Malmin lentokenttä luo Helsinkiin työ- ja opiskelupaikkoja - kentän lakkautus lisää työttömyyttä

Helsinki-Malmin lentoasema on tärkeä osa Suomen lentokenttäverkkoa, Helsinki-Vantaan varakenttä ja Suomen toiseksi vilkkain kenttä - yli 38.000 laskua ja nousua vuonna 2012 (lähde: Finavia). Jos Helsingin ainoa lentokenttä lakkautetaan, se luonnollisesti vaikeuttaa yksityislentäjäjien ja lentomatkustajien liikkumista. 

Malmin lentokenttä luo Helsinkiin opiskelupaikkoja. Malmin lentokenttä kouluttaa 2/3 Suomen ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus. 


Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on saanut minut vakuuttuneeksi, että Helsinki haluaa olla yrittäjämyönteinen kaupunki ja että Helsinki tarvitsee työpaikkoja. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa. Malmin yritykset tuottavat valtiolle verotuloja (alv, yritysvero, tulovero, pääomavero). Haluaisinpa viedä hallituksen päättäjiä pienkoneen kyytiin lennolle Helsingin ylle toteamaan, että Helsingissä riittää rakentamatonta tonttia, metsää ja peltoa vaikka kuinka paljon. Aivan turha vedota asuntopoliittisiin näkökulmiin Malmin lakkauttamisen osalta. Asuntoja on kaavoitettu mm. Östersundomiin 59.000 asukkaalle, Kalasatamaan 18.000 asukkaalle, Jätkäsaareen 16.000, Pasilaan 11.000 lisäasukkaalle jne. Viikin pellot voi rakentaa täyteen kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 


Malmin lentokentän lakkautus vie useilta yrittäjiltä elinkeinon ja työntekijöiltä työpaikat. Ammattilentäjät ja ilmailualan yrittäjät vakuuttavat, että näitä työpaikkoja ei voida siirtää 80-100km päähän Helsingistä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ei ole asukaspotentiaalia, joka takaa yritystoiminnan kannattavuuden. Helsinki-Vantaan lentoaseman läheinen sijainti on edellytys, että esimerkiksi lentäjäkoulutusta voidaan tehdä kustannustehokkaasti Malmin kentällä. Helsingin kaupungin päättäjien tulee ensisijaisesti huolehtia, että Helsingissä on työpaikkoja. Jos Helsingissä ei ole työpaikkoja, niin ei niitä asuntojakaan tarvita Helsinkiin.

Helsingissä on vain yksi lentokenttä mutta neljä golfkenttää: Tali, Paloheinä, Vuosaari ja Laajasalo. Kas kun kukaan päättäjistä ei ehdota, että rakennetaan golfkentän tilalle kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Golfin pelaaminen on suosittua päättäjien ja erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläisten määrä kasvaa. Sattumoisin eläkeläiset ovat myös aktiivisimpia äänestäjiä, joita ei passaa suututtaa.

Verkkopalvelu oikotiessä oli maaliskuussa 2014 Helsingissä 4.070 kpl myytäviä asuntoja ja 1.465 kpl vuokrattavia asuntoja. Aivan akuutista asuntopulasta ei siis ole kysymys.

Malmin maaperä on suoperäistä (kuten myös Tattarisuo), eikä se sovellu korkeiden rakennuskustannusten vuoksi asuinrakentamiseen. Maaperä vaatii 25 metriä asuntojen paaluttamista. Vastaavasti Malmin keskustassa on Malmin asukkailta saamieni tietojen mukaan tarvittu 14 metriä talojen paaluttamista. Uusille asuinalueille ei myöskään aiota kaavoittaa autopaikkoja, koska kaupungin strategia on vähentää yksityisautoilua.

Suomi on yhdessä 52 maan kanssa vuonna 1944 allekirjoittanut kansainvälisen ICAO siviili-ilmailujärjestön sopimuksen. ICAO tehtävät on määritelty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Helsinki-Malmin lentoaseman lakkautus loukkaa vuonna 1944 solmittua ICAO yleissopimusta, koska kentän lakkautus heikentää ilmailun edellytyksiä ja estää Suomen lentokenttäverkostoa.

Suomi on maantieteellisesti "saari" ja riippuvainen lentoliikenteestä. Malmin kentän lakkautus estää ihmisten vapaata liikkuvuutta EU maissa. Kevytilmailua ei voida siirtää Helsinki-Vantaalle, jossa raskaat lentokoneet operoivat.

Malmin lentokenttä, jota on rakennettu 1936-1938, on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Lentäkenttä pitää saada Unescon maailmanperintölistalle. Lentokentästä kuuluu tehdä kaupungin ylpeyden aihe, kilpailutekijä ja turistikohde. Malmin lentokentän olemassa olevaa infraa ei pidä missään nimessä edes harkita tuhottavaksi tai toimintoja siirtää muualle. Sen sijaan Helsinki-Malmin lentokentän yritysten elinkelpoisuutta ja palveluita tulee alkaa kehittämään. Lentokentän läheisyyteen tarvitaan mm. ilmailulukio, majoitus- ja ravitsemispalveluita ja ilmailuteollisuutta edistävä yrityshautomo start-up yrityksille.

Olen keskustellut Malmin lentokentän roolista Malmilla asuvien ihmisten kanssa. Malmin asukkaita lentokenttä ei häiritse. Lentotoimintaa ei harjoiteta klo 22 jälkeen. Päinvastoin se on malmilaisten suosittu ulkoilu- ja virkistysalue. Lentokentän hiihtolatu on 5,7 km. Asukkaat pitävät lentokoneiden katsomista lumoavana. Lentokenttä ei ole keneltäkään pois. Sen sijaan malmilaiset asukkaat vastustavat 20.000 hengen vuokra-asuntolähiön rakentamista. On selvää, että Malmi Nova ostoskeskuksen yrittäjät kannattavat Malmin asuinrakentamista. Yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta haluaa lentokentän säilyvän ilmailukäytössä. 

Miksi raahaat kivireppua selässäsi, ystäväni?

Vuosien ajan olet ollut matkalla. Matkalla jonnekin, jonka päämäärää et itsekään tiedä. Etkä ole varma, että haluatko edes tietää minne olet lopulta matkalla. Anyways. Selässäsi on rinkka. Olet kerännyt rinkkaan kiviä. Itse löydettyjä kiviä ja muilta saatuja kiviä. Pieniä kiviä ja isoja kiviä. Harmaita kiviä. Päivä päivältä ja vuosi vuodelta raahaat tunnollisesti kivirinkkaa selässäsi. Olethan matkalla kohti tulevaisuutta, etkä halua luopua kivistä. Rinkka painaa paljon. Kukaan ei kerro sinulle, että matkanteko olisi kevyempää ja helpomaa ilman kiviä rinkassa.

Matkustaja on tullut tien risteykseen ja pysähtynyt ihmettelemään matkanteon hitautta. Huomaan uupuneen reissaajan rinkkansa kanssa. Otan esille sveitsiläisen linkkuveitseni ja puhkaisen rinkan pohjan auki. Rinkasta putoaa maahan kivi yksi toisensa jälkeen. Lopulta kaikki kivet ovat tippuneet alas rinkasta.  Ehdotan, että heität kivet niin kauas kuin jaksat. Et sinä oikeasti tarvitse näitä kiviä! Näytät ihmettelevältä, mutta helpottuneelta kun sait pysähtyä tälle välipysäkille. Jatkat matkaa itse asiassa hieman sivupolulle, mutta onnellisena... Oi, miten kevyeltä matkasi mahtaakaan tuntua nyt.

Sama metafora pätee kaikkiin ihmisiin, päättäjiin, yrittäjiin ja kaikkien ammattien edustajiin. Voit itse valita, haluatko raahata koko maailman murheita ja huolia mukanasi vai haluatko tallustaa planeetallamme kevein askelin, hymy huulillasi ja positiivisin ajatuksin. Matka on pitkä, ja siitä tulee huomattavasti helpompi ja mielenkiintoisempi ilman kivireppua selässä, koska voit poiketa tutustumaan uusille sivupoluillekin sisäisen taiteilijasi johdattamana.

Toivottavasti joku pitkällä matkalla oleva ystäväni nappaa tästä ajateltavaa...

Ihanaa positiivisempaa vuotta kaikille!

Korvataan lomaltapaluurahat bonuksina

Nostan esille asian, jota kukaan kansanedustaja tai ammattiliittojen edustaja tuskin uskaltaa nostaa framille. Olen sitä mieltä, että lomaltapaluurahat on poistettava yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi.

Olen toiminut sekä yrittäjänä että palkansaajana, enkä ole koskaan ymmärtänyt lomaltapaluurahoja. Työntekijänä minulle ei ole koskaan auennut, miksi ihmeessä saan lomarahaa tai lomaltapaluurahaa eli toisinsanoen lisäpalkkaa siitä, että en tee töitä? 

Luonnollisesti yrittäjälle tai työnantajalle lomaltapaluuraha puolestaan on pelkkä taakka. Jokainen palkan sivukulu ehkäisee yrittäjän tai työnantajan halukkuutta rekytoida. Yrittäjälle lomaltapaluurahat ovat punainen vaate ja nostavat kynnystä rekrytoida työntekijöitä.

Vuosilomalaissa ei ole säännöksiä lomaltapaluurahasta eli lomarahasta. Sitä maksetaan vain, jos lomaltapaluurahasta on erikseen työehtosopimuksessa sovittu.

Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Asiaa hankaloittaa seikka, että jos lomarahasta on kuitenkin sovittu joko suullisesti tai kirjallisesti tai sitä on aikaisemmin vakiintuneesti maksettu, työnantaja ei voi lopettaa maksamista. 

Mikä onkaan lomaltapaluurahojen historia? Vuonna 1971 Metaliliiton seitsemän viikon lakon lopettamissopimuksen yhteydessä sovittiin erillisestä lomaltapaluurahasta. Tuolloin tarkoituksena oli turvata työntekijöille myös taloudellisesti parempi lomanvietto.  Työnantajat halusivat taas turvata työntekijöiden paluun takaisin työpaikoille, sillä tuohon aikaan loman aikana tapana oli mm. hakeutua Ruotsiin töihin. Mikäli työntekijä ei loman jälkeen palannut täsmällisesti työpaikalleen, hän ei lomaltapaluurahaan ollut oikeutettu. Tämä historiasta.

Lomaltapaluuraha siis maksetaan, mikäli työntekijä palaa lomalta suoraan töihin (eikä esimerkiksi lakkoile tai jättäydy pois töistä), mutta tästä voidaan poiketa työnantajan suostumuksella. Monet työnantajat ottivat lomaltapaluurahan yksipuolisesti käyttöön varmistaakseen, että työntekijät tulevat loman jälkeen takaisin töihin, ja nykyään lomarahasta on tapana sopia työehtosopimuksissa yhdessä ammattiliittojen kanssa.

Lomaltapaluuraha on voinut soveltua 40 vuotta sitten metallialalle, mutta se on aikansa elänyt historian reliikki eikä kertakaikkiaan sovellu enää nykyaikana mikropieniin yrityksiin lisäämään pienyrittäjän taakkaa.

Suurten irtisanomisten tai palkan alennusten asemesta suosittelen lämpimästi, että yritysten olisi mahdollista laittaa historian romukoppaan lomaltapaluurahat. Yritysten olisi mahdollista säästää 5-10 % palkkakustannuksistaan.

Ehdotan, että kevennetään yrittäjien ja työnanajien taakkaa ja poistetaan työehtosopimuksista lomaltapaluurahat. Jos yrityksellä menee hyvin, korvataan lomaltapaluurahat ylimääräisinä bonuksina ahkerille työntekijöille, jotka tekevät tulosta yritykselle.

Sitten kun avatar-hahmo perustaa yrityksen

Oi tätä perjantai-illan riemua ja työmoraalia, kun saa valmistella yrittäjäkurssin luentomatskua Sibelius Akatemian opiskelijoille. Samalla pohtii, että miksi ihmeessä powerpoint sulkeisista on tullut yliopisto luennoimisen normi. Mä en oikeesti tarvisi enkä haluaisi käyttää powerpointin palaakaan, kun on minulle niinkin tuttu aihe kun yrityksen perustaminen käytännössä ja eri yhtiömuodot. Onko oikeasti enää muita vaihtoehtoisia opetusmetodeja?

Avoimessa verkkopalvelussa pystyy jo kehittämään liikeideoita, mutta 3D-internet olisi itse asiassa modernimpi opetusmetodi: voisi siirtyä oman avatar-hahmonsa kanssa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuille rekisteröimään firmaa ja ihmetellä, että kappas täällähän on muitakin wannabe yrittäjätyyppejä pyörimässä PRH:n mestoilla. Siinäkin mahdollisuus verkostoitua!

Siitä voisikin sitten siirtyä pankin sivuille ja jonottaa virtuaalisesti pankin jonossa muiden avatar-tyyppien kanssa päästäkseen avaamaan pankkitiliä ja alkaa chattailemaan tyyppien kanssa siinä pankin jonossa. Kolmiulotteisessa internetissä voisi törmätä muihin yrittäjähenkisiin tyyppeihin ja alkaa yhdessä kehittämään uusia liikeideoita.

Pankkikäynnin jälkeen avatar-hahmo voisikin siirtyä verohallinnon sivuille notkumaan ja kitisemään muille, miten on kohtuutonta että alkavia yrittäjiä verotetaan niin paljon. 
Totuuden nimissä tämä ei tietenkään kaikilta osin pidä enää paikkansa: Ruotsi laski yhteisveron 22 prosenttiin 2013 vuoden alusta, ja vientiteollisuuden edistämiseen keskittyvä Suomen hallitus on laskemassa yhteistöveron 20 prosenttiin Suomessakin. Naapurimaiden välinen verokilpailu ei tosin alkavaa yrittäjää juurikaan kosketa. Enemmän alkavaa yrittäjää harmittaa arvonlisävero, joka koetaan lisäverolta omalle työlle varsinkin palvelualoilla. Jos yhtään lohduttaa, niin tanskalaiset maksavat 25 % arvonlisäveroa ja Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 %.

Kun on aikansa verohallinnon sivuilla pyöritty ja arvonlisäveroja kritisoitu, muistuu mieleen että yrittäjän velvollisuus on ottaa yrittäjän eläkevakuutus. Siispä siirrämme avatar-hahmomme seuraavaksi eläkevakuutusyhtiöiden sivuille. Aikansa tässä on jo surffattukin yrityksen perustamiseen liittyvillä sivuilla, sitten onkin aika siirtyä after workille virtuaaliseen baariin juttelemaan muiden avatar-tyyppien kanssa.

Olen jo nyt vakuuttunut, että opetus tulee parin vuoden sisällä muuttumaan mielenkiintoisemmaksi 3D internetin valtakaudella. Siihen asti koettakaa kestää minun jorinoita ilman kelmereitä tai jos on pakko niin kelmereiden kera.

- Ai niin, osakeyhtiön voi jo nykyään perustaa 2D internetissä, mut kovin yksipuolisesti ja ilman avatar-tyyppiä tosin. Tule jo kolmiuloitteinen 3D internet koko kansalle!

Aamusivut, taiteilijatreffit ja crowdsourcing - keinoja syvempään luovuuteen

Vuoden 2013 ensimmäinen korkeasti koulutettujen naisten innovaatioleiri on parhaillaan menossa 25.-27.1.2013. Paikaksi on valikoitunut jo aikaisemmin viime vuonna testattu Elämännokan leirikeskus, joka sijaitsee Sammatissa, Lohjan kunnassa. Innovaatioleirille on valittu 21 akateemista osallistujaa, joilla on kiinnostusta lähteä yrittäjäksi ja innovatiivinen liikeidea, mutta heillä ei ole vielä yritystä perustettu. Useimmat ovat vielä palkkatyössä asiantuntija- tai johtajatehtävissä.

Olemme riittävän kaukana arjen rutiineista, kiireistä ja melusta.Tunnelma luonnon helmassa luovuuden lähteillä innovaatioleirillä on odottavan innostunut, lämmin ja positiivinen. Suurimmalla osalla on jalassaan villasukat ja yllään villatakki. Täällä ei tarvita korkokenkiä eikä pönötetä pikkutakki ja bleiseri yllä. Keskustelua käydään jo kahden ensimmäisen päivän aikana vilkkaasti.

Usein korkeasti koulutettujen tai uranaisten elämä kulkee tiettyä oravanpyörää, jossa vakiintuneita rutiineja on paljon. Päätöksiä tehdään liikaa vasenta järkiperäistä aivopuoliskoa hyödyntäen. Haluaisit ehkä olla hieman luovempi, mutta mielessäsi on paljon lukkoja, jotka estävät luovuuden ja pelkäät jopa ehdotta jotakin hullua ideaa. Näiden lukkojen avaamiseksi esittelin naisille kaksi luovuustyökalua perjantai-iltana.

Nämä kaksi luovuustyökalua ovat aamusivut ja taiteilijatreffit. Työkalut ovat Julia Cameronin Tie luovuuteen -kirjasta pöllittyjä. Aamusivujen periaate on se, että heräät aamulla puoli tuntia aikaisemmin ja aloitat kirjoittamaan tekstiä käsin (ei siis tietokoneella) kolme sivua joka aamu. Tätä kirjoittamista jatketaan 12 viikkoa. Todellakin kolme sivua per aamu. Aamusivuja ei saa näyttää muille. Laitat ne heti piiloon, kun olet ne kirjoittanut. Saat lukea ne uudelleen vasta 12 viikon kuluttua. Eikä ole oikeaa tai väärää tapaa kirjoittaa aamusivuja. Pääasia on, että alat kirjoittamaan tekstiä.Sinä kirjoitat tajunnan virtaa omia ajatuksiasi ja pohdintojasi. Teksti saa olla todella poukkoilevaa ja teksti saa hyppiä teemasta toiseen. Aamusivuja kirjoittaessasi opit hyödyntämään yhä enemmän aivojen oikeaa puoliskoa.

Samantien jaoin osallistujille LED-otsalamput! What? Halusin, että naiset laittavat otsalampun päähänsä aamuvarhaisella, jotta he voivat alkaa kirjoittaa aamusivuja otsalampun loistaessa. Eikä tarvitse herättää kämppäkaveria, jos herää todella aikaisin kirjoittamaan tajunnan virtaa. Sanoinkin naisille, että tehän olette nyt varsinaisia valopäitä, kun on otsalamputkin päässä. Heh :)

Ihaninta oli lauantaina aamulla kuulla palautetta yhdeltä osallistujalta, että hän aloitti heti aamulla aamusivujen kirjoittamisen. Hän kertoi minulle, että kirjoittaessa vapautui positiivista energiaa. Tämä lämmitti mieltäni paljon! Oikeesti mahtavaa hei! Olen saanut naisten luovuutta vapautumaan positiiviseksi energiaksi.

Taitelijatreffit on toinen luovuustyökalu. Meidän jokaisen sisällä asuu pieni taiteilija, joka tarvitsee ravintoa ja virikkeitä. Sinun pitää varata itsellesi aikaa joka viikko kaksi tuntia ja sinun pitää viedä sisäinen taitelijasi treffeille. Vain sinä itse osallistut taiteilijatreffeille. Voi viedä sisäisen taiteilijasi tutustumaan ja ostoksille uuteen rihkamakauppaan. Toki voit viedä hänet teatteriin, konserttiin, taidenäyttelyyn tai muun korkeakulttuurin pariin. Ne ovat hyviä virikkeitä. Voit viedä sisäisen taiteiijan uuteen kaupunkiin, uuteen ravintolaan, johonkin uuteen harrastukseen. Lähde vaikka keilaamaan, seinäkiipeilemään tai kokeilemaan pistooliammuntaa, jos et ole näitä aikaisemmin kokeillut. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että itselleni haasteellisinta on ollut lähteä yksin taiteilijatreffeille. Käyn paljon uusissa paikoissa, uusissa kaupoissa, uusissa ravintoloissa ja kulttuuritapahtumissakin, mutta useimmiten minulla on muita henkilöitä mukanani.

Uusi liikeidea voi tulla mieleen missä vaan. Uudessa kahvilassa tai leirikeskuksessa. Sen takia aina pitääkin olla muistikirjan mukana. Minulla kännykän notebook on juuri tämä muistio, jonne kirjoitan kaikki hullutkin ideat ja pystyn lähettämään nämä muistiinpanot sähköpostiini.

Innoladycamp.fi on liikeideoiden kehittämiseen tarkoitettu crowdsourcing foorumi, jossa voimme kehittää liikeideoita pidemmälle joukkoistamisen eli crowdsourcingin avulla. Foorumin on luonut Fountain Park. Foorumissa näkyy Suomen kartta, johon ilmestyy aina puhekupla sen paikkakunnan kohdalle, jossa joku lisää uuden liikeidean. Innoladycamp.fi foorumin ideana on se, että muut palvelun käyttäjät, yrittäjämentorit muut innovaatioaktivistit ja bisnesenkelit, voivat antaa liikedeoille palautettta ja kommentteja. Liikeideoita voi myös arvioida numeerisesti Likertin 4-10 asteikolla. Kannustan naisia lisäämään rohkeasti liikeideansa tänne foorumille. Turhia pelkoja naisilla on edelleen, että mitä jos joku pöllii minun liikeidean. Aivan turha pelko. Sinä olet jo lähtökohtaisesti liikeidean äiti ja se on sinun ideasi heti, kun olet sen sosiaalisen median foorumille kirjoittanut. Jos joku muu lähtee samaa ideaa toteuttamaan, hän on samantien kopioija.

Nina Koivisto on parhaillaan valmentamassa innoleidejä innovaatioprosesseista. Hän kertoo, mitä eroa on idealla, keksinnöllä ja innovaatiolla. Tuote tai palvelu on innovaatio sitten vasta, kun se tuottaa (rahaa). Poikkeuksena on kuitenkin sosiaaliset innovaatiot, joiden tarkoitus ei ole tuottaa rahaa, vaan lisätä hyvinvointia yhtieskunnassa. Sitä ennen se on vain idea tai keksintö. Hän esittelee eri innovaatiotyökaluja. Leidit tekevät ryhmätöitä n. 5 hengen ryhmissä. Uteliaana odotan Nina Koiviston innovointityökalujen soveltamista käytäntöön. Leirikeskuksen nurkassa näkyy  kolme laatikollista legopalikoita. Mitä ihmettä me niillä teemme? Arvatenkin legopalikkojen mysteeri selviää iltapäivän aikana, kun naiset pääsevät kokeilemaan ryhmätöissä erilaisia innovointityökaluja. Olemme siis hyvässä vauhdissa kohti luovututa ja uusia innovointimenetelmiä.

Tämä Naisyrittäjyyskeskuksessa kehittämäni InnoLady Camp -konsepti on muuten palkittu KONSTA-palkinnolla marraskuussa 2012. InnoLady Campille palkinnon myönsi Suomen Keksijäin Tukisäätiö. Pakko tunnustaa, että aivan puskista minulle yllätyksenä tämä palkinto tuli. Samanaikaisesti tuntuu hyvältä, että on pioneerinä esimerkillisellä tavalla kehittänyt keksintö- ja innovaatiotoimintaa Suomessa.

Ei kiitos pörssiyhtiöiden hallituksen sukupuolikiintiöille

EU ehdottaa pörssiyhtiöiden hallituksiin 40 prosentin kiintiötä aliedustetulle sukupuolelle eli käytännössä naisille. Kiintiö koskisi yrityksiä, jotka työllistävät vähintään 250 ihmistä ja joiden liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa. Suomessa kriteerit täyttäviä pörssiyrityksiä on tietojeni mukaan 97 kpl, joita EU:n ehdottama sukupuolikiintiö koskisi.

Nykytilanne Suomessa: Lokakuun 2011 puolivälissä Helsingin pörssiin listautuneita yrityksiä oli 124. Naisia on 28 prosenttia suurten listayhtiöiden hallituksissa Suomessa. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa on 18 prosenttia.


Pörssiyhtiöiden uusi hallinnointikoodi suosittaa hallituksiin vähintään yhtä naista. Kaikkien suurten listayhtiöiden hallituksissa on vähintään yksi nainen. Kokonaan naiset puuttuvat 27 pörssiyhtiön hallituksesta. Se on 22 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä.

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on lisääntynyt suomalaisyrityksissä. Lokakuussa 2012 pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa oli 36 naista, kun vuotta aikaisemmin naisia liiketoimintojen johdossa oli 26. Tasa-arvoisempaan suuntaan mennään yritysten omistajien itsesäätelyn avulla. Toisaalta vain yksi nainen on pörssiyhtiön toimitusjohtajana.

Vuodesta 2006 alkaen Norjassa on ollut voimassa laki, jolla kannustetaan valitsemaan hallituksiin vähintään 40 prosenttia naisia. Norjassa yritystä voidaan rankaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla. Norjassa naisia oli pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 15 prosenttia.

Lähtökohtaisesti elinkeinoelämä hyppii tasajalkaa jo kuullessaan sanan kiintiö. Naisyrittäjyyskeskus edistää yrittäjyyttä ja vapaata markkinataloutta, jossa firman omistajan etu on saada parhaat henkilöt hallitukseen, sukupuolesta riippumatta. Useimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin on mahdollista löytää päteviä naisia, mutta nämä osaavat naiset on tuotava esille hallitusten miesvaltaisille nimitystoimikunnille.

Board Professionals BPF Finland on naisjohtajien verkosto, joka on perustettu kymmenisen vuotta sitten kehittämään hyvää, ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista hallitustyöskentelyä sekä edistämään hallitusten monimuotoisuutta. Board Professionals BPF Finland –verkoston tavoitteena on nostaa esiin osaavia ja kokeneita naisjohtajia, joilla on valmiudet hallitustyöhön.

On olemassa myös riski, että kiintiöiden tullessa voimaan, nykyisiäkin, omilla meriiteillään paikkansa ansainneita, alettaisiin vähättelemään vain kiintiönaisina. Esimerkkinä olkoon hallitusammattilainen Sari Baldauf, joka on omilla meriiteillään päässyt mm. IT-yritys F-Securen hallitukseen (jo vuodesta 2005 alkaen) ja Fortumin hallituksen puheenjohtajaksi ilman kiintiönaisen leimaa.

Pörssiyritysten hallituksissa naisten edustusta oleellisempana näen naisten edustuksen lisäämisen miesvaltaisille opiskelualoille ja päinvastoin.  Jos naisia halutaan taloudellisen vallan huipulle, täytyy naisia alkaa kannustamaan opiskelemaan esim. tekniikan aloille yhä voimakkaammin.

En missään tapauksessa toivo oppilaitoksiin tai korkeakouluihin myöskään sukupuolikiintiöitä, vaan aliedustetun sukupuolen normatiivista kannustusta opiskelemaan sukupuolelle epätyypillisiä aloja. Ihmisten perusoikeuksiin kuuluu valita itse se ala, jota haluaa opiskella. Vastaavasti yritysten omistajien perusoikeuksiin kuuluu itse valita parhaat ja pätevimmät osaajat ja asiantuntijat juurikin pörssiyritysten hallituksiin.

Kysymys on asenteista ja odotuksista. Naisilla on jo nyt mahdollisuus hakea opiskelemaan lentäjäksi, automekaanikoksi, sähköasentajaksi, sotatieteitä Maanpuolustuskorkeakouluun tai tekniikan aloja aivan kuten miehet voivat hakeutua opiskelemaan kosmetologiksi, parturi-kampaajaksi, lastentarhanopettajaksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitotieteitä ja opettajakorkeakouluun. Pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen sukupuolikiintiöt eivät edusta modernin markkinatalouden periaatteita.

Suomessa on totuttu toimimaan kiintiöiden kanssa vuodesta 1995, jolloin tasa-arvolakiin lisättiin säädös sukupuolikiintiöistä koskien kaikkia julkishallinnon toimielimiä, myös kunnallisia yhtiöitä (lukuunottamatta kunnanvaltuustoja.) Tasa-arvolain yhtenä perustavoitteena on ollut, että naiset ja miehet voivat tasaveroisesti osallistua yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Menen tiistaina 15.1.2013 Oikeusministeriöön Naisyrittäjyyskeskuksen edustajana kuultavaksi tästä pörssiyritysten hallitusten kiintiöpaikoista. Näin ollen aion Oikeusministeriössä vastustaa aliedustetun sukupuolen kiintiöpaikkoja pörssiyhtiöiden hallituksissa. Uskon markkinatalouden itsesäätelyn ja kannatan normatiivia ohjeistuksia pörssiyhtiöiden hallituksen kokoonpanon monimuotoisuuden puolesta, kiintiöitä ja sanktioita en hyväksy.

Yrittäjistä huntereita ja farmereita

Yrittäjyyden rakenteellisten esteiden poistamisesta käydään jatkuvaa keskustelua ja vääntöä. Verotusta halutaan uudistaa varsinkin kasvuyrittäjyyttä suosivaan suuntaan. On selvää, että oma-aloitteisuus ja yrittäjyys pitäisi olla palkitsevaa ja verotuksellisesti kannustavaa. Yhteisöveroa alentamalla kasvuyrityksille jää enemmän rahaa investoida tulorahoituksella eikä velkarahalla.

Newsweek rankkasi elokuussa 2010 Suomen parhaaksi valtioksi maailmassa. Tähän analyysiin vaikutti koulutus, terveydenhuolto, taloudellinen ja poliittinen ympäristö. Suomessa on hyvin positiivinen yrittäjyysilmasto, jonka myötä yrittäjyysaktiivisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Yrityksiä on noin 263.000, mutta silti vain 10 prosentilla yrittäjistä löytyy voimakas halu kasvattaa yritystään.

Yritysten halua kasvaa ja siten kansantalouden hyvinvointia edistäisi se, jos yritykset siirtyvät kassaperusteiseen kirjanpitoon ja verotukseen. Tällä hetkellä yrittäjän on maksettava etukäteen verot ja vakuutusmaksut, vaikka asiakas ei olisi yritykseen laskua suorittanut. Valtion verotulot eivät pienene, vaikka yritykset siirtyisivät kassaperusteiseen kirjanpitoon ja verotukseen. Eiväthän palkansaajatkaan maksa ansiotuloveroa eli ennakonpidätystä etukäteen alkukuussa, jos palkka maksetaan loppukuussa?

Yrittäjyyden rakenteellisia esteitä voidaan vähentää, mutta yrittäjien liiketoimintaosaamisessa on myös varsin usein puutteita. Tuoreen TEM:n julkaisun mukaan naisyrittäjät tarvitsevat lisää osaamista mm. taloushallinnossa, liiketoiminnan suunnittelussa ja tietotekniikassa. Yrittäjyyskoulutusten suorittamisesta ei ole haittaa kenellekään yrittäjälle, mutta siitä on, jos yrittäjäkoulutus puuttuu. Yrittäjäkoulutusten painopisteitä voisi kuitenkin tarkistaa. Väitän, että suurimmat haasteet pienyrittäjillä on myyntitaidoissa ja -asenteissa. Yrittäjillä on hyviä tuotteita tai palveluita. Yrittäjähän on usein itse tuotteidensa, palveluidensa tai oman osaamisensa paras myyjä. Yrittäjien kannattaisi tiedostaa, onko hänen myyntityylinsä enemmän ”hunter” vai ”farmer”. Hunter etsii voimakasta myynnin lisäystä uusien asiakkaiden parista, mutta diilin jälkeen kiinnostus asiakkaaseen voi jäädä vähemmälle huomiolle. Farmer –tyyppinen myyjä keskittyy olemassa oleviin asiakassuhteisiin tai pitkäaikaisten asiakassuhteiden hoitamiseen. Jotta saamme myös nuoria, akateemisia houkuteltua yrittäjiksi, on yrittäjien myyntitaitojen hiominen menestyvän yritystoiminnan pelastus.

(kolumni julkaistu Ekonomi-lehdessä 7/2010)