JC:t aktiivisina kansalaisina

Teksti julkastu 25.3.2015 Keskuspuiston nuorkauppakamarin verkkosivuilla: http://www.keskuspuisto.org/2015/jct-aktiivisina-kansalaisina/

Kamarin tiedotuksessa aloittaa uusi juttusarja “JCt: aktiivisina kansalaisina”. Sarjassa haastatellaan aktiivisia ja monessa mukana olevia kamarilaisia. Kamaritoiminta tunnetusti vetää puoleensa intohimoisia toimijoita ja tässä sarjassa tutustutaan missä kaikessa nuorkauppakamarilaiset vaikuttavat.

Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan kunniakkaan uran Keskuspuiston nuorkauppakamarissa tehneeseen Taru Päivikkeeseen. Tänä keväänä hän on edistämässä tärkeäksi kokemiaan teemoja Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä. Hän on kiinnostunut erityisesti yrittäjyydestä sekä talouspolitiikasta.

Kerro lyhyesti kamariurastasi ja suhteestasi Keskuspuiston nuorkauppakamaiin

Liityin Keskuspuiston nuorkauppakamariin 2007. Alussa olin mukana niin rapujuhlatiimissä kuin projektipäällikkönä Seuraava porras yrittäjyyden edistämisprojektissa. Olin parissa hallitusvirassa, ensin INT 2010 eli kansainvälisyysvastaava ja sitten DP 2011 eli valmistautuva puheenjohtaja. Vuonna 2012 olin SNKK:n Keskusliitossa kansallisena projektipäällikkönä Vuoden Nuori Johtaja –projektissa. Nykyään olen Keskuspuiston nkk:n kunniajäsen ja JCI Finland Foundation lahjoittaja. Vaikka yli-ikäinen olenkin jo, niin aina pyydettäessä autan kamarilaisia niiltä osin kuin pystyn vaikuttamaan asiaan. Tänä vuonna olen ollut Keskuspuiston Yrittäjäkoulussa kouluttajana ja mentorina alkaville yrittäjille.

Mikä sai sinut aikoinaan mukaan JC toimintaan?

Vuonna 2007 olin konsulttiyrittäjä, jolloin liittyessäni JC-toimintaan ensisijainen tavoitteeni oli laajentaa omia bisnesverkostojani ja saada uusia ystäviä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan politiikasta?

Eduskuntavaaliehdokkuus on luottamustehtävä, johon puoluekoneisto asettaa ehdokkaan ja kansalaiset valitsevat itselleen sopivan ehdokkaan ajamaan yhteisiä asioita ja päämääriä. Helsingin Keskusta valitsi minut kansanedustajaehdokkaaksi. Markkinatalouden kannattajana olen ollut jo pitkään huolissani Suomen valtiontaloudesta ja kilpailukyvystä. Keskustan yrittäjämyönteinen vaaliohjelma ja halu säilyttää Malmin lentokenttä saivat minulla lopullisen politiikanpalon silmiini syttymään, että poliittisena päättäjänä voin palvella helsinkiläisiä ja koko yhteiskuntaa viemällä oikeaan suuntaan yhteisiä asioitamme.

Koetko näissä vaikuttamisen tehtävissä olleen jotakin samaa?

Sekä JCI että puoluepolitiikka ovat järjestötoimintaa, jossa kummassakin järjestössä on mahdollisuus vaikuttaa, laajentaa verkostojaan, kehittää taitojaan vaikkapa julkisessa puheenpitämisessä tai debatoinnissa kuin ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta kohti parempaa tulevaisuutta.

Teksti: Taru Päivike, Keskuspuiston nkk kunniajäsen ja Helsingin Keskustan eduskuntavaaliehdokas

Päiviken koulutuspoliittiset linjaukset

Taru Päivike vastaa korkeakouluopiskelijoiden (Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL & Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK) esittämiin koulutuspoliittisiin ja opintososiaalisiin kysymyksiin. Päiviken vastaukset on merkitty punaisella värillä.

Teemoja on neljä: koulutuksen rahoitus, maksuton koulutus, YTHS sekä opiskelijan toimeentulo. Näiden teemojen lisäksi Helsingin vaalipiirin ehdokkailta kysytään mielipidettä opiskelija-asumisesta. Toivon vastaustasi numeroituihin kysymyksiin. 

Varmistetaan suomalainen menestystarina – ei leikata koulutuksesta

Kuluvalla hallituskaudella korkeakoulutuksesta on leikattu satoja miljoonia euroja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovat eläneet jatkuvien säästöjen sekä epävarmuuden keskellä. Leikkaamisen aika on nyt ohi. Ei katkota jalkoja Suomen tulevaisuudelta leikkaamalla koulutuksesta.

Koulutus on tutkitusti eniten hyvinvointia ja talouskasvua tuottava yksittäinen tekijä. Vain riittävästi resursoitu ja laadukas korkeakoulutus tuottaa osaamista, jolla pystymme luomaan innovaatioita ja vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Innovaatiot luovat talouskasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja. Näin huolehdimme kansainvälisestä kilpailukyvystä ja nostamme Suomen takaisin jaloilleen suosta, johon olemme vajonneet.

1. Korkeakoulutuksen rahoituksesta on neljän vuoden aikana arvioiden mukaan leikattu yli 400 miljoonaa. Oletko sitä mieltä että korkeakoulutuksen julkisesta rahoituksesta ei tule enää seuraavalla hallituskaudella leikata? 

TARU PÄIVIKE: Korkeakoulurahoituksen suhteen olen Keskustan vaaliohjelman linjoilla, jossa koulutus ja osaaminen ovat kansakuntamme kivijalka. Korkeakoulutuksen rahoitukseen ei ole tulossa leikkauksia.

Annetaan opiskelijoille mahdollisuus keskittyä opiskeluun eikä heikennetä opintotukea

Opintotuen kiristämisen tie on käyty loppuun. Nyt on aika kääntää katseet korkeakouluihin ja niihin järjestelmiin, joilla tuetaan opiskelijoiden sujuvaa valmistumista: joustavilla opiskelumenetelmillä, mahdollisuudella opiskella ympärivuotisesti ja hyvällä opinto-ohjauksella. Nyt on aika olla tekemättä enää uusia heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon vaan annetaan opiskelijoille mahdollisuus tehdä työnsä, opiskella ja valmistua. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa perheenlisäyksen tuomia kustannuksia ei oteta huomioon opintotuessa. 60 % opiskelijalapsiperheistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Suomen tulee tarttua toimeen opiskelijalapsiperheiden aseman parantamiseksi palauttamalla opintotuen huoltajakorotus.

2. Opintotukeen on tehty tällä vaalikaudella toistakymmentä muutosta, jotka vaikeuttavat sen alkuperäistä käyttöä opiskelijoiden sosiaaliturvana. Pitäisikö opintotuki mielestäsi säilyttää nykymallisena, opintorahapainotteisena? 

3. Mitä mieltä olet, pitäisikö opiskelijan perheellisyys ottaa huomioon opintotuessa?

TARU PÄIVIKE: Opintoraha tulee säilyttää entisellä tasolla. Valtion takaama opintolaina täydentää opintorahaa niin perheettömällä kuin perheellisellä opiskelijalla. Tässä valtiontalouden tilanteessa ei toistaiseksi ole mahdollista harkita huoltajakorotusta. Lapsilisä kuuluu kaikille perheille, myös opiskelijakotitalouksille. Perheellisille opiskelijatalouksille vuokrataan kohtuuhintaisia perheasuntoja.

Maksuton koulutus kaikille turvaa tasa-arvon ja kukoistavan talouden

Laadukas maksuton koulutus muodostaa perustan Suomen talouskasvulle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Koulutuksen maksuttomuus mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja sivistyksen kansalaisuudesta tai taustasta riippumatta. Tämä turvaa sen, että pieni maa pystyy valjastamaan saatavilla olevan osaamispotentiaalin täysimääräisesti. Se on välttämätöntä kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sillä kehittyneiden OECD-maiden välisessä kilpailussa korkea koulutus on keskeinen talouskasvun eroja selittävä tekijä.

Oikeudenmukaisessa Suomessa koulutus ja sivistys on oikeus, ei etuoikeus. Maksuton koulutus on paras keino turvata yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet kaikille. Koulutuksen saavutettavuus ei saa olla kiinni yksilön taustasta tai varallisuudesta. Maksuton koulutus on sekä talouden että tasa-arvon näkökulmasta paras mahdollinen investointi.

4. Mitä mieltä olet tuleeko korkeakoulutus säilyttää jatkossa maksuttomana kaikille?

TARU PÄIVIKE: Kannatan maksutonta korkeakoulutusta tai yliopistokoulutusta kaikille Suomen kansalaisille sekä EU/ETA-alueelta tuleville. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen hyvinvoinnin kivijalkoja. Maksuton korkeakoulutus ehkäisee luokkayhteiskunnan syntymistä.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä enemmän ulkomaista työperäistä työvoimaa huoltosuhteen korjaamiseksi. Näin ollen olen ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat EU/ETA-alueelta pitää toivottaa suomalaisiin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin tervetulleeksi. Keskustan linja on, että lukukausimaksu EU/ETA alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on mahdollistettava. Ulkomaiset opiskelijat jäävät pääsääntöisesti myös Suomeen töihin opiskelujen jälkeen, joten ulkomaalaisten EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden kohdallakin lukukausimaksu pitäisi olla erittäin maltillinen (esim. 2500 EUR).

YTHS:n laajennus kaikille korkeakouluopiskelijoille takaa huomisen terveet työntekijät

Hyvä opiskelukyky edistää oppimista ja opintojen etenemistä ja sillä luodaan pohja tulevalle työkyvylle. Opiskelukykyinen opiskelija on huomisen terve ja työkykyinen työntekijä. Hyvinvoivat opiskelijat ovat lupaus pitkistä työurista.

Yli puolella opiskelijoista on terveysongelmia, jotka vaikuttavat opintojen sujumiseen. Siksi opiskelijoiden terveydenhuoltoon täytyy panostaa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) on paras osaaminen opiskelijoiden terveydestä, se tarjoaa laadukkaan ja lain edellyttämän tasoisen opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijat ovat siihen tyytyväisiä.

YTHS:n toimintaedellytykset on turvattava terveydenhuollon rakennetta ja rahoitusta uudistettaessa. Lisäksi YTHS on laajennettava AMK-opiskelijoille, joiden nykyisissä terveyspalveluissa on pahoja puutteita. Näin opiskelijat saadaan yhdenvertaiseen asemaan ja hyvän terveydenhuollon piiriin.

5. Koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä rahoitusta ollaan uudistamassa, ja opiskeluterveydenhuollon tulevaisuus on uhattuna. Tulisiko mielestäsi YTHS:n asema turvata sote- ja rahoitusuudistuksessa? 

6. Tulisiko YTHS mielestäsi laajentaa AMK opiskelijoille?

TARU PÄIVIKE: Ensin täytyisi selvittää, kuinka monta AMK opiskelijaa tulisi käyttämään YTHS palveluita ja sen jälkeen keskustella kaikkien osapuolten edustajien (SYL, SAMOK, HYY, YTHS, valtiovarainministeriö) kesken, onko tässä valtiontalouden tilanteessa järkevää ylläpitää kahta rinnakkaista terveydenhuollon järjestelmää (kunnallinen terveydenhuolto ja ylioppilaiden terveydenhuolto). Mikäli yhteinen tahtotila löytyy, niin täytyy selvittää kahden päällekkäisen terveydenhuoltojärjestelmän lisäkustannukset STM:n alaisiin KELA-korvauksiin ja OKM:n budjettiin.

Kannatan ajatusta laajentaa YTHS palvelut AMK opiskelijoille, jos se ei lisää valtion velan määrää. Valtiontalouden tasapainottamiseksi toivon, että korkeakouluopiskelijat voivat vastaavasti ehdottaa kansanedustajille ja erityisesti valtiovarainministeriölle, mistä valtiontalouden budjetin kohdista - STM (kela-korvaukset) ja OKM - vastaavasti leikataan valtion menoja.

Valtion tuki kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen rakentamiseen

Yksin asuvilla opiskelijoilla kuluu asumiseen keskimäärin 72 % tuloista, mutta suurien korkeakoulukaupunkien opiskelija-asuntokapasiteetti ei riitä tarjoamaan asunnon kuin vajaalle 30 %:lle opiskelijoista. Valtaväestöllä asumismenoihin kuluu vastaavasti keskimäärin noin 22 % tuloista.

Uudet asuntohankkeet rahoitetaan pääosin ARA:n korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Näitä rahoitusmuotoja esitetään tällä hetkellä heikennettävän siten, että muutosten yhteisvaikutus voi näkyä jopa 100 - 150 euron korotuksena opiskelijoiden vuokrissa.

7. Oletko valmis kansanedustajana pitämään ARA:n erityisryhmien rakentamistuet nykytasolla ja siten edesauttamaan kohtuuhintaisten asuntojen lisärakentamista?

TARU PÄIVIKE: Kannatan rakentamistukien säilyttämistä nykytasolla. Pääkaupunkiseudun rakennuskustannukset ARA erityisryhmien asunnoille ovat 3300-3500 asm2, kun muualla Suomessa rakennuskustannukset ovat alle 3000 asm2. Kannatan ”kohtuuhintaisten” asuntojen rakentamista pääkaupunkiseudulla kuin muualle Suomeen, jos kaupungin päättäjät kaavoittavat rakennusmaata "kohtuuhintaisten" opiskelija-asuntojen rakentamiseksi. Erityisesti kasvukeskuksissa kannatan olemassa olevien asuntojen täydennysrakentamista (kerrostalojen lisäkerrosten rakentaminen). Rakennuskustannukset nousevat kuitenkin vuosittain, joten maltillinen vuokraindeksitarkastus on välttämätön.

Lopuksi: KTT Taru Päivike on opiskellut kauppatieteitä Vaasan yliopistossa. Parhaillaan Päivike opiskelee - työn ohella - talousoikeutta Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa.

Autovero pitää poistaa asteittain kokonaan

Tulevalla hallituskaudella on aika tehdä uudistuksia järjettömään autoverojärjestelmään! 

Moni kansalainen tuntuu sekottavan autoveron ja ajoneuvoveron. Autovero koskee Suomeen tuotavien autojen ensiverotusta, josta vastaa Tulli.  Autoveron määrään vaikuttaa CO2-pitoisuus. Autoveropäätös tulee sinällään suhteellisen nopeasti. Ajoneuvovero puolestaan koostuu perusverosta ja kayttövoimaverosta (entinen diesel-vero). Tästä vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Autovero tuottaa verotuloja
Autovero tuottaa lähes miljardin vuodessa valtion kassaan (993 milj. € vuonna 2015). Autoverosta vastaa Tulli. Kun autovero poistuu, niin valtio saa säästöjä budjettiinsa myös Tullin suojatyöpaikkojen vähenemisestä.

Persut ovat esittäneet autoveron poistamista kokonaan ilman muita muutoksia budjettiin. Valtiontalouden tilan kun kaikki tiedämme, ei voi pitää realistisena persujen lähestymistä. Vaikka polttoainevero onkin korkea, tulee auton ajamista eli auton käyttämistä jotenkin verottaa. Sen voisi tehdä osittain em veroa maltillisesti korottaen ja osittain hiilidioksiidipäästöihin liittyen. 

Autoveron poistamisesta aiheutuva lähes 1 miljardin euron kassavaje voidaan paikata korottamalla auton käyttöön perustuvaa ajoneuvoveroa noin 300 €/vuosi/auto. Tämä kannustaisi suomalaisia ostamaan uusia autoja. Lopputuloksen tulisi olla suunnilleen veroneutraali valtiontalouden kannalta.


Autoverokiista EY tuomioistuimessa

EY:n tuomioistuimen mukaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 90 artiklan (aik. 95 artikla) tarkoitus on varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa poistamalla kaikenlainen suojelu, johon syrjivien sisäisten verojen ja maksujen soveltaminen voi johtaa, ja siten taata valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalisuus kotimaisten tuotteiden ja tuontituotteiden välillä.

Syrjimättömyyden vaatimus koskee sekä uusien että käytettyjen autojen verotusta, vaikka syrjivyyttä onkin tarkasteltu yleensä ensisijaisesti käytettyjen autojen näkökulmasta. Suomi on hävinnyt 5 kertaa EY tuomioistuimessa autoverokiistan. Tästä huolimatta Tulli perii Suomessa autoveroa. Autoverovalitus on tehtävä 3 vuoden kuluessa. Kymmeniä tuhansia autoverovalituksia on vireillä. Tämä työllistää juristeja. Autoverovalituksista aiheutuu valtiolle juristikuluja korkojen kera. EY tuomioistuin on huomattanut Suomelle useasti autoverosta, että Suomen menettelytavat ovat syrjiviä ja laittomia.

Ollilan kilometrivero romukoppaan
Hallituskauden alussa oli Jorma Ollilan johdolla työryhmä, joka esitti autojen varustamista paikannuslaitteella, joka olisi kertonut ajettujen kilometrien määrän, jonka perusteella olisi sitten ajamista verotettu. Mielestäni se oli ihan hullu ajatus, isoveli valvoo kyttäystä... Investoinnit olisivat olleet tosi korkeat, eikä missään muualla tällaista ole toteutettu. Ehdotus on taidettu onneksi haudata sinne, minne se kuuluu! 

Autovero poistettava asteittain
Suomi, Tanska ja Kreikka ovat maailmassa ainoat maat, joissa autovero on käytössä. Muissa Euroopan maissa autoveroa ei ole. Autoverolakia on muutettava tulevalla hallituskaudella vastaamaan Eurooppalaista autoverotonta käytäntöä. Ehdotan, että autovero pitää poistaa kokonaan asteittan 2-4 erässä. 

Autoveroa ei myöskään voi poistaa kokonaan yhdellä kerralla, muuten satoja autoliikkeitä menee konkurssiin ja rahoitusyhtiöille tulee vaikeuksia. Samoin yksityiset autonomistajat häviävät auton arvossa, jos autovero poistetaan kertarysäyksellä. Luxusautokauppias Miika Toivonen suosittelee, että autovero täytyy poistaa asteittain kokonaan.

Autoveron alentaminen elvyttää valtion taloutta

Autoveron alentamisella tai poistamisella on myös taloutta elvyttävä vaikutus. Autoveron alentaminen ja poistaminen lisää kysyntää ajoneuvoalan elinkeinotoimintaa, mikä taas tuottaa lisää arvonlisäveroja valtion kassaan. Lisääntynyt ajoneuvokauppa edistää autokaupan alan työllisyyttä ja investointeja.

     Suomen autokanta on vanha

Suomen autoverojärjestelmän ongelma on se, että uuden auton omistamista verotetaan rankasti. Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia, eikä se millään muulla keinolla tule merkittävästi nuortumaan kuin uuden ajoneuvon verotuksen alentamisen tai poistamisen kautta.

Päästöt vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee

Suomen vanhaa autokantaa on täysin perusteltua nuorentaa ympäristönäkökulmien että liikenneturvallisuuden takia. Moderneissa autoissa on huomioitu paremmin ekologiset aspektit, kuten oleellisesti alemmat CO2-päästöt ja autonosien kierrätettävyys.  Modernien autojen ominaisuuksiin kuuluu liikenneturvallisuuden paraneminen, koska uusissa autoissa on runsaasti turvallisuutta edistäviä varusteita (ABS, turvatyynyt ym.) ja ne on suunniteltu paremmin kestämään törmäystä.

Kuva: Suomen vanhentunut autokanta on liikenneturvallisuusriski. Kuvassa ollut ajoneuvo syttyi palamaan omalla kotikadullani Meilahdessa.

Minä uskon, että autoveron poistaminen asteittain on koko autoilevan kansakunnan yhtenäinen näkemys. Lupaan parhaani mukaan edistää tätä asiaa tulevalla hallituskaudella.

*  *   *   *

Blogitekstiä varten olen haastatellut Auto-Outlet Oy:n omistajayrittäjä Miika Toivosta sekä Delta Motor Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälää. Kiitos Miikalle ja Jukalle asiantuntevista kommenteista ja keskustelusta!

Laittomat lakot saatava kuriin

Demokratiassa lakko-oikeus kuuluu ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden oikeuksiin, mutta laittomat lakot täytyy kitkeä pois yhteiskunnasta. Laittomat lakot aiheuttavat työnantajille ja teollisuudelle merkittäviä taloudellisia vahinkoja ja imagovahinkoja. Viime vuonna Suomessa oli 90 laitonta lakkoa, kun puolestaan Ruotsissa oli vain 2 laitonta lakkoa viime vuonna.  

Työtuomioistuin määrää laittomasta lakosta sakkoja työntekijäliitolle esim. AKT:lle enintään 30.000 euroa. Työtuomioistuimessa määrättävä sakko on mitättömän pieni teollisuudelle aiheutettuihin vahinkoihin nähden. 

Esimerkki AKT: Työtuomioistuin on tuominnut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja sen jäsenosastot maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTAlle yhteensä 42 100 euron suuruiset hyvityssakot työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. 

Esimerkki SEL: Soijatehtaan laittomasta lakosta annettiin jo neljäs tuomio – vain 30 000 euron sakot. Työtuomioistuin on tuominnut Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n ja Uudenkaupungin ammattiosaston maksamaan 30 000 euroa sakkoa Finnprotein Oy:n soijatehtaan laittomasta lakosta.

Hallituksen pitää korottaa laittomista lakoista määrättäviä sakkoja suuremmaksi. 

Valtion pakkolunastettava Malmin lentokenttä

Kävin 4.12.2014 Liikenne- ja viestintäministeriössä yleisilmailijoiden keskustelutilaisuudessa naislentäjien edustajana ja avasin sanaisan arkkuni: ilmailuteollisuus tuottaa 3,2 % Suomen BKT:sta (vrt. Nokia 0,8 %) ja lentoliikenne kasvaa maltillisesti tulevaisuudessakin. Kasvusuuntainen ilmailuteollisuus tarvitsee jatkossakin ammatillista lentäjäkoulutusta. Nuorena aloitettu lentoharrastus muuttuu useimmille lentäjän ammatiksi. Kaupallinen lentokouluyritys tarvitsee riittävän väestöpohjan kaupallisen yritystoiminnan pohjaksi.

Ehdotin liikenneministeri Paula Risikolle (kok), että valtion on lunastettava Malmin lentokentän maa-alue Helsingin kaupungilta. Malmin lentoasemalle tarvitaan kaupallinen ylläpitäjä, käytännössä esim. perustettava Helsinki City Airport säätiö (käytännössä yritys ei voi saada toimilupaa). Trafi myöntää lentokentän ylläpitäjän lupia ainoastaan Finavialle tai vastaavalle säätiölle.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolaisen mukaan Finavialla ei ole mitään Malmin lentokenttää vastaan, he vain kaupallisena toimijana eivät halua subventoida rahaa Malmille, mikä onkin aivan ymmärrettävää. Edelleen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoi, että Finavia on erittäin halukas myymään Malmin lentokentän ylläpitäjälle lennonvarmistus- ja ylläpitopalveluja.

Malmin lentoasemaa kokonaisuutena kehittämällä on dynaamisia vaikutuksia Suomen imagoon ja lentokenttäverkoston säilymiseen ICAO sopimuksen mukaisesti, Helsingin kaupungin vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä yritystoiminnan moninaisuuteen.

Perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen

Talousoikeuden opiskelija kävi haastattelemassa minua pro gradu -tutkimustaan varten. Aiheena hänellä oli tuloverolaki (TVL 48.1 §:n 3 kohta) sukupolvenvaihdoshuojennukset sekä perintö- ja lahjaverolaki (PerVL 55 §), joka koskee lahjaa tai lahjanluonteisella kaupalla saatua varallisuutta. 

Erittäin antoisa haastattelu muistutti mieleeni, että lainsäätäjien täytyy yhä edelleen helpottaa perheyritysten sukupolvenvaihdosten edellytyksiä. Esimerkiksi TLV 48.1 § 3 kohdassa vaaditaan yritystoiminnan luovuttajalta 10 vuoden omistusaikaa. Se on mielestäni liian pitkä aika. Omistusaika pitäisi lyhentää 5 vuoteen. 

Perintö- ja lahjaveron alarajaa on kevennetty 13 prosenttiin. Perintö- ja lahjaveroa täytyy keventää 4 prosenttiin. Ruotsissa ei ole perintöveroa. Jos perintöveroa ei kohtuullisteta, niin perheyritykset siirtävät pääkonttorinsa Suomesta Ruotsiin. Tällöin Suomi muuttuu tytäryhtiötaloudeksi vähitellen. Perintöveron kevennyksen idea on tukea suomalaista omistajuutta.

Nämä muutokset helpottaisi sukupolvenvaihdoksia konkreettisesti.

Suomi NATO:n rauhankumppanina

Vierailin maanpuolustuskurssilaisten kanssa NATO:n päämajassa Brysselissä syyskuussa 2014. Kokosin tähän faktoja ja muitakin muistiinpanoja NATO vierailustani.

NATOn ydintehtävät:
1) jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
2) globaali kriisinhallintatoimija (esim. Kosovossa 5.000 sotilasta tai Afganistanissa 50.000 sotilasta)
3) kansainvälisen vakauden edistäjä

- Nato (North Atlantic Treaty Organisation) sopimus allekirjoitettu 1949.
- Walesin huippukokous oli elokuussa 2014
- NATO:ssa on 28 jäsenmaata. Eli 28 täysjäsentä.
- 22 EU-maata on NATO jäseniä.
- Suomi ja Ruotsi ei vielä ole NATO jäsenmaita, mutta Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet suhdetta NATOn kanssa ja solmineet isäntämaasopimuksen (host nations support agreement) NATO:n kanssa.
- NATOssa tehdään päätökset aina yhdessä, ei siis enemmistön äänten mukaan
- Suomi, Ruotsi, Georgia ja Ukraina ovat NATOn rauhankumppanuusmaita eli partnerimaita.
- NATO:n rauhankumppanit voivat osallistua NATO:n operaatioihin.
- Suomi, Ruotsi ja Australia ovat aktiivisia rauhankumppaneina toivottavia, joita pyydetään mielellään mukaan operaatioihin.
- Suomi osallistunut 1992 alkaen NACC kokouksiin tarkkailijana.
- Suomella on Brysselissä Nato edustusto.
- Nato odottaa Suomelta ja Ruotsilta jäsenhakemusta (huom! tämä siis kenraaleilta kuultua)
- Suomen täytyy huolehtia omasta puolustuksesta, jos haluaa liittyä Natoon täysjäseneksi.

- Suomi NATO:n partnerimaana liittyi 2008 NATO:n nopean toiminnan NRF joukkoihin: Suomi on reserve poolissa, mikä on kolmas NFR taso. 
- NRF tarkoittaa "the Nato Response Force"
1. taso on erittäin nopean toiminnan joukot (48 tuntia) - tässä Suomi tai Ruotsi ei siis ole mukana. 
2. taso on immediate NRF - Suomi tai Ruotsi eivät ole mukana. 
3. taso on Nato Reserve Pool, jossa Suomi ja Ruotsi mukana. Ei ole partnermaalle sitova.
- Suomi voi osallistua nopean toiminnan joukkoihin (reserve pool). Suomi pääsee NATOn kanssa mukaan yhteisiin sotilaallisiin harjoituksiin (joint training excersices). Se on pääpointti. Koulutusplatformi. Kehittää Puolustusvoimien taisteluvalmiutta. Ei ole sitova.

- NATOn 5. artikla tarkoittaa yhteistä puolustusta.
- Suomella on NATO optio, mutta 28 jäsenmaan pitää hyväksyä Suomen jäsenhakemus.
- NATOn laajeneminen on mahdollinen. Se ei ole automaatio. 28 jäsenmaan pitää hyväksyä uusi jäsen.
- 4 maata olisi jonossa EU jäseneksi ja Nato jäsenkandidaatteina (Montenegro, Bosnia Herzegovina, Georgia, Makedonia) ja nyt lisäksi Ukraina on Nato jäsenkandidaatteina, mutta EU tai Nato ei ole hyväksynyt, koska ei täytä EU jäsenyyden kriteerejä.
- Baltiassa ja Puolassa Natolla sotilaallista läsnäoloa (ilmavalvontaa, ei omia hävittäjiä)
- Puola = ilmatyyny, ei pysyvää sotilasedustusta. Puolassa vahvat omat puolustusvoimat. Baltiassa ei ole.
- Islannilla ei ole omaa armeijaa. Vain 300.000 asukasta.

- Ukraina ei ole NATO:n täysjäsen. Ukraina on NATO:n partnerimaa eli rauhankumppani, kuten Suomi. Natolla ei ole roolia Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. NATO ei puutu sotilaallisesti Ukrainan kriisiin. Nato keskittyy vain ja ainoastaan liittokunnan jäsenmaiden puolustukseen.
- Ukraina, Suomi, Baltia ovat Venäjän rajanaapureia.
- Venäjän tekemät ilmatilan loukkaukset aiheuttavat epävakautta Suomessa.
- Ukraina luopui ydinaseistaan.
- Ukrainan kriisin takia Nato jäädyttänyt käytännön yhteistyön Venäjän kanssa.
- EU jäsenvaltiot laittavat talouspakotteita Venäjälle, mutta Nato ei pakotteita laita.
- Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ei käynyt sattumalta Virossa syyskuussa. Obama kävi vakuuttamassa Baltian maissa, että me (Nato/USA) puolustamme Baltiaa, jos tilanne vaatii. Virossa on nyt 150 Nato sotilasta.
- Nato mahdollisesti siirtää joukkojaan Baltiaan.
- Nato jäsenyys tarkoittaa puolustusyhteistyötä.

EDA, European Defence agency

- Lissabonin sopimus, jossa mainittu luonnonkatastrofit, ei ole noteerattu EU:ssa mitenkään.
- Ranska yksittäisenä EU-maana on lähtenyt antamaan sotilaallista tukea Yhdysvaltojen lisäksi Irakin tai Syyrian operaatioon. Yleensä Ranska tekee mitä sanoo.
- Suomen Puolustusvoimien tekemät taisteluvälineet ovat Nato yhteensopivia.
- Puolustuksen yhteishankinnat tai materiaalihankinnat ovat osa yhteistä taisteluvalmiutta.
- EU:lla ja USA:lla on lähimmät suhteet. Obaman johdolla, USA ja EU valmistelevat pohjoisatlantin vapaakauppa-aluetta (U.S.-EU free trade agreement).