aihe, kilpailutekijä ja turistikohde. Malmin lentokentän olemassa olevaa infraa ei pidä missään nimessä edes harkita tuhottavaksi tai toimintoja siirtää muualle. Sen sijaan Helsinki-Malmin lentokentän yritysten elinkelpoisuutta ja palveluita tulee alkaa kehittämään. Lentokentän läheisyyteen tarvitaan mm. ilmailulukio, majoitus- ja ravitsemispalveluita ja ilmailuteollisuutta edistävä yrityshautomo start-up yrityksille.

Olen keskustellut Malmin lentokentän roolista Malmilla asuvien ihmisten kanssa. Malmin asukkaita lentokenttä ei häiritse. Lentotoimintaa ei harjoiteta klo 22 jälkeen. Päinvastoin se on malmilaisten suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Lentokentän hiihtolatu on 5,7 km. Asukkaat pitävät lentokoneiden katsomista lumoavana. Lentokenttä ei ole keneltäkään pois. Sen sijaan malmilaiset asukkaat vastustavat 20.000 hengen vuokra-asuntolähiön rakentamista. On selvää, että Malmi Nova ostoskeskuksen yrittäjät kannattavat Malmin asuinrakentamista. Yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta haluaa lentokentän säilyvän ilmailukäytössä. 

Miksi raahaat kivireppua selässäsi, ystäväni?

Vuosien ajan olet ollut matkalla. Matkalla jonnekin, jonka päämäärää et itsekään tiedä. Etkä ole varma, että haluatko edes tietää minne olet lopulta matkalla. Anyways. Selässäsi on rinkka. Olet kerännyt rinkkaan kiviä. Itse löydettyjä kiviä ja muilta saatuja kiviä. Pieniä kiviä ja isoja kiviä. Harmaita kiviä. Päivä päivältä ja vuosi vuodelta raahaat tunnollisesti kivirinkkaa selässäsi. Olethan matkalla kohti tulevaisuutta, etkä halua luopua kivistä. Rinkka painaa paljon. Kukaan ei kerro sinulle, että matkanteko olisi kevyempää ja helpomaa ilman kiviä rinkassa.

Matkustaja on tullut tien risteykseen ja pysähtynyt ihmettelemään matkanteon hitautta. Huomaan uupuneen reissaajan rinkkansa kanssa. Otan esille sveitsiläisen linkkuveitseni ja puhkaisen rinkan pohjan auki. Rinkasta putoaa maahan kivi yksi toisensa jälkeen. Lopulta kaikki kivet ovat tippuneet alas rinkasta.  Ehdotan, että heität kivet niin kauas kuin jaksat. Et sinä oikeasti tarvitse näitä kiviä! Näytät ihmettelevältä, mutta helpottuneelta kun sait pysähtyä tälle välipysäkille. Jatkat matkaa itse asiassa hieman sivupolulle, mutta onnellisena... Oi, miten kevyeltä matkasi mahtaakaan tuntua nyt.

Sama metafora pätee kaikkiin ihmisiin, päättäjiin, yrittäjiin ja kaikkien ammattien edustajiin. Voit itse valita, haluatko raahata koko maailman murheita ja huolia mukanasi vai haluatko tallustaa planeetallamme kevein askelin, hymy huulillasi ja positiivisin ajatuksin. Matka on pitkä, ja siitä tulee huomattavasti helpompi ja mielenkiintoisempi ilman kivireppua selässä, koska voit poiketa tutustumaan uusille sivupoluillekin sisäisen taiteilijasi johdattamana.

Toivottavasti joku pitkällä matkalla oleva ystäväni nappaa tästä ajateltavaa...

Ihanaa positiivisempaa vuotta kaikille!

Korvataan lomaltapaluurahat bonuksina

Nostan esille asian, jota kukaan kansanedustaja tai ammattiliittojen edustaja tuskin uskaltaa nostaa framille. Olen sitä mieltä, että lomaltapaluurahat on poistettava yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.

Olen toiminut sekä yrittäjänä että palkansaajana, enkä ole koskaan ymmärtänyt lomaltapaluurahoja. Työntekijänä minulle ei ole koskaan auennut, miksi ihmeessä saan lomarahaa tai lomaltapaluurahaa eli toisinsanoen lisäpalkkaa siitä, että en tee töitä? 

Luonnollisesti yrittäjälle tai työnantajalle lomaltapaluuraha puolestaan on pelkkä taakka. Jokainen palkan sivukulu ehkäisee yrittäjän tai työnantajan halukkuutta rekytoida. Yrittäjälle lomaltapaluurahat ovat punainen vaate ja nostavat kynnystä rekrytoida työntekijöitä.

Vuosilomalaissa ei ole säännöksiä lomaltapaluurahasta eli lomarahasta. Sitä maksetaan vain, jos lomaltapaluurahasta on erikseen työehtosopimuksessa sovittu.

Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Asiaa hankaloittaa seikka, että jos lomarahasta on kuitenkin sovittu joko suullisesti tai kirjallisesti tai sitä on aikaisemmin vakiintuneesti maksettu, työnantaja ei voi lopettaa maksamista. 

Mikä onkaan lomaltapaluurahojen historia? Vuonna 1971 Metaliliiton seitsemän viikon lakon lopettamissopimuksen yhteydessä sovittiin erillisestä lomaltapaluurahasta. Tuolloin tarkoituksena oli turvata työntekijöille myös taloudellisesti parempi lomanvietto.  Työnantajat halusivat taas turvata työntekijöiden paluun takaisin työpaikoille, sillä tuohon aikaan loman aikana tapana oli mm. hakeutua Ruotsiin töihin. Mikäli työntekijä ei loman jälkeen palannut täsmällisesti työpaikalleen, hän ei lomaltapaluurahaan ollut oikeutettu. Tämä historiasta.

Lomaltapaluuraha siis maksetaan, mikäli työntekijä palaa lomalta suoraan töihin (eikä esimerkiksi lakkoile tai jättäydy pois töistä), mutta tästä voidaan poiketa työnantajan suostumuksella. Monet työnantajat ottivat lomaltapaluurahan yksipuolisesti käyttöön varmistaakseen, että työntekijät tulevat loman jälkeen takaisin töihin, ja nykyään lomarahasta on tapana sopia työehtosopimuksissa yhdessä ammattiliittojen kanssa.

Lomaltapaluuraha on voinut soveltua 40 vuotta sitten metallialalle, mutta se on aikansa elänyt historian reliikki eikä kertakaikkiaan sovellu enää nykyaikana mikropieniin yrityksiin lisäämään pienyrittäjän taakkaa.

Suurten irtisanomisten tai palkan alennusten asemesta suosittelen lämpimästi, että yritysten olisi mahdollista laittaa historian romukoppaan lomaltapaluurahat. Yritysten olisi mahdollista säästää 5-10 % palkkakustannuksistaan.

Ehdotan, että kevennetään yrittäjien ja työnanajien taakkaa ja poistetaan työehtosopimuksista lomaltapaluurahat. Jos yrityksellä menee hyvin, korvataan lomaltapaluurahat ylimääräisinä bonuksina ahkerille työntekijöille, jotka tekevät tulosta yritykselle.